Varhainen keskenmeno, ultrassa ei näkynyt mitään, onko muita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja suopöllö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

suopöllö

Uusi jäsen
24.10.2008
19
0
1
Hei,
eilen todettu spontaani keskenmeno viikoilla 7+0, maanantai-illasta asti vuotanut. Naistentautien polin lääkäri totesi ultratessaan, ettei kohdussa näy muuta kuin paksuuntuneet limakalvot (olisko ollu 6-8 mm). En ole kuitenkaan vuodon seassa havainnut mitään suurempia hyytymiä, ts. pohdin onko kohdussa ollut ollenkaan mitään ns. raskausmateriaalia? Koska kohtu oli lähestulkoon tyhjentynyt, lääkäri ei tietenkään pystynyt sanomaan mitään oliko ollut esim. tuulimuna. Itse mietin mahtoiko vain olla myöhäinen kemiallinen raskaus, ts. kohtuun ei ollut muodustunut yhtään mitään. Raskausoireistakin ainut eli rintojen arkuus hävisi jo viime viikon torstaina, joten jotenkin osasin aavistaa ettei kaikki ole hyvin. Ensimmäinen raskaus oli, ja olen jo yli 30, joten tällä hetkellä jännittää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
:ashamed:
Onko ketään muita jolla ollut vastaavanlainen km?
 
suopöllö Itselläni keskenmeno todettiin 11.10 vuoto alkoi aiemmin, ja tuolloin 11.10 kohtu todettiin täysin tyhjäksi, mullakin oireet loppuivat heti plussatestin jälkeen!! Nyt eilen sain hcg-kontrollin vast. ja se oli 1! Hoitaja totesi sen olleen spontaani keskenmeno! Minullakin vuoto oli niukkaa ja kesti vain 5 pvä ja ainut ns. runsaampi vuotopäivä oli 11.10, vaikka silloinkaan en kauheasti vuotanut!! Itse olemme jo aloittaneet uuden raskauden toivossa!! :hug: Sinulle ja toivottavasti kaikki menee hyvin ja olet kohta taas uudestaan raskaana, vaikka tiedän, osanotot ei kauheasti lohduta tässä tilanteessa!!
 
Ensinnäkin :hug: teille molemmille!

Miinulla tuli viikko sitten spontaani keskenmeno viikoilla 6+6. Alkoi keskiviikkona, siis edeltävänä päivänä tuhruilulla ja ultrattiin torstaina. Ultrassa näkyi vain jonkin verran paksuuntunut limakalvo ja joku parin millin kokoinen "jyvä", ei muuta. HCg oli 282,2. Torstai-iltana vuoto yltyikin runsaaksi hyytymineen, mutta kolme päivää kestäneen runsaamman vuodon aikana ei erottunut mitään hyytymiä kummempaa. Raskausoireet loppuivat myös minulla jo viikon sisällä plussaamisesta. Nyt vuoto on jo loppunut ja hCg tänään enää 23... muutamana päivänä oli aika rankkaa ennenkuin pystyin hyväksymään totuuden, mutta nyt olemme jo voiton puolella ja uusi yritys alkaa meilläkin heti kun kroppa antaa mahdollisuuden :heart:

Itse mietin kanssa tuota kemiallista raskautta, mutta nähtävästi kasvu oli pysähtynyt jossain vaiheessa ennen alkioksi kehittymistä, vaikka kiinnittyminen olikin tapahtunyt.
 
Vähäistä verenvuotoa ensin, pari päivää, verenvuoto runsaantui, muttei läheskään menkkojen tasolle vieläkään. Vatsakivut alkoivat, toisella puolella tuntui möykky painavan. Vatsakipu meni muuten ohi särkylääkkeellä, mutta tämä tuntemus jäi, ja ajoittain sai miettiä, miten liikuttaa keskikroppaa. Tiesin, ettei tuntemus tullut munasarjoista eikä suolistosta.

Hakeuduin päivystykseen. Ultrassa todettiin, ettei kohdussa ollut mitään, eikä koskaan ollut ollutkaan todennäköisesti mitään. Muuallakaan ei mitään näkynyt. Lääkäri tosin totesi, etteivät kohdun ulkoiset raskaudet aina näy ultrassa. Viikot olivat 6+1. Otettiin verikoe ja tulosten perusteella (raskaushormonien määrä ) päätettiin, että saan lähteä kotiin, hormonimäärä vähäinen. Vielä illalla tuntui vasemmalla puolella painauma. Vuoto oli nyt runsasta.

Seuraavana päivänä se pienokainen, alkio tuli ulos. Vasemman puolen tuntuma oli hävinnyt jo yön aikana. Kun kohdussa ei kerran ollut mitään, olen varma, että se oli vasemmassa munanjohtimessa.

Puhuin sairaanhoitajan kanssa puhelimessa. Diagnoosini on varhainen keskenmeno, joten en tule seuraavan raskauden aikana saamaan ylimääräistä ultraäänitutkimusta, vaikka kohdunulkoisen raskauden uusiminen on riskinä, kun se on kerran ollut. Yritin vääntää hoitajalle, että kohdussa ei ollut mitään maanantaina, ja tiistaina tuli jotakin ulos kuitenkin, joten sen oli täytynyt olla kohdun ulkopuolella (hoitaja luki tätä ennen lääkärin kirjaamaa ääneen: "ei merkkejä kohdunsisäisestä raskaudesta" ). Kerroin pelkääväni, että seuraava raskaus olisi myös kohdunulkoinen. Todettiin kuitenkin, että diagnoosina on varhainen keskenmeno. Joudumme menemään todennäköisesti yksityiselle alkuraskauden ultraäänitutkimukseen. On se perkele mukavaa, kun potilasta kuunnellaan! Jos tulen uudestaan raskaaksi, tulen ottamaan tämän asian esille uudestaan potilasasiamiehen kera, jos pyyntööni ultraäänestä silloinkaan suostuta. Kyseessä on kuitenkin juttu, joka pahimmillaan voi olla hengenvaarallinen! Jos diagnoosina on kohdunulkoinen raskaus, ultraäänitutkimus tehdään uusiutumisen riskin vuoksi julkisella puolella.

Muutenkin tuntuu, että henkisen puolen huomioonottaminen on lapsenkengissä ainakin Helsingin Kätilöopistolla. Teille tiedoksi: oman luterilaisen seurakuntani pappi on näinä päivinä ollut minulle korvaamaton apu!
 
Todellisuden hyväksyminen oli tosiaan rankkaa. Pari ekaa päivää meni miettiessä, olenko vaarassa. Kun pienokainen oli tullut ulos, tämä huoli helpottui. Mutta sitten alkoi menetyksen tuska ja suru. Pidensin sairaslomaa loppuviikoksi (lähdin maanantain kesken työpäivän ). Ei itkuisena voi tehdä töitä. Nyt alkaa ehkä pahin olemaan ohi. Tänään olen syönyt lähes normaalisti. Huomenna, pyhäinpäivänä menemme Helsingin Hietaniemeen sytyttämään kynttilän. Siellä pitäisi olla paikka keskenmenon kokeneille. Miehenikin suree valtavasti, vaikka kykeneekin töihin. Olen nähnyt hänen itsevän vain kaksi kertaa ennen tätä tapahtunutta, ja nyt hän itki (itse itken paljon helpommin )
 
Kiitos vastauksista, tsemppiä kaikille!
Sain tänään lääkäriltä tietoa hcg-arvoistani (kun olin itse pyytänyt, että minulta mitataan). Tiistain arvo oli ollut 1000 (eli se päivä kun kävin päivystyksessä) ja kaksi päivää myöhemmin arvo oli edelleen 600 jotain. Aika korkea mielestäni. Ja ilmeisesti lääkärinkin mielestä, koska ensi viikon alussa joudun menemään kokeisiin uudestaan. Ei kuulemma voi täysin sulkea pois kohdunulkoista raskautta, vaikkei ultrassa näkynyt mitään. Hohhoijaa. Nyt kun alkaa olla jotenkuten henkisesti palautunut menetyksestä, niin nyt tulee vielä huoli omasta terveydestä ja pelko mitä jälkiseurauksia tästä tulee. Kaiken kukkuraksi vuoto alkoi uudestaan tänä iltana, kun oli jo ollut vuotamatta lähes koko päivän. Aargh! Tahdon nyt vaan palata normaaliin hormonitoimintaan! Onneksi ei oo - ainakaan vielä (kopkop) - mitään kipuja...
 
Mulla tää homma eteni sitten loppujen lopulta siten, että hcg-arvojen nousun takia epäillään kohdunulkoista (vaikka ultrassa ei näy mitään selvää löydöstä) joten metatreksaattipiikin vaikutusta odotellessa...
 
mulla jo toinen keskenmeno, eka 04/08 tuulimuna ja nyt 5+3 spontaani keskenmeno. aloin eilen illalla vuotamaan, alussa tuli runsaasti nyt vaan tiputtelee. Ultrassa ei oikein näkyny mitään, limakalvo vaan vähän paksuntunut ja todella pieni "jyvä". nyt taas vaan uutta odottamaan.
 

Yhteistyössä