Väkivaltaperheen keskustelut

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Jos hakkaaminen tapahtuu kännissä niin selvinpäin voi olla ihan eri ihminen, mikä tekee suhteesta lähtemisen niin vaikeaksi
Näin varmasti. Ja rakastavasta suhteesta on vaikea lähteä. En usko, että hakkaaminen alkaa aivan ensi treffeillä.
Mutta sitä pohdin, että miten syvälliset väkivaltaperheiden puheet on muuten. Puhuuko ne uskonnoista, filosofisista kysymyksistä, maailmankaikkeudesta jne.

Voiko väkivaltainen ihminen / tällaiseen alistuva ihminen olla syvällinen persoonataan, pahrisuhteessa, ja nimenomaan, puhuvatko he näistä asioista yhdessä?
Ehkä toinen voi olla syvällinen, jos toinen ei ole, mutta voiko se päteä, jos molemmat ovat syvällisiä?
 
vierailija
Osa suomijunteista elää kyllä niin stereotypioidensa vankina. Persut on juntteja, kauniiy nuoret naiset tyhmiä ja väkivaltainen puoliso ei osaa keskustella... juu juu... se kännissä turpiin livauttava puoliso voi olla lakifirman perustaja-osakas, parisuhdeblogisti tai vaikka opettaja. Tuolla pariskunnalla voi olla vaikka mitä keskusteluja. Harva hakkaa niin, ettei toinen pysty enää ollenkaan puhumaan.
 
Vantaalla asuessa meillä oli naapurina jos jonkinmoista kulkijaa, mutta yksi perhe jäi erityisesti mieleen.
Siinä perheessä nimittäin hakkaamisesta oli tehty niin normaalia, että perheen ala-asteikäinen poika uskoi nyrkin olevan ratkaisu kaikkeen.
Isä hakkasi äitiä, tytärtä, poikaansa...sen isän veljen ja veljen vaimon aikana isä oli joskus nostanut perheen äidin hiuksista ilmaan ja koko muu väki oli nauranut ympärillä, kun äiti sai litsareita naamalleen niin että verta tuli nenästä....soitin sossuunkin, mutta ei ne mitään tehneet asialle ja sitten perhe muuttikin pois.
Olen välillä miettinyt onko ne lapset enää elossakaan ja ovatko katkaisseet sen väkivaltasen kierteen vai jatkaneet sitä omiin lapsiinsa.
 
  • Surullinen
Reactions: Lispetti
vierailija
Osa suomijunteista elää kyllä niin stereotypioidensa vankina. Persut on juntteja, kauniiy nuoret naiset tyhmiä ja väkivaltainen puoliso ei osaa keskustella... juu juu... se kännissä turpiin livauttava puoliso voi olla lakifirman perustaja-osakas, parisuhdeblogisti tai vaikka opettaja. Tuolla pariskunnalla voi olla vaikka mitä keskusteluja. Harva hakkaa niin, ettei toinen pysty enää ollenkaan puhumaan.
Tottakai voi. Mutta onko. Minusta on hyvä joskus pyörähtää ulos omasta kuplasta ja kysellä asioita, joista ei tiedä.
Minusta tuntuisi erikoiselta, että sivistynyt kolmen alan maisteri joisi punaviiniä puolisonsa kanssa, keskustelisi tunteja Nietzchen teoriasta, kuinka ihminen pyrkii laajentamaan luovaa energiaansa ja sitten alkaisi mätkintä.
Voi toki olla, että esimerkiksi elokuvateollisuus on vaikuttanut liikaa mielikuvaan, siellähän ei tuollaisia väkivaltakohtauksia ikinä näe.
 
vierailija
Huonosti muotoilut ja typerä kysymys.
Miksi ei väkivaltainen ihminen voisi kyetä henkevään keskusteluun. Voisin kuvitella, että aivan yhtälailla kuin kuka tahansa muukin.
Oli silti pakko vastata?
Nyt ei kysytty siitä, pystyykö väkivaltainen ihminen henkevään keskusteluun vaan siitä, keskusteleeko pariskunta henkevästi.
Olisi kuvitellut sinunkin ymmärtävän aloituksen lyhyestä lauseesta. Mikä siinä saa sinut kuvittelemaan, että puhutaan yhdestä henkilöstä, kun kysytään pariskunnasta.
 
Oli silti pakko vastata?
Nyt ei kysytty siitä, pystyykö väkivaltainen ihminen henkevään keskusteluun vaan siitä, keskusteleeko pariskunta henkevästi.
Olisi kuvitellut sinunkin ymmärtävän aloituksen lyhyestä lauseesta. Mikä siinä saa sinut kuvittelemaan, että puhutaan yhdestä henkilöstä, kun kysytään pariskunnasta.
Mitä väliä sillä on, puhutaanko pariskunnasta vai yksilöstä. On melko toisaikaista pitää ihmistä tai parisuhdetta niin yksioikoisena, että jokin tietty ominaisuus/tapahtuma sulkisi jonkin tietyn ominaisuuden/tapahtuman pois. Ikäänkuin väkivaltaisissa ihmisissä ja heidän uhreissaan ei olisi "henkevää" puolta.

Aloituksen kysymys on asennoitunut ja ylimielinen. Ymmärrän kyllä, että sen tarkoituskin on varmasti ärsyttää sensijaan, että asiasta kaivattaisiin keskustelua. Sekin on ihan fine.
 
vierailija
Mitä väliä sillä on, puhutaanko pariskunnasta vai yksilöstä. On melko toisaikaista pitää ihmistä tai parisuhdetta niin yksioikoisena, että jokin tietty ominaisuus/tapahtuma sulkisi jonkin tietyn ominaisuuden/tapahtuman pois. Ikäänkuin väkivaltaisissa ihmisissä ja heidän uhreissaan ei olisi "henkevää" puolta.

Aloituksen kysymys on asennoitunut ja ylimielinen. Ymmärrän kyllä, että sen tarkoituskin on varmasti ärsyttää sensijaan, että asiasta kaivattaisiin keskustelua. Sekin on ihan fine.
Sitä väliä, että aloitus koski parisuhdetta ja sitä, millainen se on, eikä yksilöä, millainen henkilö on. Sitä sillä on väliä.
Jos perheessä on vaikkapa valittava muija, kuten sinun kaltaiset ihmiset, jotka vääristelevät toisten sanoja ja vetävät silakkaparvella asiaa toiseen suuntaan, niin tuskinpa teillä on pohdiskelevaa keskustelua suuremmaksi osaksi. Ellet sitten koe pohdiskelun olevan sitä, että sanelet ja puolisosi sanoo, että joojoo.

Sinä olet asennoitunut ja ylimielinen, kun yrität sanella, mistä asioista ja miten niistä saa keskustella. Tyypillistä besserwisseröyhöttäjille.
 
Sitä väliä, että aloitus koski parisuhdetta ja sitä, millainen se on, eikä yksilöä, millainen henkilö on. Sitä sillä on väliä.
Jos perheessä on vaikkapa valittava muija, kuten sinun kaltaiset ihmiset, jotka vääristelevät toisten sanoja ja vetävät silakkaparvella asiaa toiseen suuntaan, niin tuskinpa teillä on pohdiskelevaa keskustelua suuremmaksi osaksi. Ellet sitten koe pohdiskelun olevan sitä, että sanelet ja puolisosi sanoo, että joojoo.

Sinä olet asennoitunut ja ylimielinen, kun yrität sanella, mistä asioista ja miten niistä saa keskustella. Tyypillistä besserwisseröyhöttäjille.
Kun haluat keskustella parisuhteesta tai sen keskusteludynamiikasta, on selvää, että kahden ihmisen suhteessa yksi on puolet siitä. Henkevään keskusteluun tarvitaan kaksi ja jos toinen ei siihen kykene, on toisen vaikea keskustella. Eikö? Tällöin on yhdentekevää, puhutaanko tässä kohtaa yksilöstä vai pariskunnasta.

Ikävää, että koet minut ylimieliseksi. Toisinaan varmasti olenkin, nyt en. Siitä huolimatta sinulla on vapaus pahoittaa mielesi ja keskustella asioista juuri haluamallasi tavoilla. Minulla on myös vapaus pitää sinun tapaasi keskustella typeränä ja turhauttavana. Kun lähtökohtaisesti asetat asennoituneen kysymyksen ja haluat laittaa vastapuolen valmiiksi puolustuskannalle, on turha väittää, että haet objektiivista keskustelua asiasta.
 
vierailija
Kun haluat keskustella parisuhteesta tai sen keskusteludynamiikasta, on selvää, että kahden ihmisen suhteessa yksi on puolet siitä. Henkevään keskusteluun tarvitaan kaksi ja jos toinen ei siihen kykene, on toisen vaikea keskustella. Eikö? Tällöin on yhdentekevää, puhutaanko tässä kohtaa yksilöstä vai pariskunnasta.

Ikävää, että koet minut ylimieliseksi. Toisinaan varmasti olenkin, nyt en. Siitä huolimatta sinulla on vapaus pahoittaa mielesi ja keskustella asioista juuri haluamallasi tavoilla. Minulla on myös vapaus pitää sinun tapaasi keskustella typeränä ja turhauttavana. Kun lähtökohtaisesti asetat asennoituneen kysymyksen ja haluat laittaa vastapuolen valmiiksi puolustuskannalle, on turha väittää, että haet objektiivista keskustelua asiasta.
Eli sun mielestä väkivaltaperheissä on aina niin, että vähintään toinen ei osaa keskustella henkevästi.

Noi sun vuodatuksethan tulee vain sun omista olettamuksista, omasta päästä. Aloituksessa ei ole mitään, mikä viittaisi asennoituneeseen kysymykseen. Ainoastaan, jos olet itse liikkeellä asennoituneena tai besserwisservirittäytyneenä, voit tulkita tuollaista.
 
Eli sun mielestä väkivaltaperheissä on aina niin, että vähintään toinen ei osaa keskustella henkevästi.

Noi sun vuodatuksethan tulee vain sun omista olettamuksista, omasta päästä. Aloituksessa ei ole mitään, mikä viittaisi asennoituneeseen kysymykseen. Ainoastaan, jos olet itse liikkeellä asennoituneena tai besserwisservirittäytyneenä, voit tulkita tuollaista.
Teet varsin heikkoja johtopäätöksiä sanomani perusteella.
 

Yhteistyössä