tervehdys kaikille!! musta tuli joku aika sitten pienen lapsen (3kk) yh siitä on ny aikaa 8kk.. mä en ole vieläkään päässy meijän erosta yli, se on vaan niin ylitse pääsemätön juttu.. miestä ei vois vähempää kiinnostaa miltä musta on
tuntunut.. onneks mies kumminkin pitää lapseen yhteyttä mahd. paljon ja annankin lapsen tavata isäänsä niin paljon kuin mahdollista. tosiaan se ero on nyt se pahin juttu tässä kaikessa. kauan mulla oikeen kestää että en joka ilta ja aamu ajattele miks kohtalo antoi mun jäädä yksin pienen lapsen kanssa.. kaikki ois ihan ok jos mä jotenkin voisin käsitellä tän eron ja voisin elää omaa elämääni tyttäreni kanssa.. mä olen niin vihainen katkera suuttunu ja vaikka mitä siihen päälle.. oisko kenelläkään vinkkejä miten pääsen eteenpäin?? kiitos...
tuntunut.. onneks mies kumminkin pitää lapseen yhteyttä mahd. paljon ja annankin lapsen tavata isäänsä niin paljon kuin mahdollista. tosiaan se ero on nyt se pahin juttu tässä kaikessa. kauan mulla oikeen kestää että en joka ilta ja aamu ajattele miks kohtalo antoi mun jäädä yksin pienen lapsen kanssa.. kaikki ois ihan ok jos mä jotenkin voisin käsitellä tän eron ja voisin elää omaa elämääni tyttäreni kanssa.. mä olen niin vihainen katkera suuttunu ja vaikka mitä siihen päälle.. oisko kenelläkään vinkkejä miten pääsen eteenpäin?? kiitos...