Vähäisin vaurioin synnytyksestä?

Onko muita, jotka on ns. päässeet helpolla synnytyksestä?

Itse synnytin torstaina toisen lapsen ja nyt ei oikeastaan mistään huomaa, että olen synnyttyänyt, siis alapään suhteen

Esikoisen syntymästä välilihan leikkaushaava oli kipeä monta päivää ja sen jälkeen vielä tulehtui. Varmaan pari kuukautta meni, että kaikki oli normaalia...

 

Mulla oli eka synnytys tosi helppo. pystyin kävelemään ja istumaan normaalisti heti seuraavana päivänä. muutenkin jäi hyvä mielikuva koko hommasta. itseasiassa synnytys oli helpompi kuin raskaana olo.. toivottavasti tämä toinenkin menee hyvin nyt kun raskaus on menny paljon edellistä paremmin..

 

unohdin sanoa että mulle ei tarvinnu laittaa yhtään tikkiä..

 

Minä myös selvisin neljännestä ( viimeinen mulla ) synnytyksestä helpolla. Ei tikkejä, istuminen helppoa. Tosin mulla jokaisen synnytyksen jälkeen toipuminen ollut nopeaa. Välillä vähän " hävettikin ", kun en näyttänyt liikkuessani ja kävellessäni juuri synnyttäneeltä.

 

Kolme synnytystä ja kertaakaan ei ole tarvinnut tikkejä laittaa. Normaalisti olen istunut heti synnytyksen jälkeen synnytyssalissa.

 

Mulla on kokemusta vaan yhdetä (tosin ei kauaa ) mut ekasta toivuin tosi hyvin! Heti synnytyksen jälkeen olisin voinut lähteä vaikka lenkille... Ei repeemiä, vatsa toimi heti hyvin ja alapää ei ollut yhtään kipeä! Saa nähdä miten nyt käy tän toisen kanssa!

 

On mukava kuulla positiivisia kokemuksia. Oliko jokin syy miksei tullut repeemiä? Esim. lämmittikö kätilö välilihaa, tai käyttikö jotain öljyä? Missä asennossa ponnistitte? Vai oliko vain hyvää tuuria ja joustavat paikat? Itsellä synnytys ihan käsillä ja kiinnostais tietää voinko välttyä leikkaukselta tai repeämiltä jotenkin.

 

Ekalla kertaa kyllä tehtiin välilihanleikkaus ja tuli siis muutama tikki, mutta ne ei vaivanneet juurikaan. Istumaan pystyin heti, ainoa asia, joka tuntui välillä ikävältä, oli kunnon nauru!

Toisella kerta ei tullu tikkejä lainkaan. Ilmeisesti joku limakalvonirham, mihin yhden tikin olis voinu laittaa tuli, mutta pyysin ettei sitä laitet, kun kätilöt asia keskenään pohtivat. Vauva syntyi 11 maissa ja 12 söin osastolla lounasta istuen, joten taas olin heti jalkeilla.

 

Eka synnytys kesti n.12h,ei tarvinnut välilihaa leikata,eikä kätilö mitään erikoistoimenpiteitä tehnyt,esim.öljynnyt/lämmitellyt,paikat joustivat siis hyvin.kaksi tikkiä laitettiin häpyhuuliin,joita ei ehkä olisi tarvittukaan.Pystyin heti istumaan ja toivuin tosi hyvin.Tikit irtosivat itsestään.

Toka synnytys kesti n.5h ei tarvinnut leikata eikä tikata yhtään mitään ja toivuin hetimmiten hyvään kuntoon,olen ollut siis onnellisessa asemassa näin ollen.

Nyt odottelen kolmannen synnytyksen alkamista ja todellakin TOIVON että sujuu yhtä hyvin eikä mitään erikoistoimenpiteitä tarvisi tehdä. :heart:

 

\

On mukava kuulla positiivisia kokemuksia. Oliko jokin syy miksei tullut repeemiä? Esim. lämmittikö kätilö välilihaa, tai käyttikö jotain öljyä? Missä asennossa ponnistitte? Vai oliko vain hyvää tuuria ja joustavat paikat? Itsellä synnytys ihan käsillä ja kiinnostais tietää voinko välttyä leikkaukselta tai repeämiltä jotenkin.

Meillä oli niin et oli ihan ehdoton kielto ettei saa tehdä epparia. Olin sen papereihin laittanut ja ajattelin et jos repeen niin sit repeen, mut ainakin siihen haavan tuloon on sitten syy (mun mielestä eppareita tehdään turhaan turhan paljon). Joten kätilö painoi lämpohauteella koko ponnistusajan välilihaa. Se itseasiassa tuntui aika hyvältä ponnistusvaiheessa. Vei jotenkin kipuakin pois aina kun lämpöhaude oli siellä Ponnistin puoli-istuvassa asennossa ja ponnistusvaihe kesti n. 46 min. joten luulen et vaikutti toi pitkä ponnistuvaihekin siihen etten revennyt. Aika useinhan jos nopeasti saa ponnistettua niin repeää helpommin...

 

Jees, mä kans ihan ehjä, koska annoin rauhassa vauvan laskeutua ja ponnistin vasta kun olin "venytellyt" kunnolla. Rentona ja rauhassa niin hyvä tulee..

 

mä pääsin suhteellisen helpolla pojan synnytyksestä, syntyi 3 viikkoa sitte. Itse synnytys kesti 3,5 tuntia ja oli pelkkää kipua, mut kun poika syntyi hävisi kivut ja olin heti voimissani, pystyin heti istumaan eikä tullut tikkejä eikä mitään.
Esikoisen synnytys oli sitten paljon pahempi, joutuivat välilihan leikkaamaan ja tikkejä tuli yllin kyllin ja tulehdusarvot nousivat ja oli tipalla monta päivää.
Näin sitä näkee miten erilaisia ne synnytykset voivat olla.

 

Ekasta kyllä tehtiin iso välilihan leikkaus, mutta kahessa viikossa olin jo, niinko ei mitään olis siellä koskaan tapahtunutkaan ja kakkosesta kun ei tarvinu leikellä eikä tikkailla, niin parissa päivässä oli jo ihan normaali olo.

 

mulla esikoisen synnytys meni kuin vettä vaan, istuin ja liikuin jo salissa, välilihaa leikattiin tosivähän..eipä muuta..

 

\

Oliko jokin syy miksei tullut repeemiä? Esim. lämmittikö kätilö välilihaa, tai käyttikö jotain öljyä? Missä asennossa ponnistitte? Vai oliko vain hyvää tuuria ja joustavat paikat?

Mulla meni myös synnytys vähillä vaurioilla. Yksi tikki tuli etupuolelle koska vauva syntyi käsi pystyssä. Väliliha pysyi ihan repeämättömänä.

Kätilö puudutti ennen ponnistamista välilihan siltä varalta että se pitäisi leikata. Mitään lämmitystä tai öljyämistä en huomannut. Ponnistaessa kätilö pyysi etten tyäntäisi vauvaa kerralla ulos vaan jättäisin sen puoliväliin venyttämään välilihaa (onpa vaikea selittää...). Vauvan pää siis oli supistuksen välin vain osittain päälaelta ulkona. Ilman puudutuksia se varmaan olisi tuntunut melko epämiellyttävältä... Vähillä vauriolla selvittiin tällä tekniikalla ja asento oli puoli-istuva.

 

Mulla eka synnytys meni ilman repeemiä ja tikkejä. Mulla oli TOSI pitkä avautumisvaihe: supistuksissa olin kotona kaksi ja puoli vuorokautta. Soittelin vaan välillä sairaalaan, että jokos lähden tulemaan... Toppuuttelivat ja käskivät odottaa, etten enää kestä olla kotona. Kun sitten mentiin sairaalaan, niin olin vasta yhdelle auki, kohdunkaulaa sentti jäljellä. Siitä meni sitten vielä 11 tuntia ennenkuin alkoi tunnin ponnistusvaihe. Koko homma eteni niin hitaasti, että välillä meinasi jo tuskastua: Eikö se tule sieltä ikinä??? Mutta hiljaa hyvä tulee, istuin jo samana päivänä osastolla. Muut huoneessa ihmetteli, kun käppäilin ihan reippaasti =) Niillä oli ollut vähän rankempaa... No jaa, kolmen vuorokauden synnytys oli kyllä raskas, mutta yllättävän nopeasti siitä väsymyksestäkin sitten toivuin!

 

Ai niin, ja huhtikuussa sitten taas huhkimaan!

 

Synnytys kesti 13h, ponnistus 7min ja minusta koko homma meni helposti. En revennyt, mutta välilihaa leikattiin hieman. Sain 3 tikkiä. Äitini sain saman verran, kun häneltä poistettiin luomi kädestä =) Alapää oli heti kunnossa ja itse olin elämäni vedossa. Minnekään ei sattunut. Olisin lähtenyt heti kotiin, mikäli olisi päästetty.

 

Mulla ensimmäiseltä repesi mutta ei pahemmin mutta kolme seuraavaa meni ettei edes tiennyt synnyttäneensä!Kolmannelta lapselta kävin kolme päivää synnytyksen jälkeen hakemassa postin polkupyörällä ja todellakin istuin siinä satulassa.. Joskus saanut jopa kommenttia onkohan "vehkeen"koko suurentunut kun ei tunnu missään,tosin ei nuo vauvatkaan kovin isoja ole ollet ,sellasia 3,5kiloisia.. :hug:

 

Mä pääsin mielestäni helpolla, ku ei tullut ku pari pikku repeämää, jotka ei haitanneet elämää mitenkään. Tyttö oli tosi pieni, päänympäryskin vain 31 cm, joten siitä johtui toi helppous. Jos ois ollut iso vauva, niin ois varmasti tullut pahaa jälkeä, koska oli eka lapsi ja ite oon pieni ihminen kans. No, onneks tuli tuo pikkuinen!

 

mulla on ollu kaikki 4 synnytystä kohtuullisen helppoja! ja aina oon jaksanu ja pystyny ite käveleen heti.. osittain se varmaanki johtuu hyvästä yleiskunnosta..(harrastan kaiken näköistä urheilua). eka synnytyksen jälkeen oli aika kipee alapää mut muitten kolmen synnytyksen jälkeen ei oo alapäässä ollu minkäälaista kipua! se on kyllä ollu aivan huippua!! mut sitte taas jälkisupistuket on ollu aivan "hirveitä..." aina vaan pahempia!! onneksi ne ei kestä "ku" muutaman päivän...