Väitetään etteivät kovemmat rangaistukset vähennä rikollisuutta, mutta totuus on toinen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
heinäkuu 2, 201815:13
Tuplarangaistus taittoi jengiammuskelun Tanskassa

Tanskassa kuoli rikollisjengien välisissä ammuskeluissa viime vuonna kolme henkilöä. Ruotsissa jengit ampuivat hengiltä samaan aikaan 30 ihmistä.

Rikoslakia muutettiin Tanskassa vuosi sitten niin, että jengiväkivallasta seuraa pahimmillaan tuplarangaistus ja kadut alkoivat rauhoittua. Rikollisetkin taitavat matematiikkaa: 20 vuotta vankilassa on paljon pidempi aika kuin puolet siitä.


– Uudet lait ovat todella mahtava työkalu poliisille, jolla on nyt aivan uudenlainen mahdollisuus puuttua rikollisuuteen. Tuplarangaistukset lähettävät moottoripyörä- ja lähiöjengeille vahvan viestin siitä, että ammuskelusta viattomien kansalaisten keskellä on tultava loppu, sanoo tarkastaja René RaffoÅrhusin poliisista.

Lähestymiskieltoja tietyille alueille

Bandepakken, jolla nimellä uusia lakeja kutsutaan, antaa poliisille Aftonbladet-lehden mukaan oikeuden suorittaa henkilöiden ja autojen tarkastuksia tietyillä alueilla ilman erityistä rikosepäilyä. Viime kesänä poliisilla oli pelkästään Århusissa tilapäiset tarkastusalueet kahdessa ongelmalähiössä. Poliisi urakoi 400 henkilön tutkinnan ja sai haltuunsa 17 ampuma-asetta, 63 puukkoa tai veistä sekä 21 lyömäasetta.

Bandepakken antaa mahdollisuuden myös rajoittaa rikoksesta tuomitun henkilön liikkumista eli antaa hänelle lähestymiskiellon tietylle alueelle.

– Voimme päättää, ettei mahdollisessa koevapaudessa oleva jengiläinen saa palata omille kulmilleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jos hän vastoin kieltoa luuhaa vanhoissa porukoissaan, niin matka vie saman tien takaisin vankilaan ja tuomio on istuttava loppuun asti, Raffo kertoo.

Kansa haluaa ja uskaltaa puhua

Århusin poliisi taktiikkana on panostaa läsnäoloon ongelma-alueilla. Virkavalta on jalkautunut kaduille ja tarvittaessa paikalle hurauttaa pyörillä varustettu poliisiasema.

– Aivan tavalliset ihmiset voivat tulla kanssamme tarinoimaan, olemme siellä heitä varten. Kansa haluaa ja myös uskaltaa puhua kanssamme
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Ihan ensialkuun olisi hienoa, jos rikolliset istuisivat edes yksinkertaiset rangaistukset. Lähes aina rikollinen vapautuu ennen kuin rangaistus on istuttu, milloin "ensikertalaisena", milloin "hyvän käytöksen" tai työpaikan takia. Meillä on myös käytössä reilut tukkualennukset rangaistuksissa ja yhteiskuntapalvelun täytyy jotenkin olla aivan hirvittävää :confused: - tunti haravointia tms. vastaa päivää vankilassa.
 
Jutussa ei nyt kyllä käy ilmi, että vankilarangaistuksen tuplaaminen olisi hyvän kehityksen avain. Eiköhän se avain ole nuo poliisin laajennetut oikeudet tehdä tarkistuksia, läsnäolo ongelma-alueilla ja tuo rikollisjengien hajauttaminen tietyiltä alueilta. Kesätoimittaja olisi voinut muistaa ne toimittajakoulun opit paremmin, että liian yksioikoisia johtopäätöksiä ei pidä mennä tekemään ja omissa nimissään julkaisemaan.
 
Kaikki tulokset näyttävät, ettei rangaistusten pituus ole kovinkaan ratkaisevaa. Paitsi ehkä tietynlaisissa talousrikoksissa sillä voi olla vaikutusta.

Tietysti ihan pahimmat tapaukset on jo hyvä pitää poissa ihmisten ilmoilta, mutta näitä (kuten joku Breivik) on kuitenkin erittäin vähän.

Mielestäni Breivikin tasoisiin tapauksiin voisi soveltaa kuolemanrangaistusta. Tosin hetken kaveria voisi tutkia jos siitä jotain hyötyä voisi olla. Mutta näitä totaalisen ja läpeensä pahoja ihmisiä on kuitenkin todella vähän.

Jostakin syystä kuolemanrangaistus maksaa aivan helvetisti. Sitä en oikein tajua. Miksi ei saada halpaa tapaa teloittaa. Varmaan Breivikin ampumiseenkin olisi paljon vapaaehtoisia.
 
Onhan tuossa vedetty mutkia suoraksi. Mikään ei todista, että rikollisuus on vähentynyt nimenomaan kovemman rangaistuksen pelon takia.

Varmasti rikosten väheneminen on monen asian summa. Uskon, että näkyvillä oleva poliisi ja heidän oikeutensa puuttua ja tehdä tarkastuksia vaikuttaa asiaan yhtälailla kuin kovemmat rangaistukset.
Tanska on hyvinvointimaa, jossa ihmisillä on melko tasaveroiset mahdollisuudet tehdä elämästään sitä mitä haluavat, joten tapojensa parantaminen ei ole ylitsepääsemätöntä. Monessa muussa maassa on paljon ihmisiä, joilla ei ole muuta mahdollisuutta tulla toimeen kuin rikollisuus.
 
Ihan ensialkuun olisi hienoa, jos rikolliset istuisivat edes yksinkertaiset rangaistukset. Lähes aina rikollinen vapautuu ennen kuin rangaistus on istuttu, milloin "ensikertalaisena", milloin "hyvän käytöksen" tai työpaikan takia. Meillä on myös käytössä reilut tukkualennukset rangaistuksissa ja yhteiskuntapalvelun täytyy jotenkin olla aivan hirvittävää :confused: - tunti haravointia tms. vastaa päivää vankilassa.

Omasta mielestäni nuo ensikertalaisalennukset ovat järkeviä siinä mielessä, että ihmiselle annetaan mahdollisuus. Vakavissa väkivaltatapauksissa, raiskauksissa tai tapoissa sitä ei kuitenkaan tulisi käyttää, eikä minkäänlaisia alennuksia tulisi tuomiosta saada.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Omasta mielestäni nuo ensikertalaisalennukset ovat järkeviä siinä mielessä, että ihmiselle annetaan mahdollisuus. Vakavissa väkivaltatapauksissa, raiskauksissa tai tapoissa sitä ei kuitenkaan tulisi käyttää, eikä minkäänlaisia alennuksia tulisi tuomiosta saada.
Kunhan ovat oikeasti ensikertalaisia, eikä niitä jotka vain eivät ole viimeiseen kolmeen vuoteen jääneet rikoksista kiinni.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es ja AivanSama
Minkäs tiedotusvälineen tekijänoikeuksia ap on tällä kertaa rikkonut kopioimalla tämän jutun palstalle?

...Ei kun ai niin, tekijänoikeudethan eivät koske "kansallismielisiä". :poop:
 
Alkuun haluan sanoa, että en pidä rikollisista ja tämä ei ole puolustuspuhe heille. Suomalainen kriminaalipolitiikka on silti onnistunutta. Itse en tykkää useinkaan puhua asioista sen kautta miltä minusta tuntuu, vaan miten asiat faktuaalisesti ovat. Suomalainen kriminaalipolitiikka on onnistunutta, koska kaikki tilastot ja tutkimukset niin osoittavat. Meillä "silitellään päälakea" ehkä liikaa monen kansalaisen oikeustajun puolesta. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä rangaistuskäytännöt ovat huomattavasti Suomea kovemmat, on maa täynnä vankeja. Heillä on vankeja itse asiassa suhteessa muistaakseni kai eniten väkilukuun suhteutettuna. Kyseessä on silti maa, jossa osassa on kuolemanrangaistus ja missä jaetaan 300 vuoden vankilatuomioita.

Itse en hetkeäkään usko, että se rikollisjengin jäsen miettii yhteenottotilanteessa toisen jengiläisen kanssa sitä, että voiko tästä seurata 10 vai 20 vuoden rangaistus. Se ei itse asiassa istu edes ihmismielen luonteeseen.

Ihmisten oikeustaju on sekin tärkeä asia. Rikollista pitää rangaista. Mutta järkevät kompromissit, tutkimukset ja etenkin kriminaalihuollon onnistumisen todennäköisyydet näyttelevät silti isoa roolia.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Kunhan ovat oikeasti ensikertalaisia, eikä niitä jotka vain eivät ole viimeiseen kolmeen vuoteen jääneet rikoksista kiinni.

Itse asiassa rikoksesta kiinni jääminenkään ei ole este "ensikertalaisuudelle". Riittää, että ei ole saanut vankeustuomiota kolmeen vuoteen. Sakkoja esim. naisen pahoinpitelyistä tai seksuaalisesta häirinnästä voi olla, ei haittaa.
 
Itse asiassa rikoksesta kiinni jääminenkään ei ole este "ensikertalaisuudelle". Riittää, että ei ole saanut vankeustuomiota kolmeen vuoteen. Sakkoja esim. naisen pahoinpitelyistä tai seksuaalisesta häirinnästä voi olla, ei haittaa.

Käytännöt voisivat varmasti olla kovemmat, mutta usein näissä keskusteluissa maalikkoja häiritsee termistö. Lievä raiskaus ja ensikertalaisuus lienevät hyviä esimerkkejä, mutta itse tuomiokäytänteiden kannalta termistö on lopulta merkityksetön.
 
Alkuun haluan sanoa, että en pidä rikollisista ja tämä ei ole puolustuspuhe heille. Suomalainen kriminaalipolitiikka on silti onnistunutta. Itse en tykkää useinkaan puhua asioista sen kautta miltä minusta tuntuu, vaan miten asiat faktuaalisesti ovat. Suomalainen kriminaalipolitiikka on onnistunutta, koska kaikki tilastot ja tutkimukset niin osoittavat. Meillä "silitellään päälakea" ehkä liikaa monen kansalaisen oikeustajun puolesta. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä rangaistuskäytännöt ovat huomattavasti Suomea kovemmat, on maa täynnä vankeja. Heillä on vankeja itse asiassa suhteessa muistaakseni kai eniten väkilukuun suhteutettuna. Kyseessä on silti maa, jossa osassa on kuolemanrangaistus ja missä jaetaan 300 vuoden vankilatuomioita.

Itse en hetkeäkään usko, että se rikollisjengin jäsen miettii yhteenottotilanteessa toisen jengiläisen kanssa sitä, että voiko tästä seurata 10 vai 20 vuoden rangaistus. Se ei itse asiassa istu edes ihmismielen luonteeseen.

Ihmisten oikeustaju on sekin tärkeä asia. Rikollista pitää rangaista. Mutta järkevät kompromissit, tutkimukset ja etenkin kriminaalihuollon onnistumisen todennäköisyydet näyttelevät silti isoa roolia.

Olen eri mieltä. Tietenkään Suomessa ei ole vankeja Yhdysvaltain malliin, koska noita vankeustuomioita ei jaeta kuin aniharvoin. Mikään onnistumisen mittari se ei ole.

Perusongelma meillä on rikollisen kohtelu hoidon ja hyysäyksen tarpeessa olevana yhteiskunnan uhrina - ja rikosten todellisten uhrien unohtaminen ja heidän tunteidensa ja vahinkojensa vähättely.
 
Olen eri mieltä. Tietenkään Suomessa ei ole vankeja Yhdysvaltain malliin, koska noita vankeustuomioita ei jaeta kuin aniharvoin. Mikään onnistumisen mittari se ei ole.

Perusongelma meillä on rikollisen kohtelu hoidon ja hyysäyksen tarpeessa olevana yhteiskunnan uhrina - ja rikosten todellisten uhrien unohtaminen ja heidän tunteidensa ja vahinkojensa vähättely.

M1es hyvä, puhut juuri siitä mitä osin koitin kertoa. On tärkeää, että ihmisten oikeustaju tapahtuu. Oikeustaju tarkoittaa sitä, että rikollista pitää rangaista ja ihmisten mielestä tuomion kuuluu "sattua". Tästä hyvänä esimerkkinä on se, kun suomalaisia vankiloita pidetään "liian mukavina". Eli että vapauden riisto ei ole riittävä rangaistus, vaan vankilassa pitää kärsiä. Sitä tarkoitetaan ihmisten oikeustajulla.

Sen lisäksi kriminaalihuollolla on toinenkin tehtävä ja se liittyy vankeihin. Heistä pitää saada tehtyä mahdollisimman yhteiskuntakelposia. Ihmisten massapitäminen kiven sisälle kun ei ole lopuksi eduksi edes niille kenen oikeustaju huutaa: "hirttäkää ne". Edes 300 vuoden tuomion tai kuoleman rangaistuksen pelko kun ei lopeta rikollisuutta. Sen on mm. Yhdysvallat tai Thaimaa esimerkeillään osoittaneet.

Vaikka se miten oikeustajua tuntuisi loukkaavan, niin tutustu suomalaiseen kriminaalipolitiikkaan. Sekin on asioita, joissa Suomi on tilastollisesti maailman huipulla. Kriminaalipolitiikka ja sosiaalipolitiikka ovat yhteistyössä. Meillä ihmisiä pyritään auttamaan ennen kuin pahaa sattuu. Meillä on suhteellisen toimiva päihdehuolto, lastensuojelu ja ihmisiä pyritään auttamaan ajoissa. Jos ja kun jotain sattuu, pyritään rankaisemisen ohella auttamaan takaisin jaloilleen ja sanomaan sille pahalle pojallekin, että ihmisen on mahdollista muuttua. Tähän asti se on ainakin kaikkien tilastojen valossa toiminut.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Yhdysvalloissa on mahdollista saada kuolemantuomio, tai kuusi elinkautista tai 300 vuotta vankeutta. Osavaltiosta riippuen.
Onko se nyt sitten vähentänyt rikollisuutta?
Tietääkseni joissain osavaltioissa on käytössä systeemi jossa kolmannesta "nakkivarkaudesta" ropsahtaa todella kova tuomio. Se kannustaa vain siihen, että kiinnijäämistä kannattaa välttää vaikka ampumalla kun tuomion pituuteen sillä ei ole enää merkitystä.

Suomen vankiloissa väkivaltarikoksista istuu 80% syystä, että tekijä, uhri tai molemmat olivat kännissä. Mukaanlukien Matti Nykänen.
Vankilat kumminkaan eivät ole päihdehoitolaitoksia eivätkä päihteistä vapaita.

Aina kandee muistaa se, että oikeus ja kosto ovat kaksi eri asiaa.
 
Olen kerrankin Ärsyn kanssa samaa mieltä.

Suomessa vankilatuomio ei ole loppu jonka jälkeen paluuta yhteiskuntaan ei ole eikä tule. Itse asiassa "palautusprosentti" on tietääkseni huippuluokkaa.

Läheisessä helluntaiseurakunnassa saarnaa manne joka on viettänyt 20 vuotta elämästään vankilassa. En tiedä mitä kaikkea hän on tehnyt mutta on jokaisen rangaistuksensa kärsinyt. Viimeiset kymmenen vuotta on jakanut Jumalan sanaa ja leipää tarvitseville. Kuka hänelle enää kostoa tahtoisi?

Rikosten uhrien asemaa ei muuten yhtään paranna se vaikka rikollinen hirtettäis/ruoskittais/kivitettäis/laitettaisiin jalkapuuhun tai pompittais tasajalkaa.

Rikoksen uhrin tilanne paranee jos rikoksen uhrin asemaa parannetaan. Ei muuten. Se on eri asia. Kuinka se rikoksen uhrin asema sillä paranee jos rikollista heitetään kivellä päähän?
 
Käytännöt voisivat varmasti olla kovemmat, mutta usein näissä keskusteluissa maalikkoja häiritsee termistö. Lievä raiskaus ja ensikertalaisuus lienevät hyviä esimerkkejä, mutta itse tuomiokäytänteiden kannalta termistö on lopulta merkityksetön.

Sen termistön tarkoitus on juuri hämätä maallikkoja (=rehellisiä normikansalaisia) luulemaan, että rikollinen on saanut oikeudenmukaisen tuomion. Tuomioistuimet ja vankilat (nimitys vankeinhoitolaitos kertoo syvästä rappiosta) ovat siis luoneet käytännön, jossa tuomioiden nimitykset ovat vain löyhästi tekemisissä todellisuuden kanssa - toiminta on jonkinlaista näytelmää.

Rehellisessä, läpinäkyvässä yhteiskunnassa elinkautiseksi kutsuttaisiin vain tuomiota, josta tuomittu ei elinaikanaan vapaudu. Jos on tarkoitus antaa 13 vuotta, ei pidä höpöttää elinkautisesta. Jos tuomiota nimitetään 3 vuoden vankeusrangaistukseksi, pitää sen pääsääntöisesti kestää 3 vuotta. Jos tuomiota kutsutaan ehdolliseksi vankeudeksi, pitää sen automaattisesti ja samantien muuttua ehdottomaksi, jos tuomittu tekee minkä tahansa ylinopeussakkoa pahemman rikoksen. Ensikertalainen ihminen voi olla vain kerran elämässään. Yhdyskuntapalveluksi muutetun tuomion ei piitäisi missään olosuhteissa kestää lyhyempää aikaa kuin alkuperäinen vankeusrangaistus. Jos jokun tekee 5 rikosta, joista kustakin seuraa 2 vuotta vankeutta, pitää vankeuden kestää 2+2+2+2+2 vuotta.

Tuomioistuinten oikeutus tulee siitä, että ne hoitavat rikollisen rangaistuksen ja näin rikoksen uhrin ei tarvitse itse kostaa kärsimäänsä vääryyttä. Jos näin ei tapahdu, jää uhrille moraalinen oikeutus kostoon - haluammeko tänne etelän koston kierteet? Uskonnollinen yhteisö voi edellyttää jäseneltään anteeksi antamisen velvollisuutta, Tuomioistuin sekulaarissa valtiossa rikoksen uhrilta ei.
 

Yhteistyössä