vaikea vauva :(

["minja"]

Olen ihan poikki väsynyt. Ikää 3,5kk. Vauva on niin vaativa ja vaikea että en tiedä enää mitä tehdä.
Hän nukkuu päivisin puolen tunnin pätkiä n. 1,5-2h välein. Yöllä miten sattuu.. Viime yö mentiin 00 nukkumaan, herättiin 01. Valvottiin pari tuntia ja nukuttiin taas 5. Valvottiin 7 asti, ja esikko heräsi 7.30. Ei paljoo unta taas tullut. Toissa yö meni samanlailla, 3,5h katkonaisilla yöunilla.
Esikko nukkuu 2h päikkärit, tunnin verran vetänyt unta ja näin ollen laitoin vauvan unille ja yritin itse myös. Sen 30 min hän nukkui enkä saanut nukutetuksi enää. Itse en tuossa ajassa kerennyt edes nukahtamaan. Minulle on tullut tämän myötä muutenkin nukkumisongelmia. Vaikka olen kuinka väsynyt, nukahtamiseen menee reilusti aikaa ja syvään uneen en kerkeä ennen vauvan herätystä.
Mies on kuvioissa, mutta tekee töissä pitkiä päivä. Yöt ja aamut jää minun hoidettavaksi, mies tulee kotiin 18 aikoihin illalla. Lähtee siis aamu 6.
Lapsenhoito apujakaan ei täältä löydy. Oma äitini tekee kolmivuoro työtä, joten huonosti häneltä aikaa liikenee ja anoppi on jo niin vanha ettei jaksa..
Tällä hetkellä tuntuu että vihaan enemmän vauvaa kun rakastan. Päivisin hän saattaa itkeskellä sitterissä kun leikin mielummin esikoisen kanssa. Vauvan hereillä olo ajat muuten hän haluaa olla vain sylissä. Ei viihdy vaunuissa eikä autossakaan että saisi nukkumaan pidemmäksi aikaa. Koko hänen pienen elämänsä ajan on ollut tälläistä, ja tuntuu että oma raja on tullut vastaan jaksamisen kanssa.

 

["heips"]

Nyt luot vain selkeän päivärytmin! Tuon ikäisen unentarve on 15-16 h vuorokaudessa. 3 päikkärit riittää ja kannattaa pitää muutaman tunnin valveilla ennen yöunia.

 

[ilona444]

Ensiksikin, mä TODELLA tiedän miltä susta tuntuu. Mulla nyt 3v ja 1,5v lapset. Kun kuopus oli pieni, meno oli just tollasta. Sain onneksi kaupungilta apua, perhetyöntekijän hoitamaan päivällä lapsia sen aikaa että ite nukuin. Kannattaa ottaa oman kaupungin perhetyöhön pikaisesti yhteyttä!

Ja varoituksen sana, näitä besserwisser-äitejä on sitten palsta puolillaan, joten kohta saat kuulla olevas huono äiti kun vihaat lastas, etc., mut unohda ne. Sulla on ainakin yksi kohtalotoveri.

 

["venni"]

Soita neuvolaan ja pyydä ihan konkreettisia vinkkejä. Sitä(kin) varten ne siellä on! Kyllä se tuosta, mutta nyt tarttet ihan ohjeita, ei sitä väsyneenä keksi ite.

 

[---]

Nyt täytyy miehen myös alkaa enenmmän osallistumaan. Niin, että saat kunnon uniakin.

 

[ph]

Perhetyöntekijään yhteyttä vain reippaasti!

 

[Yainaba]

Mites vauvan syöminen? Ois hyvä että saisi syötyä kerralla mahan täyteen ja sit vähän pidempi tauko. ( se 3-4 tuntia)
Meillä tuntu jossain vaiheessa maidonnoston aikana menevän siihen että vauva söi tiheesti ja mä valvoin. Lisänä kahden muun lapsen takia piti heräillä yöllä ja yliväsynmys teki stressihormoonia maitoon.
Aloin lypsää aamumaitoa iltaan ja annoin sitä lisänä rinnan jälkeen. Ja sit kävästiin nukkumassa muutama yö ystävän mökillä vauvan ja yhden lapsen kanssa että sain itse rentouduttua ja luotua parempaa rytmiä vauvalle. Auttoi, vaikka ekana yönä valvoin mökkireissussakin.
Luotiin vauvalle tasaisemmat iltarutiinit ja tietyille ajoille. Ja mies nukutti lasta illalla sen jälkeen kun olin syöttänyt, että tajusi ettei koko ajan ole tissi suussa nukuttava.

Oli jossain välissä tosi rankkaa ja pelkäsin että jotain sattuu siksi että olin niin väsynyt. Unohtelin kaikkea, pelkäsin pudottavani vauvan ja hermot oli tiukilla. Pieni katkasu arkeen toi ihan uuden olon ja siitä alkoi helpotus. Nyt kuukautta myöhemmin meillä nukutaan 8 tunnin yöunet.

Jaksamisia!!

 

[äirö]

Minulla ei tullut muuta mieleen kuin kantoliina. Päivätouhuiluihin siis. Saa vauva läheisyyttä ja silti pystyt toimimaan. Tuohon yörumbaan en osaa sanoa muuta kuin, että onhan teillä luonnollisesti yöllä valot veks ja vauvaa ei lähdetä viihdyttämään, vaikka heräisikin, ja aamulla sit valot, verhot auki, päivävaatteet päälle ja iloista touhuilua.
Kuulostaa tosi ikävälle, että tunnet enempi vihaa kuin rakkautta. Jotain apua olis nyt kyllä saatava! Mutta mitä?

 

[-]

Mites allergiat? Onko rintaruokinnalla vai korvikkeilla?

Meillä on kanssa sylivauva. Yöt helpoytti heti kun otettiin vauva meidän sänkyyn nukkumaan. Nukkuu siinä tosi hyvin. Aiemmin sain kanssa nukuttua neljä tuntia pienissä pätkissä, perhepedin myötä 10-12h...

Päivisin pidin tosi paljon kantoliinassa ja ulkoiltiin myös niin. Vaunuissa ja autossa ei ole viihtynyt koskaan.

Meillä paljastui heti alussa itkuisuuden syyksi maitoallergia, lopetin itse kaikkien maitotuotteiden käytön (lääkärin kanssa neuvotellen) ja imetän, niin auttoi.

 

["Jenis"]

[QUOTE="heips";22689860]Nyt luot vain selkeän päivärytmin! Tuon ikäisen unentarve on 15-16 h vuorokaudessa. 3 päikkärit riittää ja kannattaa pitää muutaman tunnin valveilla ennen yöunia.[/QUOTE]

Tuota noin... ei se nyt kyllä ihan noin yksinkertaista ole

Mun esikoinen oli kans tasan 30 minsan nukkuja, ja siihen ei auttanut yhtään mikään. Uni vain katkes ja sillä siisti, vain aika auttoi. Oli ehkä 7-8kk:n ikäinen, kun rytmi alkoi muotoutua - ja voin kertoa että sitä kyllä oltiin sinnikkäästi yritetty vaikka kuinka pirun kauan siihen mennessä. Onko ap:lla kantoliinaa tai kantoreppua? Se pelasti meidän päivät. Entä missä vauva nukkuu (tai siis valvoo) yöt? Meillä esikoinen alkoi nukkua yöllä pidempää pätkää heti, kun tajuttiin siirtää omaan huoneeseensa. Oli niin herkkäuninen, ettei esim. voinut nukkua ulkona vaunuissa ollenkaan, kun siellä tuppaa aina kuulumaan tuulen suhinaa tai sateen ropinaa...

 

[tuttua!]

Ihan normivauvalta kuulostaa, meillä oli samanlaista. Aloin kapaloimaan lapsen yöunille, kun hän oli 6 viikkonen ja alkoi helpottamaan kun herättiin vain kerta tai maks kaksi yössä syömään. Päivällä vauva oli monesti sitten kantoliinassa, niin rauhoittui sinne ja oli helppo touhuta esikoisen kanssa. Pahimpina öinä (kun vauva kitisikin kapalossaan hampaita yms) saatoin päivällä vauvan unien aikana laittaa pyörimään jonkin esikoisen suosikkivideon ja itse pötkähtää sohvalle viereen. Kotityöt jäi suosiolla iltaan/viikonloppuun ja ne oli niitä, mitä mies sitten teki. Minä tein päivällä välttämättömän (eli lämmitin ruoan, hoidin lapset). Ruokaa kun tehtiin, niin tehtiin isot annokset, joista pakasti itselle ja esikoiselle lounaaksi.

 

["minja"]

Rytmiä olen koittanut luoda hänelle, mutta miten valvotat lasta joka sitten nukahtaa loppujen lopuks sinne missä on. Eilen illalla valvottiin ilta, käytiin kaikki kylpemässä ja keksin hirveästi puuhaa lapsille jotta pienempikin valvoi. 21 mentiin unille, ja hieman ennen kymmentä vauva heräsi eikä enää suostunut nukkumaan yrityksistä huolimatta. Hän ei oikeen ymmärrä milloin alkaa yöunet ja millon voi alkaa nukkumaan niitä 2h pätkiä sen 30 min sijaan.
Ja tietenkin sitä lastaan rakastaa eniten, mutta tämä tilanne tekee sen olon että en jaksaisi rakastaa häntä. Hän tekee kaiken niin vaikeaksi ja minut väsyneeksi etten vaan jaksa ajatella enää mitään tunteita häntä kohtaan. On meillä hyviäkin hetkiä hänen kanssaan joista nautin täysillä.
Neuvolassa olen puhunut hänen huonosta nukkumisestaan, ja siellä todettiin "jotkut nukkuu huonommin ja jotkut paremmin.." aijaa?

 

[BitchAl]

Meillä oli tuollainen heräilijä. Eka puol vuotta meni puolen tunnin pätkissä. Luulin jo sekoavani. Tyttö on laajasti allerginen. Ruokavalio kuntoon ja siitä se sitten lähti rullaamaan. Ei tyttö juuri edes huutanut yöllä, heräili vaan kovasti. Neuvolassa ei uskottu että olisi allerginen, mikä hidasti lääkäriin lähtöä. Vein sitten lopulta yksityiselle.

Meillä auttoi myös vyöhyketerapia unen löytymiseen ja saimme myös perhetyöntekijän kerran viikossa 4 tuntia kerrallaan.

 

[Kerpele]

Mä en osaa kummemmin neuvoa... Mulle molempien lasten vauva-ajat on olleet tosi rankkoja.. Esikoinen nyt oli ihan oikeastikin vaativampaa laatua, mutta ei ollut ihan helppoa tuon oikeasti helpon kuopuksenkaan kanssa. Mä vaan painoin päivästä toiseen ja toivoin että joskus helpottaa.

Ja kyl se helpotti. Nyt mä jopa nautin tästä kaikesta ajasta (no en nyt ihan koko aikaa luonnollisesti ) lasten kanssa. Ikää heillä on nyt 1v3kk ja 2v4kk.

 

[mennis]

Meillä esikoisen kanssa oli myös haastavaa ja taustalta löytyi maitoallergia. Kun saatiin allergia selville, muuttui nukkumiset kuin taikaiskusta niin päivän kuin yönkin osalta. Sitten pystyi alkamaan tekemään rytmiä päiviin.

 

["minja"]

kantoliinaa olen yrittänyt, mutta ei viihdy siinäkään. Olen tosi ihmeissäni, esikon aikaan se oli pelastus.
Syöminen menee hyvin, täysimetyksellää. Päivisin väli on 2-3h, öisin tiheämmin. En tiedä onko sattumaa, mutta teimme yhden yön miehen kanssa niin että menin toiseen huoneeseen nukkumaan tulpat korvissa ja hän hoiti pullon kanssa vauvan. Vauva heräsi vain 2 kertaa ja söi koko yön aikanaa yhteensä 60 milliä. Tuo määrä kuulostaa minun korvaan siltä, että hän ei herää nälkäänsä öisin. Tankkaa kuitenkin illalla hyvin. Jos maidontuoksu vieressä häiritsee unta. Kokeilimme laittaa hänet omaan sänkyyn nukkumaan, mutta se tyssäsi aina siihen kun kesken imetyksen nukahdin itse. Mietin myös jos alottaisi soseita, toisaalta taas jokin sanoo sitä vastaan kun imetys onnistuu ja vauva kasvaa hyvin.

 

[fjdks]

Kuopus oli juuri tuollainen vauva. Hänellä oli koliikki ja huusi yöt ja päivät. Esikoinen oli 1v5kk, joten aina kun esikoinen nukkui niin vauva huusi ja kun esikoinen heräsi niin vauva nukahti noin 30 min. ja sama meno jatkui. Mies teki diplomityötä (pitkiä päiviä ) ja sukulaiset 500 km päässä. En muista kuopuksen 5 ensimmäisestä kuukaudesta mitään. Sitten kun koliikki loppui niin elämä alkoi hymyilemään ja kuopus olikin hyvin rauhallinen vauva ja alkoi nukkumaan todella hyvin.

Me ulkoiltiin todella paljon. Vauva vaunuissa (hyssyttelin häntä niissä ) ja esikoinen leikki sitten omia leikkejään puistoissa. 4 seinän sisällä olisin tullut hulluksi.

 

["vieras"]

Tutulta kuulostaa. Onko vauva muuten itkuinen? Meillä syyksi osoittautuivat allergiat. Ei niidenkään diagnosoimisen jälkeen nukkunut varsinaisesti hyvin, mutta selkeästi paremmin, kun saatiin pahimpia aineita ruokavaliosta pois.

 

["minja"]

Ja tosiaan, kapalossa tuokin on nukkunut syntymästään asti. Ilman sitä on turha edes koittaa nukuttaa toista.
Huh, ehkä tämä ajan kanssa tästä. Tuntuu jotenkin tosi inhottavalta kun ei osaa nauttia tästä vauva-ajasta yhtään. Aika menee kuitenkin nopeasti ja sitten sitä alkaa kaiholla miettiä. Tällä hetkellä jokainen viikko tuntuu ikuisuudelta.

 

["minja"]

[QUOTE="vieras";22690081]Tutulta kuulostaa. Onko vauva muuten itkuinen? Meillä syyksi osoittautuivat allergiat. Ei niidenkään diagnosoimisen jälkeen nukkunut varsinaisesti hyvin, mutta selkeästi paremmin, kun saatiin pahimpia aineita ruokavaliosta pois.[/QUOTE]

Ei vauva itkuinen ole, hymyilee ja naureskelee paljon. Yksinään ei viihdy yhtään, eikä lattialla/sitterissä. Häntä siis joutuu kanniskelemaan sylissä hereillä olo aikansa.