Vaikean päätöksen edessä

[The titityy]

Minulla on tuota masennusta ollut lapsesta saakka ja mikään ei siihen auta.
Aika ei paranna, lääkkeet ei tehoa.

Diagnoosina vaikea masennus ja läheisriippuvuus.

Nyt olisi mahdollisuus lähteä kunnolliseen terapiaan, joka tarkoittaa kotoa pois lähtemistä 2kk:ksi asumaan keskukseen jossa on muitakin samoista ongelmista kärsiviä ja aivan mahtava terapia tiedossa.

Parasta siinä on että lapsi olisi mukana, ilman en lähtisikään.

Huono puoli se että olen jo aikalailla syrjäytynyt ja kotoa pois lähteminen pitkäksi aikaa tuntuu kamalalta. Koti on hyvä ja turvallinen paikka.

Toisaakseen meillä on nuori kissa, minne ihmeeseen sen laittaisin noinkin pitkäksi aikaa?

Tiedän sen että ehjäksi en tule koskaan näin olemalla, mtt:n apu ei ole mitään.

Mitä minä teen?
:|

 

[cothis]

Kyllä sä jonkun paikan sille kissalle löydät, toivottavasti.. sinuna en jättäis noin loistavaa tilaisuutta käyttämättä! :hug:

 

[Wanha-Rouva]

Mene terapiaan ihmeessä, on minun mielipiteeni =)

 

[vieras]

Mene ihmeessä sinne hoitojaksolle. Samassa jamassa olevilta saat paljon ja annat myös.

 

[Phoebe]

Lähdet sinne! Ajattele miltä sinusta tuntuu sitten, jos et lähde. Onko sinulla sukulaisia tai muita joka voisi ottaa kissan hoitoon?

 

[vieras]

Kysy löytöeläintalosta voisivatko ottaa kissan siksi aikaa hoitoon, pientä korvausta=ruokarahaa vastaan.

 

[riikka-78]

Mee ihmeessä sinne. Vertaistuki on parasta. Ja kai sieltä pois keskenkin pääsee, jos se ahdistaa liiaksi...

 

[tsemppaaja]

Minä lähtisin...

Mutta kuuntele itseäsi äläkä kysele muilta mitä sun pitäisi tehdä!
Rivien välistä olin lukevinani että haluaisit lähteä vaikka pelottaakin?
Kyllä kai sille kissalle joku hoitaja löytyisi...

 

[Honostooppari]

Menet.

 

[vieras]

Mene ihmeessä jos noin hyvä tilaisuus on. Kysele kissalle kotia tutuilta, sukulaisilta tai vaikka naapureilta, kyllähän joku varmaan kisun pariksi kuukaudeksi ottaa hoitoon.

 

[The titityy]

En mitenkään keksi hoitajaa kisulle.
Olen miettinyt tuonne paikkaan lähtemistä jo pari kuukautta ja nyt alan olemaan enemmän sen kannalla että lähden pojan kanssa sinne.

Kisu-rukka mietityttää enimmäkseen.

Ja kyllä pelottaa itseä niin kamalasti. :'(

 

[cothis]

En mitenkään keksi hoitajaa kisulle.
Olen miettinyt tuonne paikkaan lähtemistä jo pari kuukautta ja nyt alan olemaan enemmän sen kannalla että lähden pojan kanssa sinne.

Kisu-rukka mietityttää enimmäkseen.

Ja kyllä pelottaa itseä niin kamalasti. :'(

No älä nyt ainakaan pelkää :hug: Sä oot taistellu asian kans jo suunnilleen koko elämäs, tuoltahan sä voisit vihdoin saada jonkinlaisen helpotuksen ja tasapainon sisälles, edes jonkinlaisen :hug:

 

[adolfiina]

Tottakai menet hoitoon.

Voisiko joku hoitaa kissaa kaksi kuukautta? Käydä teillä kotona hoitamassa tai sitten kissasi menisi jollekkin hoitoon?

 

[Honostooppari]

En mitenkään keksi hoitajaa kisulle.
Olen miettinyt tuonne paikkaan lähtemistä jo pari kuukautta ja nyt alan olemaan enemmän sen kannalla että lähden pojan kanssa sinne.

Kisu-rukka mietityttää enimmäkseen.

Ja kyllä pelottaa itseä niin kamalasti. :'(

Turhaan pelkäät :hug:

Toivon, että eräänä päivänä naurat näillekin hassuille ajatuksille
Nimim. Seisoin kassajonossa vuosia sivuttain ettei kukaan puukota ja paljon muita assuja juttuja

 

[The titityy]

Kisu on kovin seurallinen, enkä voisi jättää sitä kotiin noin pitkäksi aikaa niin että joku kävisin kerran päivässä ruokkimassa.

Sukulaiset ei tykkää kissoista, kukaan ei sitä ota.

Ilmeisesti minun pitäisi luopua siitä kokonaan.. En halua, se on minulle rakas.

 

[ihkuraksupoksu]

No otetaan vaikka meille se kisu hoitoon tuoksi ajaksi, kokeillaan eka joku kerta että miten nuo "pojat" siihen suhtautuu =)

 

[The titityy]

Honostooppari: Ihan tosi? Tai tottakai se on tosi. Nauramaan sait kyllä... :ashamed:

 

[hilma]

Mene ihmeessä sinne hoitoon, voisin ottaa kisun hoitoon,mut taidat asua kuiteskin niin kaukana....

 

[Wanha-Rouva]

Kisu on kovin seurallinen, enkä voisi jättää sitä kotiin noin pitkäksi aikaa niin että joku kävisin kerran päivässä ruokkimassa.

Sukulaiset ei tykkää kissoista, kukaan ei sitä ota.

Ilmeisesti minun pitäisi luopua siitä kokonaan.. En halua, se on minulle rakas.

Kumpi tällä hetkellä on sinulle tärkeämpää oman itsesi ja poikasi hyvinvonti vai kisusi? Mieti tarkaan mihin päin meinaat painottaa ajatustasi

 

[The titityy]

No otetaan vaikka meille se kisu hoitoon tuoksi ajaksi, kokeillaan eka joku kerta että miten nuo "pojat" siihen suhtautuu =)

Voi että... Mitä sanoisin. Kokeillaan vaan. Kiitos.
Jutskataanko mesessä lisää tuossa myöhemmin, vai kävisitkö kylässä?

 

[ihkuraksupoksu]

Vaikka mesessä =) Jos en viikonlopun aikana ehi käymään kylässä. Mutta ehdottomasti menet sinne terapiaan, kun tuollainen mahdollisuus on :hug:

 

[poikia3]

Missäpäin asustelet? Meilläkin on ollut kissa, 16-vuotias neito kuoli pian 2 vuotta sitten. Minäkin voisin kisusi hoitoon ottaa.

Kirjoittelen sitten vaikka illemmalla kirjautuneena. Itse olen Espoosta.

 

[AnnaManna]

mene ihmeessä. mulla oli diagnoosi hukassa ja olin 3.5kk sitä osastolla selvittämässä. sanon että kannatti. lopullinen tuomio oli toistuva masennus ja persoonallisuushäiriö. lääkityskin saatiin kohilleen.

 

[The titityy]

Patarouva: Tottakai haluaisin viimeinkin tulla kuntoon ja että pojan kanssa kaikki olisi hienosti, mutta tietenkin kissa mietityttää kun se on tullut hankittua.

Tuo kissa-juttu on tavallaan saanut asiaa pitkitettyä.. Ei olekaan muka niin yksinkertaista lähteä kun itseäkin pelottaa.
Huolettaa alle 3v. viedä myöskin paikkaan joka on vieras ja ulkopuoliset hoitaa kun äiti on terapiaistunnoissa.

 

[hei]

Nyt kysyt tältä seisomalta pääseekö myös kisu mukaan???
Terapiaahan sekin on,että olette siellä koko porukalla!
Ajattele lapsesi parasta...mikä onni hänelle jos kuntoutuksesta löytyykin vihdoin apua!!