Vähän harmittaa (lapsen nimestä)

[harmis]

Annoimme lapsellemme toiseksi nimeksi minun pappani etunimen. En ole koskaan tavannut tätä pappaani, koska hän on kuolut jo isäni ollessa lapsi. Nyt olen alkanut epäilemään, että tämä pappa ei välttämättä niin symppis tyyppi ollutkaan... Isäni ei ole koskaan puhunut minulle mitään isästään, enkä minä ole kysellytkään. Aikanaan kun puhuimme mahdollisista nimistä pojalle, tuli pappani nimikin esille ja huomasin isäni jotenkin suhtautuvan siihen ihmeellisesti... Sanoi, ettei nimi sovi ollenkaan muuhun nimeen yms. Minä ajattelin sen nyt olevan noita isän juttuja taas... Sitten nimi annettiin pojalle. Ja aina kun tulee esille mikä pojan toinen nimi on, isälleni tulee jotenkin outo ilme. Nimiäisissä minusta tuntui, että myös isäni veli suhtautui siihen jotenkin oudosti. Joskus enoni kutsuu poikaa tällä toisella nimellään ja isäni kiiruhtaa aina nopeasti korjaamaan, ettei poikaa kutsuta sillä nimellä... En uskalla kysyä isältä, koska pelkään, että olenkin nimennyt poikani jonkun ihan kamalan tyypin mukaan. Ja tuskin isä sitä myöntäisikään. Vai repiikö nimi vain auki vanhoja haavoja isällä?

Huokaus.

 

[Rieputarallaa]

Eihän tuohon muuta keinoa ole kuin kysyä asiaa suoraan - joko isältäsi tai joltain muulta asiasta tietävältä.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Ei nimi miestä pahenna...

 

[???]

minustaki sun kannattaa kysyä asiaa ihan suoraan. Minusta myös hiukka erikoista että jos jotain hirveää tuo nimi mieleen niin miksi isäsi (tai muu asiasta tietävä) ei ole silloin ennen rsitiäisiä asiaan pontevammin sekaantunut. Kuka haluaisi lapsen lapseleen "hirviön" nimen. Senkin vuoksi sun kannattaa asiaa selvitää että et nyt kuitenkaan turhaa leimaa pappasi omassa mielessäsi ja pahimmassa tapauksessa siirrä sitä vielä lapseesi.

 

[tinnttu]

meillä kanssa pojalla toinen nimi mun papan mukaan (jota en ikinä oo tavannu)
oon kuullu sekä hyviä että huonoja juttuja tästä ihmisestä, mutta lähinnä nimi valittiin koska tykkäsin siitä muutenkin ja se sopi etunimeen. en ottais asiasta hirveeta stressiä, eihän se nimi sun lapsen elämään ja luonteeseen kuitenkaan vaikuta

 

[harmis]

En usko, että isä olisi hirveän pontevasti jaksanut nimeä vastustaa, vaikka pappa olisi ollut minkälainen. Onhan isän lapsuudesta jo tosi kauan ja isä on leppoisa ja hiljainen mies. Vaikea kuvitella, että olisi alkanut isäänsä haukkumaan. Tietysti ainoa ratkaisu on jutella isän kanssa joskus kunnolla, mutta välillä tuntuu, että olen mieluummin epätietoinen kun kuulen jotain ikävää papasta...

 

[harmis]

meillä kanssa pojalla toinen nimi mun papan mukaan (jota en ikinä oo tavannu)
oon kuullu sekä hyviä että huonoja juttuja tästä ihmisestä, mutta lähinnä nimi valittiin koska tykkäsin siitä muutenkin ja se sopi etunimeen. en ottais asiasta hirveeta stressiä, eihän se nimi sun lapsen elämään ja luonteeseen kuitenkaan vaikuta

Noilla perusteilla meilläkin nimi valittiin. Mäkinolen ajatellut, että ei sillä niin väliä ole millanen tyyppi on ollut, mutta aina välillä mua kiusaa tuo ajatus...

 

[voi ei]

KYSY heiltä. ja vaadi suora vastaus !!

 

[lehmu]

Kysy millainen se "ville"-pappa oikeen on ollut? Nimi ei miestä pahenna vaikka olisi ollut minkälainen tahansa, mutta sittenpä asia on puhuttu.

 

[Kyllä siihen tottuu]

Ehkäpä sille nimelle tulee nyt ajan kanssa positiivisempi kaiku, just kuten joku sanoi, "ei nimi miestä pahenna". Meillä on uusioperhe ja mieheni lapsella entisestä liitosta on sama nimi kuin miehellä joka nuoruusvuosinani raiskasi minut, olkoon nyt tässä vaikka esimerkkinä että "Jari", ja alkuun tuntui tosi oudolta ja yököttävältä kun joku puhui lapsesta nimeltä tai itse piti kutsua häntä ruokapöytään jne, mutta siihen sitten tottui ja nyt tulee "Jarista" mieleen vain tuo suloinen lapsi ja puhun oikein luontevasti että "Jari-kulta", se samanniminen paha ihminen on vain kaukainen muisto joka ei tule muuten mieleen kun esim. nyt kun samantyylinen aihe nyt tuli puheeksi. Että eiköhän isäsikin totu asiaan, mutta ehkä sun ei kannata alkaa kyselemään asiasta tarkemmin. Jos pappa on jotain ikävää tehnytkin niin eiköhän siihen ole omat syynsä joille ei enää voi mitään; josko sota-aika tai joku sairaus on traumatisoinut eikä ole siksi osannut olla hyvä isä lapsilleen.. Kuten Eino Leino sanoi; "Ei paha oo kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista". Oon tällanen höpsö romantikko mutta jospa teidän lapsen nimeäminen papan mukaan kuvainnoillisesti voisi merkitä sitä että mitä tekoja on tehtykään tai sanottu niin ne on ollutta ja mennyttä, pahoja tekoja ei tarvitse hyväksyä mutta omaa sukua ja suvun nimeä voi silti kunnioittaa.

 

[vieras]

Minusta hassua, että aikuinen ihminen ei voi suoraan kysyä ja vaatia vastausta omalta isältään. Minunkin isäni isä eli pappani on kuollut ennensyntymääni. Jo lapsena kyselimme hänestä ja joskus aikuisiälläkin. Isäni on aina suoraan kertonut, että ei hän aina mikään ihanneisä ollut. Tai miten sen sanoisin. On kertonut, että lapsista tykkäsi tosi paljon, mutta kyllä kaikkea kauheaakin oli tehnyt. Ja ankara mies.

 

[harmis]

Ehkäpä sille nimelle tulee nyt ajan kanssa positiivisempi kaiku, just kuten joku sanoi, "ei nimi miestä pahenna". Meillä on uusioperhe ja mieheni lapsella entisestä liitosta on sama nimi kuin miehellä joka nuoruusvuosinani raiskasi minut, olkoon nyt tässä vaikka esimerkkinä että "Jari", ja alkuun tuntui tosi oudolta ja yököttävältä kun joku puhui lapsesta nimeltä tai itse piti kutsua häntä ruokapöytään jne, mutta siihen sitten tottui ja nyt tulee "Jarista" mieleen vain tuo suloinen lapsi ja puhun oikein luontevasti että "Jari-kulta", se samanniminen paha ihminen on vain kaukainen muisto joka ei tule muuten mieleen kun esim. nyt kun samantyylinen aihe nyt tuli puheeksi. Että eiköhän isäsikin totu asiaan, mutta ehkä sun ei kannata alkaa kyselemään asiasta tarkemmin. Jos pappa on jotain ikävää tehnytkin niin eiköhän siihen ole omat syynsä joille ei enää voi mitään; josko sota-aika tai joku sairaus on traumatisoinut eikä ole siksi osannut olla hyvä isä lapsilleen.. Kuten Eino Leino sanoi; "Ei paha oo kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista". Oon tällanen höpsö romantikko mutta jospa teidän lapsen nimeäminen papan mukaan kuvainnoillisesti voisi merkitä sitä että mitä tekoja on tehtykään tai sanottu niin ne on ollutta ja mennyttä, pahoja tekoja ei tarvitse hyväksyä mutta omaa sukua ja suvun nimeä voi silti kunnioittaa.

Ihanasti kirjoitettu Tuli ihan tippa linssiin. Kiitos!