Uusioperheen teini-ikäinen suuttui vauvauutisesta

[Pallomasu]

Hei,

Kerroimme tänään mieheni 15-vuotiaalle tyttärelle, että pikkusisarus on tiedossa. Nyt on mököttänyt meille koko päivän, yleensä ei pahemmin suutahtele.

Vaatii tietysti hiekan aikaa sopeutua, on ollut aina koko perheen silmäterä ja saanut jakamattoman huomion. Mukava tyttö ja tulemme oikein hyvin toimeen, toivottavasti ehtii ennen ensi kevättä tykästyä ajatukseen.

Mieheni on siis vasta 34-vuotias, sai tytön tosi nuorena. Itse olen 28 vuotta.

Kommentteja, ajatuksia? Mitä tekisitte tilanteessa? Tai oletteko itse saaneet pikkusisaruksia teininä, mikä oli reaktio ja miten homma toimi?

 

[chef]

Antakaa tytölle nyt hetki aikaa pohtia asiaa itsekseen. Ja kun hän on asiaa vähän pureskellut, siitä olisi hyvä jutella lisää.

Naapuri sai toisen lapsen, kun hänen esikoisensa oli 15v, eikä esikoinen riemusta ilmaan hyppinyt. Mutta niin vaan kuitenkin on nykyään kovin iloinen pikkusisaruksestaan

 

[Cassyput]

Mulla ei ole minkään valtakunnan kokemusta asiasta (paitsi terve järki), mutta sanoisin että kyllä se siitä tokenee. Asia on voinut tulla täytenä yllätyksenä, tai sitten tyttö on jotenkin jo etukäteen hoksannu ja pelännyt, että näin tässä käy.

Minusta ihan luonnollinen reaktio, jonka tosiaan uskoisin menevän ohi.

 

[....]

Ton ikäseltä normireaktio ja vielä jos on ollut ainokainen. Luulen että ihasstuu kumminkin vauvaan viimeistään silloin ku syntyy. Saattaa pelätä hylkäämistä vaikka ton ikänen jo onkin.

 

["vieras"]

Itse en yhtään ihastunut 11 v. uutisesta tulevasta pikkuveljestä, jossain vaiheessa helpotti.

 

["mama"]

Jotenkin arvasin, et kyseessä tyttö ...

Kyllä se siitä ajan kanssa tokenee ja odottakaa ensin vähän aikaa, että pöly on ehtinyt laskeutua ja jutelkaa hänen kanssa sit aiheesta. Voi vaikka kysyä mille se tuntuu, että tulee sisarus ja ois tärkeetä, et saisitte hälle tunteen siitä, ettei tarvi olla mustis ja hän on yhä rakas, eikä kukaan voi sitä asemaa horjuttaa <3

 

[antakaa aikaa]

15 vee on usein hyvinkin epävarma itsestään ja pikkusisaruksen tulo uusioperheeseen saattaa horjuttaa itsetuntoa lisää =)

Joten antakaa ajan kulua ja onhan isosiskolla usiampi kuukausi aikaa tottua ajatukseen. Turha hössötys pois että miltä tuntuu ja otatte teinin mukaan vauvan tulon valmisteluihin luonnollisena osana teijän perhettä niin kyllä se siitä =)

Tiedä vaikka innostuu tosissaan järkkäilemään vauvalle kaikkea kun H-hetki lähestyy

 

["Niin"]

Itse sain sisaruksen ollessani 13-vuotias. Inhosin koko ajatusta "isosiskoudesta". Inhosin, kun joskus piti vahtia. Inhosin vauvan isää (äidin uusi). Ikäeron vuoksi ja ehkä muutenkin sisarussuhde on jäänyt hyvin etäiseksi.

 

["Vieras"]

Mulla kolme poikaa, jotka vauvauutisesta kuullessan olivat 15, 12 ja 9. Vanhin ei tykännyt yhtään, eikä aikonut olla tekemisissä. Nuoremmat odottivat kaverina.
Vauvan synnyttyä myös vanhin muutti mielensä ja pikkuveljestä tuli kaikkien rakastama ja myös perhettä yhdistävä tekijä. Ja nyt äiti pääsee helpolla kun taaperolla on liuta turvallisia isoja ihmisiä

 

["vieras"]

itselläni on kokemusta, olin 16 kun pikkuveljeni syntyi ja se oli vain ihanaa. Minulla on kolme vuotta nuorempi sisko ja hänelle taas veljen syntymä oli kamalaa. Aika äkkiä siskokin siitä tokeentui, vauvathan ovat aivan ihania enkä usko että teidänkään tyttö kovin kauan jaksaa mököttää. Myöskään omat lapseni eivät olleet moksiskaan kun kävi ilmi että heille tulee pikkusisarus, poika oli 15 ja tyttö 13. Tyttö jopa itki ilosta vauvauutisen kuultuaan, hän kun oli aina halunnut pikkusiskon tai -veljen. Nyt kuopus on 4 ja koko perheen silmäterä, vanhemmat sisarukset opiskelevat muualla ja pienin ikävöi sisaruksiaan aika paljon. Jälleennäkeminen on aina yhtä riemullista