Vanhojen tuttujen stalkkaaminen

["vieras"]

Onko ihan tavallista etsiä tietoa vanhoista koulu- ja opiskelukavereista ym. tutuista? Katsoa missä he ovat nyt, missä opiskelevat tai ovat töissä? Jaa, tuo on mennyt naimisiin, tuo on näköjään jo ehtinyt erotakin, tuolla on lapsia...

Tästä on tullut melkein pakkomielle. Jonkin sortin ahdistusta ja ongelmia oman elämän kanssa. Ei muuten pitäisi olla tarvetta stalkata muita ja kadehtia.

 

[Ultramariini]

Missä menee stalkaamisen ja uteliaisuuden raja? En tunnusta ketään stalkanneeni.
Mutta parin facebookkaverini ( ovat tuttuja jo lapsuus - ja kouluvuosilta) fbkavereina
on kouluvuosilta tuttuja ihmisiä, ja olen kyllä käynyt kurkkaamassa fb.ssä sen mitä heistä näen.

Enkä pidä sitä kovin epänormaaina ainakaan.

 

[ap.]

Missä menee stalkaamisen ja uteliaisuuden raja?

Esimerkiksi nimellä googlettaminen, Facebook-kuvan katsominen (tuleekin usein ekana hakutuloksissa) ja muutenkin nimen bongaaminen eri paikoista? Facebookin profiilikuvaa ja sen kommentteja pääsee useimmilla katsomaan, vaikka ei itse olisikaan FB:ssa.

 

[sdf]

On normaalia etsiä tietoa kerran tai pari per henkilö. Stalkkaamista on se, jos etsit yksittäisestä ihmisestä kaiken saatavilla olevan infon ja sitten vielä seuraat jatkuvasti, josko hänestä ilmestymisessä uutta tietoa.

Mäkin oon oikeastaan stalkkeri, mutta mulla on syyni. Pitäisi tehdä iso päätös ja pelkään astuvani upottavaan suonsilmään, jos teen väärän ratkaisun. Siksi etsin tietoa tietyistä ihmisistä.

 

["..."]

Onko se stalkkaamista, jos joku tuttu pitää esim. blogia ja sitä käy lähes päivittäin seuraamassa kuten joitakin muitakin blogeja. Ja tuttu kyllä tietää että seurailen blogia, silti tulee joskus sellainen stalkkeriolo. Mutta seuraan siis muitakin blogeja säännöllisesti ja kun olen koneella tsekkaan uudet päivitykset.

 

[ap.]

On normaalia etsiä tietoa kerran tai pari per henkilö.

Olen etsinyt useamman kerran... Monet näistä ovat jollain tavalla minulle merkityksellisiä, mutta eivät välttämättä edes muista minua tai sillä tavalla emme tunne. Itse olen sellainen näkymätön, jota harva edes muistaa kouluajoiltaan.

Olen googlaillut esim. entisiä koulukiusaajia tai muita persoonia, joiden kanssa en kouluaikoina tullut toimeen, tai muuten vain minua kiehtovia ihmisiä tms.

 

[sdf]

Olen googlaillut esim. entisiä koulukiusaajia tai muita persoonia, joiden kanssa en kouluaikoina tullut toimeen, tai muuten vain minua kiehtovia ihmisiä tms.

Mä googlasin esimerkiksi yhtä tiettyä heppua, jonka läsnäolosta tuli tietyllä hetkellä kummallinen, outo ja epämukava olo. Sain sitten kiertotietä selville, että hän oli ollut ryyppyputkessa. Oli kuitenkin siis selvinpäin just sillä hetkellä, kun mulla oli se olo.

 

["Wattu"]

Minä en edes muista vanhojen koulukavereiden nimiä. Saatikka tuttujen. Jotenka en edes googlaa. Mutta esim. blogin lukemista en laske stalkkaamiseksi, sehän on tehty luettavaksi.

 

[ap.]

[QUOTE="Wattu";28193347]Minä en edes muista vanhojen koulukavereiden nimiä. Saatikka tuttujen.[/QUOTE]Minä muistan melkein kaikki, tai ainakin hyvin suuren osan. Tässä siis koko ihmisiä koko koulu- ja opiskeluajalta + muissa yhteyksissä tavattuja.

Ei kai siinä googlettamisessa mitään pahaa ole, mutta jotenkin turhaa uteliaisuudennälkää sillä ruokin, kun en näiden ihmisten kanssa luultavasti tule olemaan missään tekemisissä tulevaisuudessakaan.

 

[ystö]

musta on kivaa katsella fb kun vanhat koulukaverit laittavat kuvia elämästään. tuo fb on auttanut todella paljon mua löytämään vanhoja kavereita. vaikka emme siltikään näkisi enää, rakastan lukea heidän elämästään.

 

["Lettu"]

Eikös tuo ole aika tavallista nykyään? Ennen piti tyytä pelkkään juoruiluun ja huhupuheisiin...