vaikea ymmärtää

[surumieli]

Olen itse käynyt läpi onnistuneesti lapsettomuushoidot. Nyt olen kuitenkin joutunut yllättävän tilanteen eteen- miten suhtautua asiaan:Mieheni veli tyttöystävänsä kanssa tällä hetkellä hoidoissa, koska lasta ei ole kuulunut. Meillä on vauva 6 kk (inseminaatiolla), johon em. henkilöt eivät halua ottaa minkäänlaista kontaktia- nähdessään toimivat kuin lasta ei olisi edes olemassakaan. Itselleni tilanne on todella hankala, koska pitkään toivoimme lasta ja nyt sitten emme saisi tästä olla onnellisia. Mieheni veli kommentoi mm. "meillä meni pari viikkoa pilalle, kun saimme kuulla,että teille on tulossa vauva". Tiedän omasta kokemuksesta, että on raastavaa kuukaudesta toiseen tehdä negatiivisia testejä, mutta ainakaan itselleni ei koskaan tullut mieleen olla"onneton" toisten vauvauutisista. Vaikea on ymmärtää, kuinka pieneen vauvaan voi suhtautua tunteettoman välinpitämättömästi.... Eikö tällainen toiminta kuitenkin ole aika itsekästä? Miten suhtautua, pitäisikö asia ottaa puheeksi vai? Varmasti monenlaisia näkökulmia, mutta mielenkiinnolla kuulisin tällä palstalla.

 

[nh]

Ole onnellinen vauvasta.

 

[hoya bella]

Must on typerää, itsekästä ja lapsellista käytöstä - siis tuon miehen veli ja tyttöystävä. Miksei voi olla toisen puolesta onnellinen ja pitää yhteyttä sukulaislapseen, se vauvahan on ihan viaton eikä syyllinen siihen onko jollakin lapsia vai ei.

Kyllä mustakin tuntuu pahalle, että muilla on lapsia ja mulla ei. Mutta katkera en ole eikä mua muiden lapset negatiivisesti haittaa, päinvastoin piristyn ja ilostun, kun lapsia näen. Ja olen muiden puolesta onnellinen, että heillä on lapsia (varsinkin jos yritystä paljon takana).

 

[Phoebsi]

Ei aina vain voi olla onnellinen toisen puolesta, mutta mölyt täytyy pitää mahassa ja vaikka näytellä että jee.

 

[tyt]

Sulla on oikeus olla onnellinen vauvastasi, mutta vaikka tuntuisi pahalta, niin kannattaa yrittää ymmärtää jos joku lasta yrittävä/toivova/lapsettomuushoidoissa käyvä ei halua tai pysty juuri nyt kovin huomioimaan ja sylittelemään vauvaasi. Kaikki suree tyylillään asiaa. Meidän esikoinen tehtiin inseminaatiohoidolla sen jälkeen kun lasta oli yritetty pari vuotta. Siskoni sai kaksi lasta meidän vauvanyritys aikana, ja vaikka olin hänen puolestaan onnellinen, ja otin lapsia hoitoon, niin se oli rankkaa aikaa, ja aina meni itkemiseksi loppu päivä kun olin nähnyt siskoni vauvoja.

 

[tytsyjen äiti]

Vielä lisäisin edelliseen, että kyllä munkin mielestä aikuisten ihmisten pitäis kuitenkin osata pitää tyhmät kommentit sanomatta, ettei pahoita muiden mieltä, jotka ovat kuitenkin syyttömiä lapsettomuusongelmaan. Tulee vain turhaa pahaa mieltä.

 

[anu]

Mä olen kyl sitä mieltä, et tuo pitää ottaa puheeksi! Ihan ystävällisessä mielessä ja silläkin riskillä, et menee naisteluksi! Varsinkin kun olette itsekkin lapsettomuudeta kärsineet!!
Sinä SAAT TODELLAKIN olla onnellinen omasta pienestä ihmeestäsi ja sanoa toisille, ettet hyväksy heidän käytöstään ja et TOIVOT todella että hekin onnistuvat!!
Vaikka olisi kuin katkera mieli, ni silti sitä ei saa kaataa teidän päälle, koska eihän se teidän vika ole, et teidän hoidot ovat onnistuneet ja heidän ei!! Mut mieti myös sitä tilannetta, että mitä jos tilanne olisi toisinpäin.. et heillä olisikin se vauva ja teillä ei.. miten reakoisit?