LÄHDE KÄVELEMÄÄN!
Minä olin lapsi tuollaisessa perheessä...
Isäpuolenikin mäikkäsi ensin vain äidille ja hajoitti paikkoja kotona. Virtahepo olohuoneessa tuntui kyllä kaikkien muidenkin perheeseemme kuuluvien elämässä. Kasvatustieteilijänä, ammattiauttajana ja oman kokemukseni perusteella tiedän, että lapset tietävät ja tuntevat, mitä tapahtuu. Itselläni oli KYMMENEN vuotta painostava tunne kurkussa, vatsa aina kipeänä ja päätä särki... kaikki oireita henkisestä väkivallasta.
Vähitellen tilanne muuttui siten, että myös minä ja sisarukseni saimme nyrkeistä osamme. Hän esimerkiksi hakkasi pikkuveljeni ja minun päätäni yhteen, koska häiritsimme liiaksi! Paskiainen! Vanhempani olivat tuolloin myös yrittäjiä ja velkaa oli myös miljoonia. Me lapset opimme aistimaan, milloin yrityksellä oli vaikeuksia, tai porukoilla muuten paineita. Tunnelma kodissamme oli tulen arka. Pienimmästä virheestä sai tuntea väkivaltaa tai vähintään hullua huutoa.
Jäljet jäivät meihin kaikkiin (neljään pieneen sivustakatsojaan). Minun yläasteen koulunkäynnistäni ei meinannut tulla mitään, kun pelkäsin aikuisia miehiä (esim.opettajia, talonmiehiä, taksikuskeja jne) niin paljon. Jos joku huusi, missä vain, minä sulkeuduin täysin omaan mieleeni ja luulin seuraavaksi nyrkkien heiluvan. Miehiin suhtaudun edelleen hyvin epäluottamuksellisesti ja tämä näkyy ihmissuhteissani. Lapsien hankinta on venynyt jo viimeisiin hetkiin (37.v), koska en koskaan, KOSKAAN, halua aiheuttaa lapsilleni samanlaista painajaista. Päin vastoin. Koulutin itseni auttamaan vastaavassa tilanteessa olevia lapsia ja olenkin onnistunut vuosien saatossa auttamaan monia.
En väitä, että tilanteesi olisi samanlainen, mutta mieti, lastesi takia, olisiko parempi lähteä? Mennä jonnekin vastaavanlaisten riitojen jälkeen, että hän löytäisi kotiin palatessaan vain tyhjän huoneiston. Edes viheltää peli poikki. Häipyä yhtenä päivänä ja säikäyttää mies? Laittaa hänet ymmärtämään tekojensa seuraukset...teidän menettäminen. Ainakin hän ymmärtäisi oppia kunnioittamaan tai edes ajattelemaan muutakin kuin omaa pahaa mieltään. Myös ammattiapu voisi olla paikallaan, pohtia, miksi väkivaltaan on turvauduttava.
Voimia sinulle ja lapsillesi! Ajatukseni ovat teidän puolessa, ette ole yksin, tukea löytyy varmasti, teille kaikille. Myös miehellesi. Älä jätä tilannetta kehittymään pahemmaksi!