vaikuttaako tuloerot ystävyyssuhteisiisi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Muumidaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Muumidaa

Jäsen
18.10.2012
133
0
16
Siis joko niin, että sinulla on huomattavasti pienemmät tai sitten suuremmat tulot. Millaisia vaikutuksia?

Mulla on ystävä, joka puolisoineen tienaa noin 2500€ enemmän kuin minä puolisoni kanssa (se opiskeleee).
Itse ystävyyteen tai ihmissuhteeseen tuloerot ei niinkään vaikuta, mutta ärsyttää se tuon tuosta sanoa ettei ole rahaa. Ei lähteä kesällä extempore matkalle ukrainaan, ei edes ruotsiin, ei juuri nyt hoploppiin tai kylpylään. Uimahalliin voitais mennä, mut siellä on "tylsää" ni ei viitsi lähteä.
Vaikuttaa siis usein asioihin joita tekisimme yhdessä. On kivaa käydä kylässä ja pyytää kylään, vaikka metsäretkelläkin (vaikka meillä onkin vain leipä,hedelmä+juoma ja heillä 6ruokalajin menu mukana) ja tehdä semmosia normaaleja juttuja. Paljon kuitenki rajoittaa menemisiä ja tekemisiä se, että toinen on tottunut tietynlaiseen ja meillä ei siihen ole varaa. :D
 
Siis joko niin, että sinulla on huomattavasti pienemmät tai sitten suuremmat tulot. Millaisia vaikutuksia?

Mulla on ystävä, joka puolisoineen tienaa noin 2500€ enemmän kuin minä puolisoni kanssa (se opiskeleee).
Itse ystävyyteen tai ihmissuhteeseen tuloerot ei niinkään vaikuta, mutta ärsyttää se tuon tuosta sanoa ettei ole rahaa. Ei lähteä kesällä extempore matkalle ukrainaan, ei edes ruotsiin, ei juuri nyt hoploppiin tai kylpylään. Uimahalliin voitais mennä, mut siellä on "tylsää" ni ei viitsi lähteä.
Vaikuttaa siis usein asioihin joita tekisimme yhdessä. On kivaa käydä kylässä ja pyytää kylään, vaikka metsäretkelläkin (vaikka meillä onkin vain leipä,hedelmä+juoma ja heillä 6ruokalajin menu mukana) ja tehdä semmosia normaaleja juttuja. Paljon kuitenki rajoittaa menemisiä ja tekemisiä se, että toinen on tottunut tietynlaiseen ja meillä ei siihen ole varaa. :D

Vaikuttaa meillä ystävyyssuhteisiin siten että kaveripariskunnalla on hiukan paremmat tulot mutta he käyttävät rahaa huomattavasti meitä enemmän. Kaikki yhteinen tekeminen on sellaista että satasia palaa. Jos tuo kaveripariskunta pyytää meidät kylään, siellä on tarjolla shampanjaa ja 3 ruokalajin illalliset. Itse vähän vierastan sitä että lapsiperheellä täytyisi olla kaiken niin hienoa ja fiiniä. Eikö vähän vähempikin riittäisi? En tarkoita että tarttis mitään hernekeittoa ja näkkileipää olla mutta tarviiko sen ruoan ja tekemisen aina olla jotain erityisen kivaa ja erityisen kallista?
 
Meillä on pari ystäväpariskuntaa todella paljon hyvätuloisempia kuin me. Välillä tullut esim ravintoloiden valinnassa esille, mutta eipä ole tarvinnut sanoa kuin kerran, ettei ihan ilman ennakkovaroitusta lähdetä mihinkään gaijiniin sunnuntain kattaukseen. Tai se nyt meniskin, satunnaisesti, muttei lähdetä esim Lontoossa vain pyörähtämään, VAIKKA saatiin muksu hoitoon pitkäksi viikonlopuksi.

Raha ei vaikuta muuten väleihin.
 
[QUOTE="vieras";28000620]Vaikuttaa meillä ystävyyssuhteisiin siten että kaveripariskunnalla on hiukan paremmat tulot mutta he käyttävät rahaa huomattavasti meitä enemmän. Kaikki yhteinen tekeminen on sellaista että satasia palaa. Jos tuo kaveripariskunta pyytää meidät kylään, siellä on tarjolla shampanjaa ja 3 ruokalajin illalliset. Itse vähän vierastan sitä että lapsiperheellä täytyisi olla kaiken niin hienoa ja fiiniä. Eikö vähän vähempikin riittäisi? En tarkoita että tarttis mitään hernekeittoa ja näkkileipää olla mutta tarviiko sen ruoan ja tekemisen aina olla jotain erityisen kivaa ja erityisen kallista?[/QUOTE]


Tää syöminen on aihe meilläkin. Ihan painajaista ku pitäis vaikka sit sen hoplopin päälle mennä syömään. Mihinkää kalliisee ravintolaan ei voida tosta vaan mennä ja sit jos jotain heseä ehdottaa ni ne käy hakee kaupasta omat eväät omalle 3vuotiaalleen. Esim lohisalaatti. Nii että tuota tuota.. Jos mennää vaan kotiin syömään. :)
 
Tää syöminen on aihe meilläkin. Ihan painajaista ku pitäis vaikka sit sen hoplopin päälle mennä syömään. Mihinkää kalliisee ravintolaan ei voida tosta vaan mennä ja sit jos jotain heseä ehdottaa ni ne käy hakee kaupasta omat eväät omalle 3vuotiaalleen. Esim lohisalaatti. Nii että tuota tuota.. Jos mennää vaan kotiin syömään. :)

Just jotain tällaista. Tai opiskeluaikana kun ei ollut rahaa yhtään mihinkään kuin perusruokaan niin nää ehdotti purjehdusreissuja ja ravintolassa syömistä. Kaikkea sellaista kallista, mitä ei voi pienellä budjetilla tehdä. Molemmat ollaan nykyisin työelämässä, eikä meilläkään enää ole rahasta kamalan tiukkaa. Silti mua joskus vähän harmittaa se ettei voi olla yhdessä, ostaa muutamaa viinipulloa ja paistaa vaikka kotipizzaa ja pelata jotain. Miksi kaikki pitää olla kalleinta mahdollista, eikä enää sellaista rentoa menoa?

On mullakin toki nyt rahaa ostaa kallista viskiä ja konjakkia yms mutta en pidä niitä niin tärkeinä että haluaisin siihen käyttää rahaa. Tosi paljon harmittaa joskus se että näiden kanssa yksi tavallinen mökkiviikonloppu voi maksaa todella monta sataa.

Kiva olis nähdä mutta onko sen pakko aina maksaa niin paljon?
 
Kyllä se vaikuttaa, kun aina saa kuulla joka asiaan että "ei oo just nyt rahaa". Molemmat töissä ja ihan tavallisen normisuomalaisen tulot ovat. En tiedä mihin ne rahat aina sitten mukamas katoaa.

Sitten voidaan kyllä tehdä jotain, jos minä lupaan maksaa. Kuten ens viikonlopun ravintolaillan (tosin annoin sen lahjaksi).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;28000824:
Ei vaikuta. Jos tiedän, että ystävälläni ei ole varaa, niin silloin mä tarjoan.

Olla varaa ja olla rahaa on kaksi eri asiaa. Tapaisin ystäviä mieluusti sellaisten asioiden merkeissä mitkä ei ole kovin kalliita, esim. mentäis lasten kanssa luistelemaan yhdessä, tai uimahalliin, kesällä retkelle lammen rantaan yms. Meille voi tulla kahville, minä tarjoan.

Mutta en tykkää siitä että lasten kanssa mennään kaupungille kahville ja se nyt sitten aina maksaa jonkun kympin. Ei voida mennä läheiseen leikkipuistoon, vaan pitää mennä HopLoppiin joka maksaa 10e/lapsi.

Ei pidetä leffailtaa lasten kanssa jonkun kotona ja osteta siihen karkkia ja poppareita vaan mennää leffateatteriin ja useamman lapsen kanssa se on sitten taas monta kymppiä.

Kyllähän mä joskus jostain maksan mutta jos ainoat tavat tavata ihmisiä on se että sitä saa maksaa 50e/kerta niin ehkä on parempi ryhtyä erakoksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Muumidaa
Ei tuloerot ystävyyssuhteisiin vaikuta ja joidenkin kanssa puhutaan ja ollaan puhuttu suoraankin rahatilanteista. Mutta en mä tietylle ystävälle ehdota ravintolailtaa, koska tiedän kertomattakin, ettei se heidän budjettiin osu. Joidenkin kanssa syödään niitä kolmen ruokalajin juttuja ja joidenkin kanssa grillimakkaraa metsäkierroksella.

Tuosta olen samaa mieltä, ettei kyse aina ole rahatilanteesta vaan myös tavasta käyttää rahaa. On ystäviä, jotka eivät halua tarjota ruokaa kotonaan tai lainata tavaroitaan ja on niitä, jotka jakavat siitä viimeisestä grillimakkarastaankin ihan mielellään kaverillekin.
 
Ärsyttävää sekin jos joku aina on lainaamassa/tarjoamassa sen sijaan et vois tehdä jotain mihin ei tartte rahaa..
Ymmärrän :). Mulla on vuosien varrella valikoitunut ystäviksi ihmisiä, joilla on hyvin samanlaiset kiinnostuksenkohteet kuin mitä mulla itsellänikin on. Suurimmalla osalla varaa maksaa omat kulunsa itse ja luotan siihen, että niillä joilla ei ole...he sanovat sen, kieltäytyvät kutsustani tai ehdottavat jotain muuta, jos eivät halua mun tarjoavan.
 
  • Tykkää
Reactions: Muumidaa
Ainoa kerta jolloin olen kokenut tuloerojen vaikutuksen, on ollut polttarikokoontumiset, joissa suunnitelmat pyörivät 400€/per naama kustannuksissa. Lopulta kustannukset jäin onneksi 50€/per naama, jolloin minäkin (silloinen opiskelija) saatoin osallistua.
 
[QUOTE="vieras";28001132]Ainoa kerta jolloin olen kokenut tuloerojen vaikutuksen, on ollut polttarikokoontumiset, joissa suunnitelmat pyörivät 400€/per naama kustannuksissa. Lopulta kustannukset jäin onneksi 50€/per naama, jolloin minäkin (silloinen opiskelija) saatoin osallistua.[/QUOTE]

Tästä tuli mieleen eräät polttarit, joissa mentiin Raxiin syömään ja morsian tarjosi kaikille muille paitsi mulle. Ei sillä, silloin mulla oli kyllä rahaa ihan hyvin ku oltiin molemmat töissä eikä lapsia, mut tilanteena vähän outo.
 
Kyllä vaikuttaa. Kun sain vakityöpaikan, ihminen, jota luulin ystäväkseni lopetti yhteydenpidon. Hän on työttömänä ja hänellä on ollut elämänkolhuja, joissa olen halunnut tukea. Tiedän, että en ole loukannut ystävääni tai pahoittanut hänen mieltään, päivastoin, mutta jostain syystä hän ei enää soita, käy, eikä vastaa enää puheluihinikaan.
 
[QUOTE="vieras";28000883]Ei tuloerot ystävyyssuhteisiin vaikuta ja joidenkin kanssa puhutaan ja ollaan puhuttu suoraankin rahatilanteista. Mutta en mä tietylle ystävälle ehdota ravintolailtaa, koska tiedän kertomattakin, ettei se heidän budjettiin osu. Joidenkin kanssa syödään niitä kolmen ruokalajin juttuja ja joidenkin kanssa grillimakkaraa metsäkierroksella.

Tuosta olen samaa mieltä, ettei kyse aina ole rahatilanteesta vaan myös tavasta käyttää rahaa. On ystäviä, jotka eivät halua tarjota ruokaa kotonaan tai lainata tavaroitaan ja on niitä, jotka jakavat siitä viimeisestä grillimakkarastaankin ihan mielellään kaverillekin.[/QUOTE]

Mä laitan ihan mielelläni ruokaa. Jos tasoksi riittää se että on salaattia, vaikka kanafileitä grillattuna ulkona, riisiä ja jotain kasviksia. Jälkkäriksi jäätelöt.

Mutta jos se vaatiin sen että täytyy olla sisäfilepihvit, 30euron punaviinipullo ja jälkiruoaksi suklaakohokkaat ja päälle konjakit ja kahvit niiin täytyy jättää tarjoamatta. Tämä on se mistä puhun. Ei se etten haluaisi koskaan tarjota kenellekään mitään vaan se että täytyykö sen aina olla jotain hanhenmaksapalleroita mitä syödään? Vai kelpaisiko kesäiltana kylmä valkkari ja kanaceasarsalaatti?
 

Uusimmat

Yhteistyössä