Vanhempien verkostoitumisesta ja lasten kaverisuhteista

[Mietinpä vaan]

Kuinka tärkeää teidän mielestänne on että alle kouluikäisten lasten äidit/isät tutustuvat naapuruston lapsiperheiden vanhempiin ja järjestävät lapsilleen kaveritapaamisia naapuruston lasten kanssa? Aikaisemmin lapset yleensä hommasivat itse omat kaverinsa, mutta nykyään tuntuu olevan paljon tällaista vanhempien verkostoitumista. Jos ei sitä tee, jääkö lapsi auttamatta ulkopuoliseksi?

 

[Seanna]

Että mä sit vihaan sanaa verkostoituminen *argh* Kyllä mä ainakin yritän tutustua muiden lasten vanhempiin, mutta kun ne haluaa verkostoitua ja musta se on niin.... persoonatonta, kylmää, kliinistä. Vähän niinkuin jonkun firman yhteistyökumppanit :headwall:

 

[isoäiti mölykylästä]

no ei jää. kyllä lapset ilman sitäkin kavereita löytää. ehkä siinä on se hyvä puoli, että oppii tuntemaan lastensa kaverien vanhemmat. musta on ainakin kivempi pienet lapset päästää kaverille kylään, kun vanhempia tunnen edes vähän

 

["qwer"]

Hankala sanoa, me muutimme uuteen kotiin lapsen ollessa nelivuotias, ja hän hoiti homman ihan itse. Tunnen toki myös vanhemmat, ei nyt olla ystävystytty syvällisemmin, mutta tiedetään ja tunnetaan toisemme, jotta voidaan tarvittaessa olla yhteydessä ja sopia esim. lasten kyläilyistä.

 

["mmm"]

Ei jää yksin. Kyllä lapset on kautta aikojen osannut itse hoitaa ystävyyssuhteensa.
Toki oikein aran lapsen kanssa, siitä voi olla apua, jos vanhemmat on "auttamassa".
Ja itsestäni on ainakin tosi kiva, jos tunnen ainakin jonkin verran niiden lapsien vanhempia joiden kanssa lapseni aikaa viettää.

 

[Anatolia]

Mä haluan ehdottomasti tuntea lasteni ystävien vanhemmat. Sekä 5-vuotiaan, että myös 7-vuotiaan.

Ja tunnenkin. Se on minusta tärkeää. On perheitä, jonne ei todellakaan lapsiaan uskaltaisi leikkimään päästää, ja sitä ei voi tietää ellei tunne vanhempia laisinkaan.

Yleensä homma menee niin, että lapset tutustuu ekana ja sitten me vanhemmat tutustumme. Mutta esim. pojalle olen yhden kaverin hankkinut ihan vaan siten, että me äidit tutustuimme ja halusimme tutustuttaa poikamme toisiinsa (tyttäremme tunsivatkin jo).