M
"mie"
Vieras
Huoh. Tässäpä sitä on taas pohdittavaa. Itse vaihdoin työpaikkaa ja aloitus on venynyt ja vanunut, koska uusi paikka kyseessä ja siellä rakennustyöt viivästyttäneet aloitusta ts. eivät ole pysyneet aikataulussa. Nyt tällä hetkellä tieto, että mahdollisesti täysipainoisesti homma alkaa ensi viikolla. Nyt olen ollut vain yhtenä päivänä koulutuksessa + tänään menen myös. Lapsi, jo teini-ikäinen, menossa nielurisaleikkaukseen ja leikkausajan piti olla joskus kesällä jonon mukaan. Nyt tulikin tieto, että leikataan kahden viikon päästä. Olemme uusperhe. Kysyin isältään, voisiko mennä ja selostin tilanteen, en millään kehtais heti pyytää päivää vapaaksi (lapsihan ei saa yksin mennä ja koko päivä pitää häntä seurata). Isä on työnarkomaani ja sanoi, ei millään voi olla pois, tehnyt viikonlopunkin taas kuulemma töitä (on rakennusalalla). Minusta nuo on kuitenkin sovittavissa olevia asioita. AINA on ollut vaikea olla pois, vaikka tietää kuinka aikaisin. Lisäksi mulla on nykyisen miehen kanssa olevan lapsen päiväosastolle meno seuraavana päivänä kuint tämän lapsen leikkaus. Sinne ajattelin, että menee vain oma isä sisäänkirjoitukseen (vaikka toive on että molemmat vanhemmat). Siitä seuraavalla viikolla sitten uloskirjaus. Kyllä harmittaa, kehtaako tässä heti sanoa, että joutuisin päivän olemaan pois? Muutenkin saan tämän maaliskuun palkan tuntipalkkoina tehdyistä tunneista ja raha on tässä pikkasen tiukoilla kun nyt kolmatta viikkoa tässä odotan töihin pääsyä. Eikä ole ketään muuta, joka vois lapsen mukana leikkaukseen mennä. Mitäs tekisitte? Isä ehdotti, siirrä leikkausaikaa, mutta varmasti sama tilanne hänellä kuitenkin, aina yhtä vaikeaa ollut. Minä olen 98 % hoitanut aina kaiken ja tuon lapsen kanssa on saanut kyllä lääkäreissä hypätä, astma-/allergialapsi kun on.