Vaimoni ihastui toiseen mieheen

Viime vuoden lopulla sain selville, että vaimoni oli viime vuonna ihastunut toiseen mieheen. Mies oli vaihtanut työpaikkaa ja työskenteli samassa rakennuksessa kuin vaimoni. Kun he tutustuivat toisiinsa, he huomasivat, että heillä on monia yhteisiä mielenkiinnon kohteita - esimerkiksi suuri kiinnostus Italiaa kohtaan. Kesän ja syksyn mittaan heidän yhteydenpitonsa tiivistyi ja he alkoivat tsätätä toistensa kanssa Facebookissa lähes päivittäin. Aloin kiinnittää asiaan huomiota syksyn lopulla, kun vaimo viikonlopuisinkin saattoi heti aamukahvipöydästä lähteä mikrotietokoneelle ja jos satuin tulemaan viereen, hän sulki välittömästi ruudulla olleen käyttöliittymän. Kun epäluuloni olivat heränneet tutkin kerran usb-muistitikkua, jonka vaimoni oli jättänyt kotimme mikrotietokoneen viereen. Sinne oli talletettu 60-sivua vaimoni ja hänen niin ikää naimisissa olevan miesystävänsä viime vuonna Facebookissa käymää viestien vaihtoa. Yhteensä viestejä on sadoittain. Joinakin päivinä kumpikin on lähettänyt toiselle toistakymmentä viestiä. He keskustelevat viesteissään monissa eri asioista - ihan tavallisista arkipäivän asioistakin. Siellä on kuitenkin myös selvästi eroottisesti värittynyt keskustelua, päiväunikeskustelua, missä vaimoni ja hänen miesystävänsä kuvittelevat elävänsä seuraavassa elämässä yhdessä matkustellen, asuen Italiassa, istuen illan käsi kädessä ja sitten illalla nukkumaan saman vällyn alle.

Varsinaista seksisuhdetta vaimoni ja hänen miesystävänsä välillä ei käsitykseni mukaan ole - ainakaan vielä. He kyllä käyvät silloin tällöin yhdessä lounaalla ja tekevät työpäivinä päiväsaikaan jopa yhteisiä retkiä läheiselle luonnonsuojelualueelle.

Vaimoni väittää että kysymys on pelkästään ystävyyssuhteesta. En ole uskaltanut kertoa vaimolleni, että olen lukenut heidän viestittelyään vaimoni muistitikulta ja siitä saa sen käsityksen että he ovat vähintäänkin tulisesti ihastuneita toisiinsa.

Mitä minun pitäisi tällaisessa tilanteessa tehdä? Pyrinkö vain olemaan hyvä aviomies ja luotan siihen, että ihastus menee oli aikanaan? Vai pitäisikö minun nostaa kissa pöydälle ja kertoa, että olen lukenut muistitikulle tallennettuja viestejä, jotka kertovat, että kysymys on paljon enemmästä kuin ystävyydestä?

Vaimon ihastuminen toiseen mieheen on ainakin osittain omaa syytäni. Olen elänyt liian työkeskeistä elämää, enkä ole riittävästi huolehtinut ja vaalinut parisuhdettani. Olemme jo sen ikäisiä, että lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja meillä on useita lapsenlapsiakin. Onko tämä nyt jonkinlainen tyhjän pesän syndrooma? Tunteeko vaimoni olonsa tarkoituksettomaksi kun lapset eivät enää asu luonamme ja oma parisuhdekin on vuosien mittaan pahasti väljähtynyt.

Onko muilla kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista? Kertokaa minulle kokemuksistanne ja kertokaa omia ajatuksianne siitä, mitä minun teidän mielestänne pitäisi tehdä?
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni kannattaisi nostaa kissa pöydälle, jos rakastat vaimoasi. Muuten kohta voi olla myöhäistä.Itseäni varmaan tälläinen suhde loukkaisi enemmän kuin joku yhden illan juttu. Tuntuu aika syvälliseltä suhteelta. Olen ollut 20v. saman miehen kanssa ja tiedän kuinka arki ja ongelmat tulevat pitkään parisuhteeseen.Monesti itsekin mietin mitä haluan tulevaisuudelta.
 
Kiitos viestistä MarjutHannele. Kissa on nostettu pöydälle pari päivää sitten. Sen seurauksena oli tunnekuohuinen ja molemmin puolin itkuinen ilta. Selvittelemme nyt tätä kolmiodraamakriisiämme. Tiedän, että olen elänyt liian työkeskeistä elämää, enkä ole ollut riittävästi läsnä vaimoni elämässä. Yritän nyt korjata tilannetta. Mutta vaimollani on nyt myös vahva tunneside tähän toiseen mieheen. Rakastan vaimoani ja toivon voivani elää hänen kanssaan lopun elämääni.
 
Kieliasusta päätellen olette jo viidenkympin paremmalla puolella.

Ihastuminen nyt ei mitään haittaa. Pysyypähän vaimokin vähän viriilimpänä kun on vähän säpinää.

Teet pelin hengen selväksi; jos havaitset jotain enempää niin "sit lähti sano Annikki Tähti"!
 
Kiitos palautteesta. Juu, ollaan yli 5-kymppisiä. Toivottavasti vaimo pysyy viriilimpänä kun hänellä on säpinää. Sitä vaan aina miettii, kuinka pitkälle tilanne johtaa, ja mitä se merkitsee oman parisuhteemme kannalta. Vähän epävarma olo siis.
 
Hei!

Olen elämäni kamalimmassa tilanteessa. Kaikki piti olla hyvin mutta viimeiaikoina mieheni muuttui poissaolevaksi. Talvilomalla kertoi pitkästä naissihteesta. Siitä asti asia on vatkattu suuntaan ja toiseen. Välillä hän senoo ettei tiedä mitä haluaa elämältään ja välillä sitä että minun kanssani on paha olla. Itse olen hoitanut lapset, työt, kodit, läksyt, kokeet ihan kaiken ja pudonnut muusta. Teen etäpäivää yölpaidaassa. Lapse tulee koulusta annan välipalaa he katoava. Olen todella todella yksin Mutten tuote ole yskaltanut hänelle sanoa koska pelkään riittää ja sen johdannaisia. Nyt olemme kummallisessa vaiheessa eli meillä on helyyttä ja seksiä paljon mutta samalla sitä että minä en ole itsenäinen. En ehdi olla. Yritämme 4 viikko asua yhdessä ja sitä sitten mahdollisesti eroon. KAikki toivoni on pariterapiassa. Luulen että siellä paljastuu ensi metreillä ero oikaksi vastuksesti iekä mitää ole tehtävissä. olen kohta jossain vuokrakämpässä, lapset kärsii jne. Voinko näin huonoa tilannetta enää pelataa mikään? VOiko todellinen syy olla minun lähesriippyuvuus?
 
yritetäänkö pariterapirasssa liittoa raiteelleen vain lähteekö kaikki toiseen suuntaan jos toinen näkee jatko mahdotommaksi? Ehdotin yhteistä lomaa johon mies vastasi että se voisi ola kivaa mutta se ei ole meidän tliden syy vaan se että minä olen apaattinen ja odotan häntä aika kotiin reisuista. Helpommin sanottu kuin tehty tuotamuuttaa kun on tuo pettäminen on taustalla.
 

Yhteistyössä