Uusperhekuviot on tosi epäoikeudenmukaisia lapsia kohtaan!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ....
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

....

Vieras
Varmaan melkein poikkeuksetta.

Etenkin jos molemmilla on lapsia ennestään, pakotetaan lapset asumaan vieraiden lasten kanssa, tutustumaan, sitten ehkä erotetaan kuitenkin, jos kuvio ei toimikaan.

Samoin tulee vieras ihminen, jota lasten pitäisikin alkaa tottelemaan.

Ihan kaikella tapaa ihan vitun epäoikeudenmukaista lapsia kohtaan!!

t.yksi jonka kuvio epäonnistui ja näitä jälkipuinteja varmasti riittää :/
 
äläpä yleistä!

meillä toimii ainakin mainiosti, jo heti alussa tehty selväksi että kun lapsia jo on, niin tämän on sitten paras kestää hautaan asti ja sen mukaan eletään.
mies pitää lasta kuin omaansa, eikä meillä ole kertaakaan tullut eteen tilannetta jossa lapsi ei uskoisi uutta miestäni. isäksi häntä kutsutaan, ihan niinkuin tavallisissa ydinperheissä.
lapseni jopa rakastaa kaksinkeskistä aikaansa "uuden isän" kanssa, saavat riehua ja riekkua ulkona niin paljon kuin sielu sietää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rr:
äläpä yleistä!

meillä toimii ainakin mainiosti, jo heti alussa tehty selväksi että kun lapsia jo on, niin tämän on sitten paras kestää hautaan asti ja sen mukaan eletään.
mies pitää lasta kuin omaansa, eikä meillä ole kertaakaan tullut eteen tilannetta jossa lapsi ei uskoisi uutta miestäni. isäksi häntä kutsutaan, ihan niinkuin tavallisissa ydinperheissä.
lapseni jopa rakastaa kaksinkeskistä aikaansa "uuden isän" kanssa, saavat riehua ja riekkua ulkona niin paljon kuin sielu sietää.

Teillä on ilmiselvästi toisella vain lapsia ennestään ja jos se on nainen, jolla nuo lapset on, niin uskon, että joku mahdollisuus voi olla olemassa.

Molempien omat lapset samassa taloudessa on niin haastava yhdistelmä, ettei mitään tolkkua.

Totta kai meillä on mennyt aikuistenkin välit tässä tiimellyksessä eli vikaa myös siellä, mutta ongelmat olivat alunalkaen lapsista lähtöisin.
 
Ei kai se nyt ihan noin yksinkertaista ole, että koska sun kuvio ei toiminut, kaikki muutkin on äsäristä?

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että kun lapsia on mukana, aikuisten olisi syytä vähän miettiä mitä tekevät. Kukaan ei käske muuttamaan saman katon alle, esimerkiksi, tai muutenkaan hätiköimään noissa perheasioissa. Me tosin miehen kanssa päätettiin kun yhteen mentiin (uusperhe siis meilläkin) että tässä pysytään vaikka mikä tulisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Ei kai se nyt ihan noin yksinkertaista ole, että koska sun kuvio ei toiminut, kaikki muutkin on äsäristä?

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että kun lapsia on mukana, aikuisten olisi syytä vähän miettiä mitä tekevät. Kukaan ei käske muuttamaan saman katon alle, esimerkiksi, tai muutenkaan hätiköimään noissa perheasioissa. Me tosin miehen kanssa päätettiin kun yhteen mentiin (uusperhe siis meilläkin) että tässä pysytään vaikka mikä tulisi.

Mekin mentiin yhteen ollaksemme loppuelämä yhdessä (oltiin seurusteltu kaksi vuotta ensin), mutta aika lyhyeksi jäi tämä meidän loppuelämä - 7 vuotta yhteenmuutosta voimme todeta, ettei olisi pitänyt tähän ryhtyä.

No, yleistäminen ei ole oikein, mutta kaikki tuntemani uusiokuviot ovat hankalia ja epäoikeudenmukaisia ainakin lapsia kohtaan, ehkä koko perhettä kohtaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rr:
äläpä yleistä!

meillä toimii ainakin mainiosti, jo heti alussa tehty selväksi että kun lapsia jo on, niin tämän on sitten paras kestää hautaan asti ja sen mukaan eletään.
mies pitää lasta kuin omaansa, eikä meillä ole kertaakaan tullut eteen tilannetta jossa lapsi ei uskoisi uutta miestäni. isäksi häntä kutsutaan, ihan niinkuin tavallisissa ydinperheissä.
lapseni jopa rakastaa kaksinkeskistä aikaansa "uuden isän" kanssa, saavat riehua ja riekkua ulkona niin paljon kuin sielu sietää.

Miksi lapsen täytyy kutsua uutta miestäsi isäkseen, eihän hän ole lapsen isä????
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mekin mentiin yhteen ollaksemme loppuelämä yhdessä (oltiin seurusteltu kaksi vuotta ensin), mutta aika lyhyeksi jäi tämä meidän loppuelämä - 7 vuotta yhteenmuutosta voimme todeta, ettei olisi pitänyt tähän ryhtyä.

No, yleistäminen ei ole oikein, mutta kaikki tuntemani uusiokuviot ovat hankalia ja epäoikeudenmukaisia ainakin lapsia kohtaan, ehkä koko perhettä kohtaan.

Miten ne on epäoikeudenmukaisia lapsille? Siksi, kun tulee uusia sisaruksia pyytämättä, vai? Mä en nyt oikein allekirjoita tuota, kyllähän lasten (ja aikuisten!) täytyy pystyä tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Aikuisten tehtävä on katsoa, että se tilanne on mahdollisimman tasa-arvoinen kaikille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mekin mentiin yhteen ollaksemme loppuelämä yhdessä (oltiin seurusteltu kaksi vuotta ensin), mutta aika lyhyeksi jäi tämä meidän loppuelämä - 7 vuotta yhteenmuutosta voimme todeta, ettei olisi pitänyt tähän ryhtyä.

No, yleistäminen ei ole oikein, mutta kaikki tuntemani uusiokuviot ovat hankalia ja epäoikeudenmukaisia ainakin lapsia kohtaan, ehkä koko perhettä kohtaan.

Miten ne on epäoikeudenmukaisia lapsille? Siksi, kun tulee uusia sisaruksia pyytämättä, vai? Mä en nyt oikein allekirjoita tuota, kyllähän lasten (ja aikuisten!) täytyy pystyä tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Aikuisten tehtävä on katsoa, että se tilanne on mahdollisimman tasa-arvoinen kaikille.

Nimenomaan aikuisten, mutta jos sen tekee vain toinen aikuinen niin käy kuten meille.

Eihän ne ole sisaruksia, eron jälkeen eivät ole mitään - siitä epäoikeudenmukaisuus ja siitä, että vieraasta aikuisesta tulee "toinen vanhempi".
 
No ei tuo uusiokuvio ole aina meille aikuisillekaan niin oikeudunmukaista, mekin joudutaan luopumaan monista asioista, että lapset olisi tyytyväisiä uusioperheessä. Silti olen sitä mieltä, ettei minunkaan tarvitse elää yksin 28 vuotiaasta hautaan saakka, vaan otin itselleni miehen jolla lapsia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Nimenomaan aikuisten, mutta jos sen tekee vain toinen aikuinen niin käy kuten meille.

Eihän ne ole sisaruksia, eron jälkeen eivät ole mitään - siitä epäoikeudenmukaisuus ja siitä, että vieraasta aikuisesta tulee "toinen vanhempi".

OK, siis jos aikuiset ei kykene hoitamaan sitä tilannetta niin totta kai se on silloin epäreilu kaikille, ei pelkästään lapsille. Mutta tuo ei ole mikään uusperhe-spesifi juttu, ihan samalla tavalla toinen vanhempi voi olla kykenemätön ydinperheessä.
 
Onhan se totta että uusperheen arki on monesti vaikeampaa kuin "tavallisen" perheen. Mutta enpä sitä silti epäoikeudenmukaiseksi kutsuisi. Me ollaan asuttu saman katon alla melkeen 6vuotta ja ei nuo lapset ole koskaan tästä kärsineet, päinvastoin. Mun tyttö täyttää pian 10v, miehen tytöt 9v ja 13v ja sitten meillä on yhteinen 2vuotias. Kaikki ovat siskoksia keskenään ja viihtyvät toistensa seurassa, arki on tavallista perhearkea... Eihän tästä tarvii ongelmaa tehdä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Nimenomaan aikuisten, mutta jos sen tekee vain toinen aikuinen niin käy kuten meille.

Eihän ne ole sisaruksia, eron jälkeen eivät ole mitään - siitä epäoikeudenmukaisuus ja siitä, että vieraasta aikuisesta tulee "toinen vanhempi".

OK, siis jos aikuiset ei kykene hoitamaan sitä tilannetta niin totta kai se on silloin epäreilu kaikille, ei pelkästään lapsille. Mutta tuo ei ole mikään uusperhe-spesifi juttu, ihan samalla tavalla toinen vanhempi voi olla kykenemätön ydinperheessä.
Varmasti ydinperheessä voi olla samantapainen ongelma, mutta uusperheessä tuollainen tekee elämän mahdottomaksi, ydinperheessä on kuitenkin kyse yhteisistä lapsista.



 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Varmasti ydinperheessä voi olla samantapainen ongelma, mutta uusperheessä tuollainen tekee elämän mahdottomaksi, ydinperheessä on kuitenkin kyse yhteisistä lapsista.

Mä en nyt oikein allekirjoita tätäkään... se että ne lapset ei kaikki oo geneettisesti yhteisiä, ei voi olla mikään kynnyskysymys jos meinataan uusperheenä pysyä. Ei voi vuosien jälkeenkin erotella lapsia sun, mun ja meidän lapsiin, jos tahtoo että ollaan "perhe". Jos jonkun lapsen kanssa on ongelmia, aikuisilla on oltava yhteinen tahto niiden ratkaisemiseksi. Jos sitä ei ole, niin ei varmasti homma toimi yhtään missään perheessä.

Kyllähän niitä ydinperheitäkin hajoaa, en usko että se jotenkin olisi autuaallinen olomuoto. Jollei hajoaisi, ei uusperheitäkään olisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ....:
Varmaan melkein poikkeuksetta.

Etenkin jos molemmilla on lapsia ennestään, pakotetaan lapset asumaan vieraiden lasten kanssa, tutustumaan, sitten ehkä erotetaan kuitenkin, jos kuvio ei toimikaan.

Samoin tulee vieras ihminen, jota lasten pitäisikin alkaa tottelemaan.

Ihan kaikella tapaa ihan vitun epäoikeudenmukaista lapsia kohtaan!!

t.yksi jonka kuvio epäonnistui ja näitä jälkipuinteja varmasti riittää :/

...niinpä, parempihan on onneton yh äiti lastensa kanssa. :(

 
Kyllä ja ei. Omalla kohdallani meidän päässä kaikki on sujunut hienosti. Mies rakastaa lapsiani kuin omiaan ja lapset häntä (etunimellä kutsuvat, oma isä on tietenkin isä). Tottelevat ja kunnioittavat. Myös miehen lapset sopivat perhekuvioon hyvin, mutta ovat jo isoja.

sitten toisaalta: vuosienkaan jälkeen ex-mieheni uusi vaimo ei ole oppinut pärjäämään lasteni kanssa. Nimittelee, simputtaa ja ilmaisee lapsille vastentahtoisuutensa. Sanomattakin on selvää, ettei silloin ole mukava mennä isääkään tapaamaan :(. Hirveän surullista.

omat johtopäätökseni ovat, että kannattaa tarkkaan miettiä onko valmis kiintymään toisen lapsiin ja olemaan heille toinen välittävä aikuinen. Pelkästä velvollisuudesta ja hampaat irvessä ei homma toimi. Yhteen muuttamista ei kannata hätiköidä. Jos päätetään perheitä yhdistää, pitää lapsilla olla tasavertainen asema. Uudelle aikuiselle pitää antaa tilaa tutustua ja myös kiintyä toisen lapsiin. Jos on kiintynyt, voi myös komentaa. Arvostus on ansaittava.
 
Minä jotenkin pidin kovasti meihen lapsista,kun tavattiin ja meillä meni hyvin..meille siunaantui kaksi yht.lasta ja sen jälkeen en jotenkaan välittäisi,että miehen lapset käyvät meillä..Nyt tuntuu vain,että olisi mukava viettää kaikki vapaa-aika vain omien lasten kanssa,ja meillä ei tapahtunut asiat mitenkään nopeasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja me:
Minä jotenkin pidin kovasti meihen lapsista,kun tavattiin ja meillä meni hyvin..meille siunaantui kaksi yht.lasta ja sen jälkeen en jotenkaan välittäisi,että miehen lapset käyvät meillä..Nyt tuntuu vain,että olisi mukava viettää kaikki vapaa-aika vain omien lasten kanssa,ja meillä ei tapahtunut asiat mitenkään nopeasti.

Mä tunnistan tästä itseni. Siihen asti, kun meidän yhteinen lapsi syntyi, oli ihan kivaa, kun miehen tytär edellisestä suhteesta kävi meillä. Nyt mua ei lainkaan huvittais viettää koko kesälomaa "tytärpuolen" kanssa, olis kiva olla omallakin porukalla, kun pitkä talvi takana jne. No, onneksi meillä on viikot aikaa olla keskenään.. =)
 
Hmm.. ootas kun mä mietin. Mulla on isä ja äiti. Isällä oli ennestään poika, ja pojalla äiti. Mun isällä ja äidillä on kolme lasta: kaksi tyttöä, yksi poika. Tuli ero, ja isälle uusi vaimo vieraasta maasta yhden aikaisemman lapsen kanssa. Syntyi vielä yksi poika. Kaiken kaikkiaan meitä on siis kuusi lasta, kolme äitiä, yksi isä: kaikilla sama sukunimi, ja kaikki jotenkuten samaa perhettä. Ei oo häirinnyt kyllä pätkääkään mun elämääni, ei sitten millään tavalla. Olisi varmaan häirinnyt jos äiti olisi suhtautunut asiaan toisin, mutta mun äiti on ottanut kaikki elämänsä juonen käänteet kaiken kaikkiaan aina tosi hyvin. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ....:
pakotetaan lapset asumaan vieraiden lasten kanssa

Tällä logiikalla on ihan älyttömän väärin pyöräyttää esikoiselle pienempää sisarusta.

Harva kai kysyy siltä esikoiselta, (jos ikäeroa tulee vähän niin mahdotontakin kysyä ja saada selkeää vastausta) että haluaako se sisaruksen.

Ehei, kyllä se vaan pakotetaan asumaan vieraan lapsen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja uusperhe:
Alkuperäinen kirjoittaja me:
Minä jotenkin pidin kovasti meihen lapsista,kun tavattiin ja meillä meni hyvin..meille siunaantui kaksi yht.lasta ja sen jälkeen en jotenkaan välittäisi,että miehen lapset käyvät meillä..Nyt tuntuu vain,että olisi mukava viettää kaikki vapaa-aika vain omien lasten kanssa,ja meillä ei tapahtunut asiat mitenkään nopeasti.

Mä tunnistan tästä itseni. Siihen asti, kun meidän yhteinen lapsi syntyi, oli ihan kivaa, kun miehen tytär edellisestä suhteesta kävi meillä. Nyt mua ei lainkaan huvittais viettää koko kesälomaa "tytärpuolen" kanssa, olis kiva olla omallakin porukalla, kun pitkä talvi takana jne. No, onneksi meillä on viikot aikaa olla keskenään.. =)

En puhu nyt niinkään teille :). Varmasti edelleen suhtaudutte välittäen myös miehenne lapsiin. Puhun enemmänkin niille äitipuolille, joille toisen lasten tulo on vastenmielistä ja antavat sen myös näkyä. Kannattaa miettiä asiaa siltä kannalta, että miltä tuntuisi itse lähettää omat lapset perheeseen, jossa toinen aikuinen osoittaa suoraan ja epäsuorasti, että he ovat ei-toivottuja. Kannattaa myös ottaa huomioon se, että miehellenne - toivottavasti - olisi tärkeää, että hänen lapsensa olisivat rakkaita ja toivottuja edelleen. Puhumattakaan sen lapsen näkökulmasta. Jokaisen lapsen pitäisi olla rakastettu ja toivottu, myös uusperhekuvioissa. Näin vältyttäisiin myös sisaruspuolten keskinäiseltä kateusongelmalta, kun kaikki olisivat samalla viivalla. Itselläni on kokemusta sekä äitinä, äitipuolena että äitinä, joka joka toinen viikonloppu lähetän lapseni toisen äidin perheeseen toivoen, että heitä kohdeltaisiin välittävästi, reilusti ja tasapuolisesti :).
 
Alkuperäinen kirjoittaja uusperhe:
Alkuperäinen kirjoittaja me:
Minä jotenkin pidin kovasti meihen lapsista,kun tavattiin ja meillä meni hyvin..meille siunaantui kaksi yht.lasta ja sen jälkeen en jotenkaan välittäisi,että miehen lapset käyvät meillä..Nyt tuntuu vain,että olisi mukava viettää kaikki vapaa-aika vain omien lasten kanssa,ja meillä ei tapahtunut asiat mitenkään nopeasti.

Mä tunnistan tästä itseni. Siihen asti, kun meidän yhteinen lapsi syntyi, oli ihan kivaa, kun miehen tytär edellisestä suhteesta kävi meillä. Nyt mua ei lainkaan huvittais viettää koko kesälomaa "tytärpuolen" kanssa, olis kiva olla omallakin porukalla, kun pitkä talvi takana jne. No, onneksi meillä on viikot aikaa olla keskenään.. =)

Joo,lomat varsinkin olisi kiva viettää "omien "kanssa ja kun on vuorotöissä,ja jos on useampi viikonloppu töitä,niin ei haluaisi viettää sitten vapaata viikonloppua "ulkopuolisten"kanssa vaan vain rauhassa omien kanssa.
 

Yhteistyössä