T
terkkuri
Vieras
Etsivä neuvolatyö ja koulun terveystarkastukset löytävät ajoissa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren
27.11.2013 11:39
Nuorten syrjäytyminen olisi suurimmaksi osaksi ehkäistävissä riittävän varhaisella puuttumisella. Neuvolakäynnit ja koulussa tehtävät terveystarkastukset on tarkoitettu selvittämään koko perheen hyvinvointia. Ohjeiden mukaan käynteihin tulisi osallistua mielellään molempien, mutta vähintään toisen vanhemman. Neuvolakäyntien väliin jättäminen on jo kauan tiedossa ollut merkki lapsen varhaisesta syrjäytymisriskistä.
Myös alakoulun 5. luokan sekä yläkoulun 8. luokan terveystarkastukset paljastavat, ketkä ovat suuressa vaarassa syrjäytyä tulevaisuudessa. Näissä kolmessa kohdassa kohdataan koko ikäluokka ja niissä pitäisi kohdata myös lasten ja nuorten vanhemmat.
Humanistinen yhteiskunta kuitenkin sallii kohtuullisen paljon vapauksia ja vanhemmat saavat itse arvioida haluavatko he osallistua lapsensa kannalta tärkeisiin tai vähemmän tärkeisiin tilaisuuksiin. Koska osallistumatta jättämisen jälkiä korjataan myöhemmässä vaiheessa erilaisilla yhteiskunnan palveluilla sekä laeilla, tarvitaan mielestäni toimenpiteitä, joilla kaikki vanhemmat saadaan neuvolakäynneille. Neuvolassa vanhempia voidaan tarvittaessa opastaa pedagogisesti vanhemmuuteen ja edistää näin koko perheen hyvinvointia. Ne vanhemmat, jotka eivät osallistu neuvokäynteihin täytyisi "hakea" sinne, niin kuin etsivänuorisotyö hakee ne nuoret, jotka ovat jääneet kaikkien palveluiden ulkopuolelle.
Samanlaista etsivää vanhemmuustyötä pitäisi soveltaa myös alakoulun viidennen ja yläkoulun kahdeksannen luokan terveystarkastuksissa. Kunnan erityisnuorisotyöntekijä hakisi ne vanhemmat, jotka jäisivät tulematta näihin koko perheelle tarkoitettuihin tarkastuspisteisiin. Tarvittaessa työntekijä käynnistäisi pedagogisen avun vanhemmuuden vaikeuksiin ja koordinoisi yhdessä terveydenhoitajan kanssa mahdollisesti tarvittavan moniammatillisen avun.
Miksi vanhemmat pitäisi saada mukaan?
Terveystarkastuksissa on havaittavissa ne syyt, joiden vuoksi nuori todennäköisesti keskeyttää toisen asteen opinnot tai ei ota opiskelupaikkaa vastaan. Syitä ovat päihteiden käyttö, harrastusten puute, yksinäisyys tai väärä sosiaalinen verkosto, pelaaminen ja tietokoneen liika käyttö, mielenterveysongelmat, terveysongelmat, oppimisvaikeudet tai oppimistekniset vaikeudet sekä jossain määrin myös talous- ja rahankäyttöongelmat. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen johtuu suurelta osin näistä syistä, ja ongelmaan olisi syytä puuttua mahdollisimman varhain.
Koulutuksen ulkopuolelle jääminen lopulta syrjäyttää nuoren, kun toisen asteen opinnot jäävät kesken tai eivät ala ollenkaan. Työmarkkinat tuntevat entistä vähemmän kouluttamattomien työpaikkoja, ja vain noin 17 prosenttia tarjolla olevista työpaikoista soveltuu niille, jotka ovat käyneet pelkän peruskoulun. Nämä nuoret ovat tunnistettavissa jo varhain!
Keskeytyneiden opintojen vuoksi nuori jää palvelujen ulkopuolelle, mikä johtaa liian usein työttömyyden pitkittymiseen, näköalattomuuteen, köyhyyteen ja elämänhallinnan puutteeseen. Ennen pitkää nuori tarvitsee mielenterveysongelmien, päihteiden käytön, terveysongelmien, ylivelkaantumisen tai asunnottomuuden takia erilaisia tukitoimia. Nuorelle tilanne aiheuttaa luonnollisesti inhimillistä tuskaa ja vähäosaisuutta. Myös yhteiskunnan näkökulmasta kehitys on kestämätön, sillä jokaisen kansalaisen hyvinvointi ja osallisuus on tärkeää yhteiskunnalle.
Työpajat tavoittavat usein näitä nuoria ja tekevät parhaansa kohentaakseen nuoren elämänhallintaa, sosiaalista vahvistumista sekä työ- ja opiskeluelämän valmiuksia. Ohjaustoiminnan tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori on työkykyinen. Usein nuori on kuitenkin ollut 'liian' pitkään ulkopuolisena ja tuen tarve ylittää sen resurssin, jota voidaan nopeasti antaa. Useat nuoret tarvitsevat kahden tai kolmen vuoden rinnalla kulkua, ennen kun alkavat kuntoutua kohti yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä. Onneksi työpajat kuitenkin pystyvät ohjaamaan positiivisesti eteenpäin noin 6080 prosenttia asiakkaistaan. Silti liian moni nuori jää syrjään. Lähtökohta ei voi olla se, että yhteiskunta ja päättäjät hyväksyvät sen, että 1520 prosenttia nuorista on työkyvyttömiä tai vajaatyökykyisiä.
Juha Saurama
yhteisöpedagogi,
Järvenpään kaupungin Nuorisokeskuksen päällikkö
27.11.2013 11:39
Nuorten syrjäytyminen olisi suurimmaksi osaksi ehkäistävissä riittävän varhaisella puuttumisella. Neuvolakäynnit ja koulussa tehtävät terveystarkastukset on tarkoitettu selvittämään koko perheen hyvinvointia. Ohjeiden mukaan käynteihin tulisi osallistua mielellään molempien, mutta vähintään toisen vanhemman. Neuvolakäyntien väliin jättäminen on jo kauan tiedossa ollut merkki lapsen varhaisesta syrjäytymisriskistä.
Myös alakoulun 5. luokan sekä yläkoulun 8. luokan terveystarkastukset paljastavat, ketkä ovat suuressa vaarassa syrjäytyä tulevaisuudessa. Näissä kolmessa kohdassa kohdataan koko ikäluokka ja niissä pitäisi kohdata myös lasten ja nuorten vanhemmat.
Humanistinen yhteiskunta kuitenkin sallii kohtuullisen paljon vapauksia ja vanhemmat saavat itse arvioida haluavatko he osallistua lapsensa kannalta tärkeisiin tai vähemmän tärkeisiin tilaisuuksiin. Koska osallistumatta jättämisen jälkiä korjataan myöhemmässä vaiheessa erilaisilla yhteiskunnan palveluilla sekä laeilla, tarvitaan mielestäni toimenpiteitä, joilla kaikki vanhemmat saadaan neuvolakäynneille. Neuvolassa vanhempia voidaan tarvittaessa opastaa pedagogisesti vanhemmuuteen ja edistää näin koko perheen hyvinvointia. Ne vanhemmat, jotka eivät osallistu neuvokäynteihin täytyisi "hakea" sinne, niin kuin etsivänuorisotyö hakee ne nuoret, jotka ovat jääneet kaikkien palveluiden ulkopuolelle.
Samanlaista etsivää vanhemmuustyötä pitäisi soveltaa myös alakoulun viidennen ja yläkoulun kahdeksannen luokan terveystarkastuksissa. Kunnan erityisnuorisotyöntekijä hakisi ne vanhemmat, jotka jäisivät tulematta näihin koko perheelle tarkoitettuihin tarkastuspisteisiin. Tarvittaessa työntekijä käynnistäisi pedagogisen avun vanhemmuuden vaikeuksiin ja koordinoisi yhdessä terveydenhoitajan kanssa mahdollisesti tarvittavan moniammatillisen avun.
Miksi vanhemmat pitäisi saada mukaan?
Terveystarkastuksissa on havaittavissa ne syyt, joiden vuoksi nuori todennäköisesti keskeyttää toisen asteen opinnot tai ei ota opiskelupaikkaa vastaan. Syitä ovat päihteiden käyttö, harrastusten puute, yksinäisyys tai väärä sosiaalinen verkosto, pelaaminen ja tietokoneen liika käyttö, mielenterveysongelmat, terveysongelmat, oppimisvaikeudet tai oppimistekniset vaikeudet sekä jossain määrin myös talous- ja rahankäyttöongelmat. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen johtuu suurelta osin näistä syistä, ja ongelmaan olisi syytä puuttua mahdollisimman varhain.
Koulutuksen ulkopuolelle jääminen lopulta syrjäyttää nuoren, kun toisen asteen opinnot jäävät kesken tai eivät ala ollenkaan. Työmarkkinat tuntevat entistä vähemmän kouluttamattomien työpaikkoja, ja vain noin 17 prosenttia tarjolla olevista työpaikoista soveltuu niille, jotka ovat käyneet pelkän peruskoulun. Nämä nuoret ovat tunnistettavissa jo varhain!
Keskeytyneiden opintojen vuoksi nuori jää palvelujen ulkopuolelle, mikä johtaa liian usein työttömyyden pitkittymiseen, näköalattomuuteen, köyhyyteen ja elämänhallinnan puutteeseen. Ennen pitkää nuori tarvitsee mielenterveysongelmien, päihteiden käytön, terveysongelmien, ylivelkaantumisen tai asunnottomuuden takia erilaisia tukitoimia. Nuorelle tilanne aiheuttaa luonnollisesti inhimillistä tuskaa ja vähäosaisuutta. Myös yhteiskunnan näkökulmasta kehitys on kestämätön, sillä jokaisen kansalaisen hyvinvointi ja osallisuus on tärkeää yhteiskunnalle.
Työpajat tavoittavat usein näitä nuoria ja tekevät parhaansa kohentaakseen nuoren elämänhallintaa, sosiaalista vahvistumista sekä työ- ja opiskeluelämän valmiuksia. Ohjaustoiminnan tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori on työkykyinen. Usein nuori on kuitenkin ollut 'liian' pitkään ulkopuolisena ja tuen tarve ylittää sen resurssin, jota voidaan nopeasti antaa. Useat nuoret tarvitsevat kahden tai kolmen vuoden rinnalla kulkua, ennen kun alkavat kuntoutua kohti yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä. Onneksi työpajat kuitenkin pystyvät ohjaamaan positiivisesti eteenpäin noin 6080 prosenttia asiakkaistaan. Silti liian moni nuori jää syrjään. Lähtökohta ei voi olla se, että yhteiskunta ja päättäjät hyväksyvät sen, että 1520 prosenttia nuorista on työkyvyttömiä tai vajaatyökykyisiä.
Juha Saurama
yhteisöpedagogi,
Järvenpään kaupungin Nuorisokeskuksen päällikkö
On se kumma kun halutaan kytättäväksi molemmat vanhemmat varmasti arvostellaan ulkonäköä, vaatteita, arvioidaan varallisuutta jne...hitto mä otan koko suvun mukaan seuraavalla kerralla, siinäpä kyttäävät menemään sitten oikein kunnolla!