Uutena ekaluokalle

Uneton yö, pitää purkaa jonnekin... Muutamme pian uudelle aluelle, josta emme tunne ketään. Vanhat kaverit jäävät ja lapset aloittavat tarhan vuoden vaihteessa. Vuoden vaihteeseen saakka kuljetamme heitä vanhaan kerhoon ja puistoon.

Vuoden vaihteessa siis uusi tarha ja syksyllä esikoiselle eskari. Eskarista tuskin tulee monta samaa kaveria, jos yhtään, ekalle luokalle.

Nyt alkoi aivan kamalasti pelottaa että lapsi tulee kiusatuksi siellä koulussa jos ei tunne ketään. Olen itse koulukiusattu joten muistot pukkaa pintaan tosi voimakkaasti. Tämä on niin turhaa murehtimista, mutta minkäs teet.

Onko teidän lapset menneet ekalle aivan uuteen paikkaan, tuntematta ketään? Vanhalla asuinalueella olisi paljon tuttuja, mutta onko se tarpeeksi suuri syy olla muuttamatta?

 

Miksi muutatte, jos o mahdollisuus olla muuttamatta?

 

jos sinua on kiusattu tiiät varsin hyvin että syyksi riittää mikä vaan jos lapsesi on ns sosiaalinen luonne eiköhän kavereita löydä

 

Itse muinoin aloitin ensimmäisen luokan uudella paikkakunnalla. Kyllä niitä kavereita löytyi, vaikka ei ennestään ketään tuntenut. Ja en edes ollut eskarissa kyseisellä paikkakunnalla vaan menin kouluun.

Jos vanhimmalla lapsellasi on puolitoista vuotta aikaa uudella paikkakunnalla ennen koulunalkua, kyllä hän varmasti ehtii ystäviä löytää.

 

Minäkin menin ekalle ihan uuteen paikkaan, muutettiin n.1.5kk ennen koulun alkua. Kesän aikana löytyi ykai kaveri ja koulusta lisää.
Paljon hankalampaa oli muutto uudelle paikkakunnalle kesken 5luokan...

 

Millaisia lapsia teillä on jos eivät osaa sopeutua? meillä ainakin lapset sopeutuvat uusiin tilanteisiin paljon nopeammin kuin aikuiset.
Enempi varmasti äiti kärsii muutoksesta tässäkin tapauksessa mitä lapsi.

 

Meillä lapsi kävi eskarin ihan toisella puolella kaupunkia kuin mihin lopulta meni sitten kouluun. Ekaluokalla ei ollut YHTÄÄN tuttua eskarista ja mietin itsekin miten lähtee menemään... mutta hienosti on lapsi saanut kavereita ja mielellään menee kouluun. Lapset onvat vaan jotenkin niin paljon avoimempia ettei ne samalla tavalla pyörittele asioita kuin aikuiset. Ja ikävä tosiasia on kuten joku tuolla mainitsikin että jos kiusaamaan aletaan niin se voi alkaa mistä vaan... niihin ei voi aina vaikuttaa...

 

Meilläkin mahdollisesti lapsi alottaa vieraassa koulussa uutena ja eiköhän se sinne sopeudu. Ite jouduin vaihtamaan 2.lk ja se oli jo vaikeaa kun luokka oli muotoutunut ja nekin alkujaa uudet löytäneet paikkansa.

 

Me muutettiin toiselle puolelle Suomea kun poika aloitti viidennen luokan. Taakse jäi tiivis porukka joka oli pitänyt yhtä eskarista lähtien. Kyllä repi sydäntä ja tuntui pahalta ja pelotti ja vaikka mitä. Mutta viitosen kevään keskustelussa opettaja totesi että hän on ollut vuosikymmeniä opettaja ja nähnyt satoja "muuttajia" jotka tulleet uutena ja voi sanoa että meidän poika on otettu loistavasti vastaan luokkayhteisössä. Voin sanoa että itku meinasi päästä. Ei se aina huonosti mene...

 

Turha pelätä etukäteen. Siellä entisessä koulussa on ihan yhtä suuri riski tulla kiusatuksi kuin soiellä uudessa

 

Ei se että tulee uutena alueelle ole varmaan sen isompi tekikä kiusaamiselle kuin mikään muukaan. Me muutimme kesällä reilu kuukausin enne ekaluokkalaisen koulun alkua ja hienosti on mennyt. Lapset on avoimia uudelle ja ainakin meidän sosiaalinen kavwri on jo saanut uusia ystäviä. Tosin ongelmia voi tulla jos sinä siirrät oman ahdistuksesi asiasta lapselle.

 

Tehän ehditte asua uudessa paikassa melkein kaksi vuotta, ennen kuin lapsi aloittaa koulun!

 

Eikös ne ekalla luokalla ole kaikki uusia.
Meillä ainakin eskariryhmästä taisi kaksi osua samalle luokalle.
Suotta huolehditte, kyllä lapset kaverit löytää tuossa iässä nopeasti.