Varttuneemman vanhemman prototyyppi

Olen paljon työssäni ja vapaa-aikanani tekemisissä kaikenikäisten vanhempien kanssa ...
Ja aikani kuluksi olen seuraillut,millaisia vanhempia ovat tyypillisesti vähän vanhempana lapsen saaneet tai iltatähden tehneet.
Yleensä lapset ovat lämpimästi puettuja oli sää ,mikä hyvänsä ja vanhemmat ovat ylivarovaisia...hyvä,kun saksia uskalletaan antaa käteen tai leikkipuistossa kiipeilytelineeseen päästää,puhumattakaan pöpökammosta ! Olen miettinyt sitä,mistä se johtuu...uskon sen johtuvan,siitä että nuorempana on luottavaisempi elämän suhteen ja vanhempana elämän kokemus taas tehnyt araksi.
Usein asetetaan lapselle rajoja,muttei jakseta noudattaa rajojen pitämistä, annetaan helposti periksi ja lapsi pyörittää perhettä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että väsytään helposti ja lapset vievät aikalailla voimia.
Lapselle annetaan kaikki ja aidosti ihmetellään sekä ihastellaan hänen kasvuaan...Minusta tämä luonnehdinta pitää paikkansa aika monessa perheessä,jossa on vanhat vanhemmat ja pieniä lapsia.

 

Mä en kyllä allekirjoita tota sun näkemystäs tästä asiasta.Itse olen saanut muksun 20v,26v ja 36v.Äitiys on ollut aivan ihanaa joka kerta,mutta olen kyllä huomannut eron eri ikäluokissa.Mielestäni vasta nyt,lähempänä 40v,pystyn olemaan paras mahdollinen äiti lapselleni,ja lapsilleni.Mun ei tarvinne alkaa edes erittelemään niit asioita jotka ovat positiivisia juuri iän tuoman kokemuksen kautta,kaikki me "varttuneemmat" äidit sen tiedämme,ja muille ei kannata edes selittää.mut toi oli aika hauska juttu,toi et me VÄSYMME helposti,toisin kuin äidit nuorena...Voi hyvänen aika,eihän täs nyt kaiketi puhuta 50-60 v mummoista,eihän???Vai rinnastatko sinä n 4-kymppiset äidit heihin?Mä voin OMASTA kokemuksestani kertoa että ikä tuo tullessaan VAIN positiivisia asioita,ei ÝHTÄKÄÄN negatiivista,verrattuna nuoriin äiteihin.Se lista olisi kilometrin pituinen jos sitä alkaisi tekemään,mut usko huviksesi et asia on juuri näin kun sanon.Ja muuten:kun niin mielelläsi teet "proto"tyypituksiä,(eli et edes tiedä mitä sanan PROTO oikeasti tarkoittaa..),niin teepäs sellainen sit 2-kymppisestä äidistä,katsotaan osutko oikeaan siinäkään.Mua ärsyttää tollaiset PROTOtyypittelijät muutenkin,katsele vaan peiliin ja mieti ihan omaa vanhemmuuttas.Tyypittele sitä ihan rauhassa.Vai oletko edes äiti?Luulen ettet ole,tai ainakaan et älykäs sellainen.Tule tänne puhumaan asioista sit kun olet ne ITSE kokemut,et vain ollut HUOMAAVINASI.Pyh!

 

\

Olen paljon työssäni ja vapaa-aikanani tekemisissä kaikenikäisten vanhempien kanssa ...
Ja aikani kuluksi olen seuraillut,millaisia vanhempia ovat tyypillisesti vähän vanhempana lapsen saaneet tai iltatähden tehneet.
Yleensä lapset ovat lämpimästi puettuja oli sää ,mikä hyvänsä ja vanhemmat ovat ylivarovaisia...hyvä,kun saksia uskalletaan antaa käteen tai leikkipuistossa kiipeilytelineeseen päästää,puhumattakaan pöpökammosta ! Olen miettinyt sitä,mistä se johtuu...uskon sen johtuvan,siitä että nuorempana on luottavaisempi elämän suhteen ja vanhempana elämän kokemus taas tehnyt araksi.
Usein asetetaan lapselle rajoja,muttei jakseta noudattaa rajojen pitämistä, annetaan helposti periksi ja lapsi pyörittää perhettä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että väsytään helposti ja lapset vievät aikalailla voimia.
Lapselle annetaan kaikki ja aidosti ihmetellään sekä ihastellaan hänen kasvuaan...Minusta tämä luonnehdinta pitää paikkansa aika monessa perheessä,jossa on vanhat vanhemmat ja pieniä lapsia.

Niinköhän? kuulostaa enemmänkin ekan lapsen kanssa elävän täydellisen äidin touhuilulta!

 

\

\

Olen paljon työssäni ja vapaa-aikanani tekemisissä kaikenikäisten vanhempien kanssa ...
Ja aikani kuluksi olen seuraillut,millaisia vanhempia ovat tyypillisesti vähän vanhempana lapsen saaneet tai iltatähden tehneet.
Yleensä lapset ovat lämpimästi puettuja oli sää ,mikä hyvänsä ja vanhemmat ovat ylivarovaisia...hyvä,kun saksia uskalletaan antaa käteen tai leikkipuistossa kiipeilytelineeseen päästää,puhumattakaan pöpökammosta ! Olen miettinyt sitä,mistä se johtuu...uskon sen johtuvan,siitä että nuorempana on luottavaisempi elämän suhteen ja vanhempana elämän kokemus taas tehnyt araksi.
Usein asetetaan lapselle rajoja,muttei jakseta noudattaa rajojen pitämistä, annetaan helposti periksi ja lapsi pyörittää perhettä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että väsytään helposti ja lapset vievät aikalailla voimia.
Lapselle annetaan kaikki ja aidosti ihmetellään sekä ihastellaan hänen kasvuaan...Minusta tämä luonnehdinta pitää paikkansa aika monessa perheessä,jossa on vanhat vanhemmat ja pieniä lapsia.

Niinköhän? kuulostaa enemmänkin ekan lapsen kanssa elävän täydellisen äidin touhuilulta!

Niinpä! Ehkä joku vanhemmuuteen kypsymätön ei jaksa olla lapsestaan kiinnostunut ja antaa tämän olla miten lystää, millaisissa vaatteissa hyvänsä eikä osaa varoa mitään. Suurimpana huolena se minne lapsen saisi hoitoon ja mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Yleensä kuitenkin lastaan toivoneet äidit, iästä huolimatta asettavat itselleen varsin korkeita tavoitteita vanhemmuuden suhteen. Yritetään olla niitä täydellisiä äitejä ja tehdä kaikki oikein, ollaan liiankin varovaisia kun pelätään lapsen menevän rikki jne. Kyllä se sitten ajan kanssa helpottaa ja seuraavan lapsen kanssa osoataan olla jo rennompia.

 

Nyt nelikymppisenä sain seitsemännen lapsen ja omasta mielestäni en ole ylihuolehtivainen hössö.Meillä ei hötkyillä joka nuhanenää lääkäriin,ei taivastella pieniä haavereita eikämuutenkaan estetä lasta kasvamasta ja kehittymästä.Huolta kyllä pidetään ,niin vanhemmat kuin isommatkin lapset pienimmistä lapsista.
Omasta mielestäni,ja lapsienkin mielestä ,olen näin vanhempana rennompi ja hauskempi äiti enkä nipota turhia.
Jos jatkat tätä tärkeää tutkimustyötäsi niin ota selvää onko perheissä muita lapsia.Olen sitä mieltä,että (äidin iästä riippumatta)ne perheen ainokaiset ovat niitä,jotka pyörittävät koko perhettä .Ja tottakai perheen ainoa lapsi saa vanhempien jakamattoman huomion....Eikä siinä ole mitään pahaa.
Uskon,että me nelikymppiset ja varsinkin useamman lapsen äidit,olemme rentoja ja hauskoja mutseja.

 

\

Mä en kyllä allekirjoita tota sun näkemystäs tästä asiasta.Itse olen saanut muksun 20v,26v ja 36v.Äitiys on ollut aivan ihanaa joka kerta,mutta olen kyllä huomannut eron eri ikäluokissa.Mielestäni vasta nyt,lähempänä 40v,pystyn olemaan paras mahdollinen äiti lapselleni,ja lapsilleni.Mun ei tarvinne alkaa edes erittelemään niit asioita jotka ovat positiivisia juuri iän tuoman kokemuksen kautta,kaikki me "varttuneemmat" äidit sen tiedämme,ja muille ei kannata edes selittää.mut toi oli aika hauska juttu,toi et me VÄSYMME helposti,toisin kuin äidit nuorena...Voi hyvänen aika,eihän täs nyt kaiketi puhuta 50-60 v mummoista,eihän???Vai rinnastatko sinä n 4-kymppiset äidit heihin?Mä voin OMASTA kokemuksestani kertoa että ikä tuo tullessaan VAIN positiivisia asioita,ei ÝHTÄKÄÄN negatiivista,verrattuna nuoriin äiteihin.Se lista olisi kilometrin pituinen jos sitä alkaisi tekemään,mut usko huviksesi et asia on juuri näin kun sanon.Ja muuten:kun niin mielelläsi teet "proto"tyypituksiä,(eli et edes tiedä mitä sanan PROTO oikeasti tarkoittaa..),niin teepäs sellainen sit 2-kymppisestä äidistä,katsotaan osutko oikeaan siinäkään.Mua ärsyttää tollaiset PROTOtyypittelijät muutenkin,katsele vaan peiliin ja mieti ihan omaa vanhemmuuttas.Tyypittele sitä ihan rauhassa.Vai oletko edes äiti?Luulen ettet ole,tai ainakaan et älykäs sellainen.Tule tänne puhumaan asioista sit kun olet ne ITSE kokemut,et vain ollut HUOMAAVINASI.Pyh!

Miksi pitää hyökätä näin toista vastaan? Varmasti rehellisesti ajateltuna on sekä huonoja että hyviä puolia eri ikäisenä lapsen saamisessa. Ei se tee kenestäkään huonoa äitiä, että väsyy, ja kyllä aika moni väsyy vanhempana eri lailla kuin kaksikymppisenä. Vähän rehellisyyttä ja vähemmän henkilökohtaisuuksiin menevää haukkumista, kiitos, vaikka toisten mielipiteet jostain syystä sua ärsyttävätkin.

 

Kaisa, oletko sama joka kirjoitteli isovanhempi osioon melkein samalla nimimerkillä (kaisa) ?

 

\

\

Mä en kyllä allekirjoita tota sun näkemystäs tästä asiasta.Itse olen saanut muksun 20v,26v ja 36v.Äitiys on ollut aivan ihanaa joka kerta,mutta olen kyllä huomannut eron eri ikäluokissa.Mielestäni vasta nyt,lähempänä 40v,pystyn olemaan paras mahdollinen äiti lapselleni,ja lapsilleni.Mun ei tarvinne alkaa edes erittelemään niit asioita jotka ovat positiivisia juuri iän tuoman kokemuksen kautta,kaikki me "varttuneemmat" äidit sen tiedämme,ja muille ei kannata edes selittää.mut toi oli aika hauska juttu,toi et me VÄSYMME helposti,toisin kuin äidit nuorena...Voi hyvänen aika,eihän täs nyt kaiketi puhuta 50-60 v mummoista,eihän???Vai rinnastatko sinä n 4-kymppiset äidit heihin?Mä voin OMASTA kokemuksestani kertoa että ikä tuo tullessaan VAIN positiivisia asioita,ei ÝHTÄKÄÄN negatiivista,verrattuna nuoriin äiteihin.Se lista olisi kilometrin pituinen jos sitä alkaisi tekemään,mut usko huviksesi et asia on juuri näin kun sanon.Ja muuten:kun niin mielelläsi teet "proto"tyypituksiä,(eli et edes tiedä mitä sanan PROTO oikeasti tarkoittaa..),niin teepäs sellainen sit 2-kymppisestä äidistä,katsotaan osutko oikeaan siinäkään.Mua ärsyttää tollaiset PROTOtyypittelijät muutenkin,katsele vaan peiliin ja mieti ihan omaa vanhemmuuttas.Tyypittele sitä ihan rauhassa.Vai oletko edes äiti?Luulen ettet ole,tai ainakaan et älykäs sellainen.Tule tänne puhumaan asioista sit kun olet ne ITSE kokemut,et vain ollut HUOMAAVINASI.Pyh!

Miksi pitää hyökätä näin toista vastaan? Varmasti rehellisesti ajateltuna on sekä huonoja että hyviä puolia eri ikäisenä lapsen saamisessa. Ei se tee kenestäkään huonoa äitiä, että väsyy, ja kyllä aika moni väsyy vanhempana eri lailla kuin kaksikymppisenä. Vähän rehellisyyttä ja vähemmän henkilökohtaisuuksiin menevää haukkumista, kiitos, vaikka toisten mielipiteet jostain syystä sua ärsyttävätkin.

Mutta totuutta pitää uskaltaa katsoa silmiin. KUnlukee tätä palstaa kyllä ne on vaan niitä nuoria äitiä useimmiten jotka valittaa väsymystä ja sitä että isovanhemmat eivät osallistukaan niin paljoa lapsen hoitoon kuin on odotettu! Vanhempi äiti ottaa itse vastuun omasta lapsestaan eikä ole joka viikonloppu tyrkyttämässä muille hoitoon. Vanhempi äiti on oppinut tinkimään omista haluistaan ja ottaa toisenkin, siis lapsensa, huomioon.

 

syyllistyit niputtamiseen, kun mielestäsi 50-60 vuotiaat ovat väsyneitä mummoja. Itse olen kohta 50, mutten väsynyt mummo, itseasiassa paljon pirteämpi kuin monet lasteni kavereiden huomattavasti nuoremmat äidit. Ja työkaverini ovat monet jo kuusikymppisiä ja jaksavat paljon enemmän kuin kolmikymppiset tyttärensä..

 

Säestän "vanhaa". Jossain kohtaa on silmät kiinni tällä alkuperäisellä.

 

Minulla on kohta 18 ja 4 -vuotiaat lapset, olen samaa mieltä kuin keskustelun aloittaja siitä että vanhempana on paljon väsyneempi, varovaisempi/tarkempi ja antaa helpommin periksi kuin nuorempana - on omakohtaista kokemusta asiasta

Nuorempana sitä ei niin paljon miettinyt kasvatus ja hoitoasioita, oli opiskelut kesken ja muutenkin vauhti päällä. Sitä jaksoi touhuta PALJON ja meno oli sen mukaista. Lapsi mukautui menoon ja oli kaikessa mukana, onkin tosi sopeutuvainen ja helppo tyyppi.

Nyt vahempana on URA, suurin osa voimista menee työhön eikä vapaa-aikaan. Ei jaksa enää valvoa, väsyneenä tulee annettua pienimmäiselle periksi asioissa joista ennen ei olisi edes tullut keskustelua. Lapsi on todella kaukana sopeutuvaisesta!

 

Ompa kerrassaan mielenkiintoista. Keskustelun aloitus antaa todella kuvaa ihmisestä, joka osaa yleistämisen taidon ja on harvinaisen tylppä päästään.
Nämä aloitukset typistävät palstan.

Kannattaa siirtyä vauva-lehden ja sonera ellien keskustelupoalstoille.

 

Alkuperäinen Kaisa, ja nelikymppinen, en voi sanoa kuin

Olen minäkin seurannut eri-ikäisiä äitejä. Voisin siis yleistää ihan yhtä rankasti:
Nuoret äidit pukevat lapsensa pikkuaikuiseksi, 5-vuotiaalla on napapaita ja olkapäät paljaana ja 3-kuisella vaippapyllyllä on matalavyötäröiset bootcut-lahje -farkut. Pojilla on mustia hirviöpaitoja ja lökörfarkkuja, joissa roikkuu kettingit sivulla...
Lapsiin ei saada mitään otetta. Lässytetään kyllä kieltoja, älä mene, ei saa, mutta lapsen annetaan jatkaa tekemistään. Nuoret äidit myös koko ajan kieltävät lapsiaan, he hermostuvat helposti lapsiinsa ja puhuvat heille rumasti ja arvostelevat: olet tyhmä, läski jne. Lapsii on kuin nukke tai näyttelyesine, jota hinataan mukana joka paikkaan, tyyliin "lapsi ei muuta mun elämääni mitenkään, mä menen ja shoppailen ja tapaan kavereita ja harrastan edelleen vaikka mulla lapsi onkin, lapsi on mukana".
Lapset juovat limpparia ja syövät makeisia jo vuoden ikäisenä.
Lapset katsovat videoita, dvd:ta ja telkkaria hurjan paljon, tv hoitaa lapsenvahdin tehtävän.
Nuorten äitien lapset myös ovat aika röyhkeitä ja ilkeitä, he kiusaavat muita, vievät lelut käsistä, ovat niitä tulevia koululuokkien häiriköitä ja kiusaajia.

Tämmöisä olen nuorissä äideissä tavannut. Voinko siis yleistää, että KAIKKI ????

.

En ymmärrä mitä hyötyä lapselle on siitä, että MENNÄÄN JA TOUHUTAAN HURJAN PALJON JA KOKO AJAN. Mikä etu lapsen kehitykselle on se, että äidllä on NUORUUS KESKEN JA VAUHTI PÄÄLLÄ???

Mihin on kiire? Miksi lapsi pitää saada mahdollisimman nopeasti isoksi? Vaatetusta myöten? Miksi pienen lapsen pitää itsenäistyä, sopeutua, pärjätä, selviytyä jo vaippaikäisenä? Miksi aikuinen ei suojele ja puolusta lastaan - ei lapsella ole valmiuksia siihen, aikuisella on?
Nuoret äidit kuvittelevat jotain kaveri-suhdetta ja vanhemmat taas aikuinen-lapsi-suhdetta, jossa vastuu on aikuisella.
Vanhana lapsensa saaneet rakastavat lapsiaan enemmän, syvemmin, ovat vastuullisempia kuin nuoret vanhemmat.

En minä yleistä', enhän vaikka. En en
:headwall:

 

\

Ompa kerrassaan mielenkiintoista. Keskustelun aloitus antaa todella kuvaa ihmisestä, joka osaa yleistämisen taidon ja on harvinaisen tylppä päästään.
Nämä aloitukset typistävät palstan.
Kannattaa siirtyä vauva-lehden ja sonera ellien keskustelupoalstoille.

Soneran Ellit ja Vauva-palstalaiset ovat vähemmän fiksuja kuin tänne palstalle kirjoittelijat, niinkö? Kiitos vinkistä.

 

\

Alkuperäinen Kaisa, ja nelikymppinen, en voi sanoa kuin

Olen minäkin seurannut eri-ikäisiä äitejä. Voisin siis yleistää ihan yhtä rankasti:
Nuoret äidit pukevat lapsensa pikkuaikuiseksi, 5-vuotiaalla on napapaita ja olkapäät paljaana ja 3-kuisella vaippapyllyllä on matalavyötäröiset bootcut-lahje -farkut. Pojilla on mustia hirviöpaitoja ja lökörfarkkuja, joissa roikkuu kettingit sivulla...
Lapsiin ei saada mitään otetta. Lässytetään kyllä kieltoja, älä mene, ei saa, mutta lapsen annetaan jatkaa tekemistään. Nuoret äidit myös koko ajan kieltävät lapsiaan, he hermostuvat helposti lapsiinsa ja puhuvat heille rumasti ja arvostelevat: olet tyhmä, läski jne. Lapsii on kuin nukke tai näyttelyesine, jota hinataan mukana joka paikkaan, tyyliin "lapsi ei muuta mun elämääni mitenkään, mä menen ja shoppailen ja tapaan kavereita ja harrastan edelleen vaikka mulla lapsi onkin, lapsi on mukana".
Lapset juovat limpparia ja syövät makeisia jo vuoden ikäisenä.
Lapset katsovat videoita, dvd:ta ja telkkaria hurjan paljon, tv hoitaa lapsenvahdin tehtävän.
Nuorten äitien lapset myös ovat aika röyhkeitä ja ilkeitä, he kiusaavat muita, vievät lelut käsistä, ovat niitä tulevia koululuokkien häiriköitä ja kiusaajia.

Tämmöisä olen nuorissä äideissä tavannut. Voinko siis yleistää, että KAIKKI ????

.

En ymmärrä mitä hyötyä lapselle on siitä, että MENNÄÄN JA TOUHUTAAN HURJAN PALJON JA KOKO AJAN. Mikä etu lapsen kehitykselle on se, että äidllä on NUORUUS KESKEN JA VAUHTI PÄÄLLÄ???

Mihin on kiire? Miksi lapsi pitää saada mahdollisimman nopeasti isoksi? Vaatetusta myöten? Miksi pienen lapsen pitää itsenäistyä, sopeutua, pärjätä, selviytyä jo vaippaikäisenä? Miksi aikuinen ei suojele ja puolusta lastaan - ei lapsella ole valmiuksia siihen, aikuisella on?
Nuoret äidit kuvittelevat jotain kaveri-suhdetta ja vanhemmat taas aikuinen-lapsi-suhdetta, jossa vastuu on aikuisella.
Vanhana lapsensa saaneet rakastavat lapsiaan enemmän, syvemmin, ovat vastuullisempia kuin nuoret vanhemmat.

En minä yleistä', enhän vaikka. En en
:headwall:

No mutta tässäkin on mun mielestä perää, on varmasti jokainen tavannut myös tällaisia nuoria äitejä. On näissä molemmissa yleistyksissä hirveän paljon totta, näissä stereotypioissa. Ihan varmasti on poikkeuksia, mutta ei sille voi mitään, että jos silmät on auki, näkee missä vaan leikkipuistossa just tällaisen äidin lapsineen...

Ja mun mielestä on aika hauskaa ja huvittavaa, että niin moni huomaa nämä asiat, just toi vaatetus ja käyttäytyminen... ja lyhyempi pinna ehkä monella nuorella äidillä. Ja nuoret äidit tosiaan korostaa sitä selviytymistä, joka sitten aiheuttaa sitä, että tutkimusten mukaan lapset, joiden vanhemmat korostaa, että pitää osata pitää puolensa, on hyvin usein niitä kiusaajia, jotka sitten jonkun heikomman ottaa silmätikukseen ja alkaa kiusaamaan... Ehkä tuosta kirjoituksesta puuttui vielä se, että monen nuoren äidin äiti on sitten ihan innoissaan kun pääsee ikään kuin uudestaan äidiksi, ja senkin vuoksi lapsista tulee joskus kiusaajia ja hirviöitä, kun äiti ja mummo kilpailevat suosiosta, kun lapsi on hyvin usein isovanhemmillaan hoidossa, jotta äiti pystyy nauttia siitä omasta nuoruudestaan...

Mutta eikö se ole hyvä, että näistä asioista kirjoitetaan, niin sitten osaa ehkä olla varuillaan??? Sekä nuoret että me vähän varttuneemmat... vaikka en tiedä auttaako mitenkään. Parhaansa jokainen yrittää varmasti.

 

Jopas oli tekstiä.Tunnetko monta "iäkästä" äitiä?Olen itse 43 ja kuopukseni on 1v4kk,kuusi lasta meillä on ja kaikilla on samat säännöt olleet,eikä tällaisia"ylimenoja" asioissa kyllä ole ollut.Luuletko meitä ihan mummoiksi.Onko sinulla lapsia???

 

Hei vaan, minä myös 42 vuotias ja kuudes tulossa, miksi aina muuten kirjoitetaan ja luullaan, että kaikki yli nelikymppiset saavat ensimmäistään? Kai suurella osalla on jo "aika mones" lapsi tulossa, kun vanhempana näitä lapsia tekee.
Kyllä kun näitä lapsia jo ennestään on niin turha täpinä on jo jäänyt pois. Mutta mitä sitä suotta murehtimaan toisten kasvatustyyliä, meitä on ap erilaisia vanhempia kaikissa eri ikäryhmissä, eikä nuo mainitsemasi synnit nyt niin raskaita ole. Rentoudu sinäkin ja nauti lapsistasi, jos sinulla niitä on ja anna vanhempien pukea lapsensa niinkuin parhaaksi näkevät :flower:

 

Tämä taisi kalahtaa aika kovaa monen nilkkaan,kun on noin kärkkäitä kommentteja..
Vanhempia,jotka ovat saaneet lapsensa molemminpuolin neljääkymmentä ei saisi ollenkaan arvostella...kaiketi he ovat kaiken arvostelun yläpuolella =)
Niin herkkä paikka se ikä on....!
Minä en kyseennalaistanut kenekään rakkautta lapseensa ja uskon,että lapset tai lapsi on yhtä rakastettu kuin nuorempana saatu. Vaan sitä,ettei vanhempana jaksa enää pitää rajoista kiinni esim. uhmaikäisen kanssa ja lapsen kanssa ollaan ylivarovaisia...
aina pelätään,että jotakin sattuu !
Ainakin niissä tapauksissa joita minä tiedän niin lapsi pyörittää perhettä ...
Onneksi tämän nettipalstan kautta sain tietooni,että on olemassa täydellisiä superäitejä
=) =) ....
Itse en ole mummo,mutten ole aivan nuorikaan enkä ihan vanhakaan !

 

AAmen...

Ei taida Kaisa sinunkaan korvantaustasi vielä ihan kuivat olla kun tuollaisia möläyttelet. Mikä sinua niinkuin eniten nyppii, sekö että vanhemmat huolehtivat lapsistaan vai se, että lapset pyörittävät perhettä. Kyllä meillä ainakin tapahtuu ihan molempia, jossei niin ole niin sehän on lasten heitteillejättöä!

Katsos Kaisa hyvä kasvaessaan ja vanhetessaan sitä yleensä ihminen viisastuu ja kehittyy kaikein tavoin, sitä samaa toivon myös sinulle!

 

\

Tämä taisi kalahtaa aika kovaa monen nilkkaan,kun on noin kärkkäitä kommentteja..
Vanhempia,jotka ovat saaneet lapsensa molemminpuolin neljääkymmentä ei saisi ollenkaan arvostella...kaiketi he ovat kaiken arvostelun yläpuolella =)
Niin herkkä paikka se ikä on....!
Minä en kyseennalaistanut kenekään rakkautta lapseensa ja uskon,että lapset tai lapsi on yhtä rakastettu kuin nuorempana saatu. Vaan sitä,ettei vanhempana jaksa enää pitää rajoista kiinni esim. uhmaikäisen kanssa ja lapsen kanssa ollaan ylivarovaisia...
aina pelätään,että jotakin sattuu !
Ainakin niissä tapauksissa joita minä tiedän niin lapsi pyörittää perhettä ...
Onneksi tämän nettipalstan kautta sain tietooni,että on olemassa täydellisiä superäitejä
=) =) ....
Itse en ole mummo,mutten ole aivan nuorikaan enkä ihan vanhakaan !

MUTTA nelikymppisenä tehty lapsi on taatusti haluttu ja rakastettu, ei mikään vanhinkovauva joka sitten vie äidin ajan ettei ehdi BILETTÄMÄÄN ja saa sitä LAATUAIKAA puolisonsa tai poikaystävänsä kanssa. Vanhemmalle äidille sitä ns laatuaikaa on se aika oman rakkaan puolisonsa ja rakkaiden lastensa kanssa, ei lasta tarvitse kenellekään mummolle tai tädille kärrätä kun tarvitsee LOMAA LAPSESTAAN

 

Minkähänlaisia kommentteja sinä ap oikein odotit, "totta puhut, kyllä me sitten ollaan kauheita vanhempia, lisää vaan tänne ruoskimaan ja sylkemään, sitähän varten tämä palsta on" vai? Miksi meillä ei ole oikeutta sanoa omaa kantaamme, kun tänne kaikenlaiset ulkopuoliset "tarkkailija" laukovat mielipiteitään.

Tympeäksi mennyt koko palsta, pitääkö jokaisen huonosta päivästä kärsivän aina tänne tulla haukkumaan meitä äitejä jotka olemme yli nelikymppisiä. Kypsä ja fiksu ihminen sulattaa myös muun ikäisiä vanhempia ja toisenlaista elämäntyyliään kuin omaansa.

 

\

Minkähänlaisia kommentteja sinä ap oikein odotit, "totta puhut, kyllä me sitten ollaan kauheita vanhempia, lisää vaan tänne ruoskimaan ja sylkemään, sitähän varten tämä palsta on" vai? Miksi meillä ei ole oikeutta sanoa omaa kantaamme, kun tänne kaikenlaiset ulkopuoliset "tarkkailija" laukovat mielipiteitään.

Tympeäksi mennyt koko palsta, pitääkö jokaisen huonosta päivästä kärsivän aina tänne tulla haukkumaan meitä äitejä jotka olemme yli nelikymppisiä. Kypsä ja fiksu ihminen sulattaa myös muun ikäisiä vanhempia ja toisenlaista elämäntyyliään kuin omaansa.

Tiettyyn ikään, siis nuoreen ikään kuuluu vanhempien arvostelu (eikä suinkaan arvostus) ja tuleepa epäilys että onko tässä kysymys jostakin parikymppisestä tai alle, joka ei ole vielä löytänyt itseään ja yrittää esittää niin aikuista ja kokee omat nelikymppiset vanhempansa ikälopuiksi??

 

Tuo "vanha" kirjoitti minun mielipiteeni ja tunteeni täysin lapsen saannissa. Olen kyllä nähnyt monen kummastelevan kun olen ääneen sanonut, että nautin tässä ja nyt, en kaipaa kapakkaan, enkä lapsista eroon. Samanlainen ilmiö näkyi muuten äitipiireissä kun oltiin vielä hoitovapaalla. Jos toinen äiti tiesi, että minun vauvani oli hartaasti toivottu ja tehty, oli ylihuolehtivan äidin leima heti otsassa. Tähän luokitteluun syyllistyi myös itseni ikäisiä äitejä. Mutta huomasin sitten sen, että he olivat onnestani kateellisia: omassa perhe-elämässä oli jotakin vikaa.
Lapseni ovat suuria aarteita minulle: teen niiden vuoksi kaikkeni ja rakastan niitä, haluan nauttia niistä ja elää niiden elämää, mutta en silti ole ylihuolehtiva. En ollut nuorena enkä ole nytkään. Olen järkevä: en pukenut vauvaa talvipakkasella lyhythihaiseen karvaiseen napapaitaan ja farkkuihin, kuten nuoret äidit tekevät. En pakolla opettanut lastani vuoden ikäisenä potalle, koska äitinä sitä halusin, vaan sitten kun näin lapsen olevan siihen valmis. Tätä olen nähnyt nuorissa äideissä riittämiin. Mutta olen tavannut myös järkeviä nuoria äitejä.

 

En todellakaan allekirjoita tuollaista soopaa. Minulla lapset 22v, 19v.,5v. ja 3 v. Vanhemmalla iällä lapsensa saaneet vanhemmat osaavat arvostaa kasvatusta paremmin mitä nykyajan nuoremmat äidit. Tosin molempiin ryhmiin kuuluu myös poikkeustapauksia. eikä siis pidä yleistää sitä että kaikki vanhemmat äidit olisivat muka huonompia äitejä.Jaksamista silti kaikenikäisille äideille, kasvattaminen on vaativa ammatti. =) =) =)

 

Olipas asenteellinen teksti !!!!!!!!!
Ihan teki pahaa lukea tuollaista soopaa.
Iän myötä ihmiselle karttuu onneksi joskus sitä viisauttakin, ettei esim. aivan palelluta lapsiaan kuten olen monen nuoren äidin tekevän. Ja monessa muussakin asiassa ikä antaa viisautta ja arvostelukykyä.