uusperheen lasten kasvatus

Olen pannut merkille,että usein korostetaan sitä,että omille vanhemmille kuuluu kasvatus velvollisuus-ja oikeus....
Ja yhtä usein saa lukea raivokkaita sadatteluja siitä,kuinka joku vieras,siis äitipuoli,luulee voivansa kasvattaa toisten lapsia.
Mutta kun tilanne on sellainen,että kaikki lapset asuvat kodissa missä majailee tämä äitipuoli,niin aika vaikeata on elämä lasten kanssa,jota itsevaltiaan ottein kasvattaa äiti,joka näkee lastaan vain pari kertaa kuussa,eikä osallistu lapsen arkielämään millään tavalla...
Uskallan väittää,että ne jotka kiihkeimmin puhuvat etä-vanhemman kasvatusoikeudesta ovat itse etävanhempia tai näiden läheisiä,tai sitten ovat niitä onnellisia uusperheellisiä,joilla on ollut kokoajan toimiva suhde lapsen /lapsien etävänhempiin.
Eli siis ihmisiä jotka eivät tiedä mitään siitä,mitä uusperhe-elämä voi äitipuolelle pahimmillaan olla,joten heidän mielipiteensä siitä,miten etä-vanhemmalla on sitä ja tätä oikeutta,voi jättää omaan arvoonsa.
Ja kaikki ne,jotka paasaavat etä-vanhemman oikeuksista,olisikin hyvä saada maistamaan millaista on elämä lapsen kanssa,jonka esim. kouluasioistakaan ei saa puhua saati ilmaista mielipidettään,siis siitä huolimatta,että käytännössä näitä asioita,ilman etä-äidin lupaa.

 

heip..olen samaa mieltä kanssasi, vaikka olenkin se toinen osapuoli, itse olen sanonut, että olkoon kyseessä kuka tahansa aikuinen, isän uusi tyttöystävä, mummo etc niin heillä on yhtälainen oikeus kasvattaa mun lasta myös..lapsella pitää olla rajat molemmissa perheissä..taitaa vaan monella etä äidillä olla huono omatunto oman lapsensa suhteen, jolloin yrittää sitten päteä noin..sääli, lapsen kannalta..
-saga-

 

Mielestäni kun lapset ovat isänsä luona myös äitipuoli saa heitä komentaa ja isäpuoli kun ovat minun luonani. Jos niin ei saisi tehdä se tuntuisi sille ettei kyseinen henkilö kuulu perheeseen. Monta kertaa olen lapsillekkin sanonut että isillä totellaan myös X:ää ettei isi ole ainoa jota tarvii totella ja täällä äidin luona on samallalailla kun X sanoo jotain niin totellaan.

 

miehen tyttö asuu meillä niin silloin kasvatus kuuluu miehelle ja minulle. äitinsä luonna tyttö käy joka toinen vk-loppu ei neljässä päivässä kuukaudesta lasta kasvateta

 

Mikä teidän mielestä on kasvattamista ja mikä sitten ei? Meillä tilanne on se, että miehen lapset ovat meillä kerran viikossa, ja ollaan sovittu, että minä en näitä lapsia kasvata enkä heidän asioihinsa puutu, mutta toisaalta mies on kuitenkin toivonut, että olisin jonkinlaisena naisenmallina ja esimerkkinä tytölle (6 v.)... Mitä mies tällä tarkoittaa? Minä oon sanonut, etten ala äidiksi miehen lapsille, koska äiti heillä jo on, ja miehen mielestä tämä on ihan ok. Ja kuitenki mun pitäis olla joku ihmeen malli tytölle. Mikä malli? Tiedän, pitäis kysyä mieheltä, mutta ajattelin kysäistä täältäkin mielipiteitä.
Niin ja mitä se kasvattaminen on...? Itse oon ottanut miehen lasten kanssa sen linjan, että oon heille enempi kaveri tai vähän kuin joku "täti" kuin äitipuoli. Eli yhdessä tehdään asioita ja jutellaan ja silleen, mutta yritän pysytellä muuten neutraalina kasvatusasioiden suhteen. Oon huomannut, että tyttö kyselee kovasti mun mielipiteitä eri asioista, ja oon miettinyt, että kuinkahan paljon ne menee ristiin tytön äidin mielipiteiden kanssa, ja mitä merkitystä sillä on tytölle vai onko mitään? Luulen, että mulla ja lasten äidillä on aikalailla erilaiset näkemyksen monestakin asiasta... Varovasti oon sitten näihin tytön kyselyihin vastannut, että mä oon sitä ja tätä mieltä tai että musta se ja se asia on kivaa, mutta että se on vain mun mielipide ja toiset ajattelee eri tavalla.

 

En tarkoitakaan että kaikkien äitipuolien tulisi ottaa kasvattajan rooli,varsinkaan jos lapset eivät asu yhdessä äitipuolen kanssa...miksei voisi olla "kaveri tai täti",mutta kuitenkin aikuinen lapselle.
Mutta silloin kun äitipuoli/isäpuoli asuu lapsen kanssa,onhan se vaikeaa jos pitäisi olla niin,että ei ota mitään kantaa lapsen asioihin,eikä millään tavalla puutu tämän hyvinvointiin tai tekemisiin,vaan rajat määrittää toisaalla asuva etävanhempi...
Käsitän sen naisen mallina olon siten,että mies toivoo sinun tekevän tyttöjen juttuja tyttönsä kanssa,kampaavan hiuksia jne.Ilmeisesti isä ei luota siihen,että tytär saisi normaalin naiskuvan äidiltään...

 

Käsitän sen naisen mallina olon siten,että mies toivoo sinun tekevän tyttöjen juttuja tyttönsä kanssa,kampaavan hiuksia jne.Ilmeisesti isä ei luota siihen,että tytär saisi normaalin naiskuvan äidiltään...
[/quote]


Näin minäki oon ymmärtänyt, mutta pahalla tuulella ollessani aina ajattelen, että itsepä mies on lastensa äidin valinnut, miksei tyydy siihen vaan vaatii nyt mua olemaan jonain naisenmallina...

 

\

miehen tyttö asuu meillä niin silloin kasvatus kuuluu miehelle ja minulle. äitinsä luonna tyttö käy joka toinen vk-loppu ei neljässä päivässä kuukaudesta lasta kasvateta

NIINPÄ. Eli kun meille tulee nämä etälapset 4 pv kuukaudessa, joka toinen vkl, ei heidän kanssaan eikä heille voi ihmeitä tehdä. Kun kotona ei kasvateta, minun kotiini lontostaa kaksi pellossa elänyttä.. :headwall: :headwall:

 

\

\

miehen tyttö asuu meillä niin silloin kasvatus kuuluu miehelle ja minulle. äitinsä luonna tyttö käy joka toinen vk-loppu ei neljässä päivässä kuukaudesta lasta kasvateta

NIINPÄ. Eli kun meille tulee nämä etälapset 4 pv kuukaudessa, joka toinen vkl, ei heidän kanssaan eikä heille voi ihmeitä tehdä. Kun kotona ei kasvateta, minun kotiini lontostaa kaksi pellossa elänyttä.. :headwall: :headwall:

AIVAN! Minun mieheni pyytelee jatkuvasti anteeksi lastensa huonoa käytöstä. Ja sitten voimattomana huokaa, ettei hän pysty paljoakaan asiaan vaikuttamaan...