vaikea vauva, miten selviytyä kun toinen syntyy?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja arkipelottaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

arkipelottaa

Vieras
nyt olis hyvät neuvot tarpeeseen.. meidän esikoinen 1v10kk on aivan ihana tapaus.. niin kiltti ja aina kaikki mennyt hänen kanssaan putkeen.. nyt meillä on 9kk ikäinen toinen ja hän on aika hankala tapaus. .ei viihde missään. aina itkee,kitisee.. tuntuu että sillä on aina kaikki huonosti:/ yöt vielä vaikeita..
noh nyt olisi VIIMISEN lapsosen aika syntyä kesän lopulla.. miten mä selviän ikinäkään? en olis antanut kolmosen tulla jos olisin tiennyt miten vaikeaa kakkosen kanssa oleminen on.. miten saan kaikille lapsille huomiota vai onko päivät väkisinkin yhtä huutoa ja itkua..?vai meneekö kakkoselta tuo ohi kun esim.. oppii kävelemään.. kertokaa te joilla on ollut vaativia lapsia miten ootte selviytyneet arjesta?
 
Meillä siinä mielessä eri juttu että lapsia vain 2. Kuopus tuollainen hankalampi kitisijä kuten teillä. Kävely saattaa auttaa, tai sitte ei. Ikää tuolla meidän pienellä "jo" 1v5kk, ja vielä vaan helposti kyllästyvää ja kaikesta parkuvaa sorttia. Ei puhu vielä, taitaa sekin vähän vaikuttaa. Voimia vaan, en osaa muuta sanoa.
 
MIKSI teette lisää lapsia?? Siis mikä ihme siinä on että teette lisää vaikka yhdenkin kanssa on hankalaa, en ymmärrä:( Nykyaikana on niin hyvät ehkäisyvälineet että ei luulisi asian siitä kiikastavan! Ettekö uskalla jäädä yhden lapsen perheeksi, ympäristökö painostaa hankkimaan lisää lapsi? Vai onko se niin hienoa olla raskaana? Mikä on syy?
 
Meillä vain kaksi lasta jotka syntyivät 1 v 4 kk ikäerolla. Molemmat olivat koliikkivauvoja (ensimmäisellä kesti yli puoli vuotta ja toisella sen puoli vuotta). Paljon olen yksinäni heitä hoidellut (mies kyllä on mutta sillä työt ja harrastukset...). Alkuarki tuntui kaaokselta mutta pian tuli rutiini ja kummasti olen jaksellut vähäisillä yöunilla. Kolmatta suunnittelen. Niin ja ensimmäinen lapsi tosi huono syömään että siihen on mennyt paljon aikaa ja energiaa. Uskon että sullakin voimia löytyy varmasti. Turhat pelot pois. Meilläkin jokainen päivä on ollut aina vain helpompaan päin kun lapset kasvaa. Mulla on myös niin ihana äiti että jaksaa tulla pitkän matkan päästä joka viikko käymään ja auttamaan. Onnea odotukseen ja tsemppiä :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
MIKSI teette lisää lapsia?? Siis mikä ihme siinä on että teette lisää vaikka yhdenkin kanssa on hankalaa, en ymmärrä:( Nykyaikana on niin hyvät ehkäisyvälineet että ei luulisi asian siitä kiikastavan! Ettekö uskalla jäädä yhden lapsen perheeksi, ympäristökö painostaa hankkimaan lisää lapsi? Vai onko se niin hienoa olla raskaana? Mikä on syy?

Luepa ajatuksella tuo aloitus. ;)
 
Miten niin miten SÄ selviät? Mites lapset??? En kans tajua miks pitää vääntää peräjälkeen muksuja jolloin väkisinkin jokainen jää paljosta paitsi (oikeudesta olla se "pienin ja tarvitsevin") Surullista=(.. Mutta varmaan ei kannata yrittää selviytyä yksin, jo lastenkin takia; mummit, papat, kaimat, kummit, serkut, kaverit , kaikki tai yhteiskunta tai järjestot, mukaan hoitohommiin niin varmasti hommat hoituu=))
 
Onko kakkonen siis aina ollut vaativa vauva vai nyt hiljattain? Ehkä se on eroahdistusta, joka on osalla paljon voimakkaampaa kuin toisilla. Tuon ikäisenä se on useimmiten pahimmillaan.
 

Similar threads

Yhteistyössä