M
mukavaa :)
Vieras
Maahanmuutto
Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Hallituksen
tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia päivitetään. Hallituksen tavoitteena on turvata hallitut
työmarkkinat sekä yhtäläiset oikeudet työntekijöille kansainvälistyvillä ja avoimilla työmarkkinoilla.
Hallitus pyrkii maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseen, vaikuttavampaan kotouttamispolitiikkaan, turvapaikkahakemusten nopeampaan käsittelyyn ja tehokkaaseen syrjinnän torjumiseen.
Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aikaansaamiseksi. Hallitus toimii myös syvemmän pohjoismaisen yhteistyön puolesta maahanmuuttoasioissa. 29
Säilytetään nykyinen työvoiman saatavuusharkinta ja tehostetaan työmarkkinoiden valvontaa. Seurataan Ruotsin kokemuksia, jossa saatavuusharkintaa on osittain purettu.
Arvioidaan maassa olevan ulkomaisen työvoiman määrä sekä työvoiman tuleva tarve ja kehitetään
rekrytoinnin pelisääntöjä jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestö-
jen yhteisissä neuvotteluissa. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin tulee olla eettisesti kestävää.
Valvovien viranomaisten, kuten työsuojelun, verohallinnon ja keskusrikospoliisin, resursseja vahvistetaan. Ulkomaalaistarkastajien määrää lisätään harmaan talouden torjuntaohjelman mukaisesti.
Kiintiöpakolaispolitiikkaa jatketaan vakiintuneen tasoisena yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön
UNHCR:n kanssa.
Valtio ja kunnat laativat yhteistyösopimuksen, jolla pyritään pakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden hallittuun ja systemaattiseen sijoittamiseen kuntiin. Yhteistyösopimusta
laadittaessa hyödynnetään niiden kuntien esimerkkiä, joilla on positiivisia kokemuksia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, sekä järjestöjen hankkeita, joilla on edistetty maahanmuuttajien ja kantaväestön positiivista vuorovaikutusta sekä maahanmuuttajien kotoutumista.
Kannustavan yhteistyömallin tueksi laaditaan suunnitelma kuntakorvausten tason nostamiseksi vaiheittain vastaamaan kustannuskehitystä.
Hallitus tukee kansainvälisen yhteisön toimintaa globaaliin ilmastopakolaisuuteen varautumisessa.
Suomi pyrkii edistämään elämiseen liittyviä edellytyksiä maissa, joissa on maastamuuttopainetta.
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseen inhimillisemmäksi ja
toimivammaksi. EU:n yhteistyötä laittoman maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tiivistetään. Hallitus toimii sen puolesta, että laittomasti Eurooppaan saapuneet kolmansien valtioiden kansalaiset ja turvapaikanhakijat saavat asianmukaisen kohtelun ja ylläpidon siinä jäsenvaltiossa, johon
he ensiksi saapuvat.
Turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi varmistetaan riittävä käsittelijöiden määrä, tehostetaan yhteistyötä ja otetaan käyttöön maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismalli MPR eli
maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta -malli. Vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan turvapaikanhakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavasti.
Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä johtuvat käännytykset pannaan toimeen nykyistä nopeammin.
Suomi pyrkii saattamaan voimaan kahdenvälisiä palautussopimuksia sellaisten maiden kanssa, joissa
olosuhteet ovat parantuneet ja turvapaikanhakijoiden paluu alkuperämaihin on mahdollista.
Alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottaminen kielletään. Kehitetään säilöönoton
vaihtoehtoja. Jokaisella vastaanoton piirissä olevalla lapsella on oikeus koulunkäyntiin. Kiirehditään
uudistusta turvapaikkamenettelyssä olevien erityisestä henkilötodistuksesta.
Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa.
Selvitetään tehtyjen perheenyhdistämissäännösten muutosten vaikutuksia. Tältä pohjalta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereitä voidaan tarkentaa EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen niin, että ehtoihin sisältyy täysi-ikäisille perhettä kokoaville kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys.
Vahvistetaan kaikin keinoin maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään. Tavoitteeksi
asetetaan maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden puolittaminen. Erityistä
huomiota kiinnitetään niihin ryhmiin, joiden työllisyysasteet ovat matalat.
Luodaan järjestelmä, joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin. 30
Hallitus huolehtii kotouttamislain toimeenpanossa määrärahojen kohdentamisesta pääluokissa niin,
että riittävät määrärahat kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseen varmistuvat.
Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella
tehdään johtopäätökset kotouttamiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista.
Tavoitteena on ulottaa kielikoulutus myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Tehostetaan maahanmuuttajien pääsyä kotoutumiskoulutukseen ja kielenopetukseen koko maassa. Erityisesti
kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä kotiäitien kielikoulutukseen ja riittävän monitasoiseen kielikoulutuksen tarjontaan. Maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusoikeuksista vahvistetaan kotoutumiskoulutuksessa. Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus.
Maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin ja pätevöitymiseen Suomessa kehitetään joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja pääsyä jatko-
tai täydennyskoulutukseen sujuvoitetaan.
Vahvistetaan maahanmuuttaja- ja kotouttamistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kolmannen sektorin kykyä ja mahdollisuuksia osallistua maahanmuuttajien neuvontaan ja koulutukseen parannetaan.
Maahanmuuttaja-asiakkaiden erityistarpeet huomioidaan yritysneuvonnassa sekä käynnistettävissä
yrittäjyysohjelmissa.
Julkiselle sektorille käynnistetään oma rekrytointi- ja tutorointiohjelma, jonka yksi tärkeä kohderyhmä
on maahanmuuttajaväestö.
Jatketaan pääkaupunkiseudun aiesopimusten käyttöä kokonaisvaltaisemman kotouttamispolitiikan
aikaansaamiseksi. Aiesopimuksiin sisällytetään työllisyyden, kotoutumisen ja koulutuksen vahvistamista. Selvitetään, millä tavalla seudun ongelmallisiin alueisiin kohdistuvien muiden toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan kehittää ja yhdistää aiesopimuksia syventämällä.
Maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta
ja tasapainoisesta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta.
Kaupunkiseutujen kehittämisessä on harjoitettava positiivista erityiskohtelua. Määrärahoja kohdennetaan alueille, joilla on korkea työttömyys, paljon vuokralla asuvia ihmisiä ja korkea maahanmuuttajien
osuus väestöstä.
Maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa tulee selkeyttää ja tehostaa. Selvitetään maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytykset.
Maahantuloon liittyvät asiat kootaan sisäministerin vastuulle. Kotouttamistoimien johto kootaan työministerin vastuulle ja poikkihallinnollista yhteistoimintaa vahvistetaan. Hallituskaudella arvioidaan kotouttamisen hallinnon toimivuus, rakenne ja kehittämistarpeet.
Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Hallituksen
tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia päivitetään. Hallituksen tavoitteena on turvata hallitut
työmarkkinat sekä yhtäläiset oikeudet työntekijöille kansainvälistyvillä ja avoimilla työmarkkinoilla.
Hallitus pyrkii maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseen, vaikuttavampaan kotouttamispolitiikkaan, turvapaikkahakemusten nopeampaan käsittelyyn ja tehokkaaseen syrjinnän torjumiseen.
Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aikaansaamiseksi. Hallitus toimii myös syvemmän pohjoismaisen yhteistyön puolesta maahanmuuttoasioissa. 29
Säilytetään nykyinen työvoiman saatavuusharkinta ja tehostetaan työmarkkinoiden valvontaa. Seurataan Ruotsin kokemuksia, jossa saatavuusharkintaa on osittain purettu.
Arvioidaan maassa olevan ulkomaisen työvoiman määrä sekä työvoiman tuleva tarve ja kehitetään
rekrytoinnin pelisääntöjä jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestö-
jen yhteisissä neuvotteluissa. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin tulee olla eettisesti kestävää.
Valvovien viranomaisten, kuten työsuojelun, verohallinnon ja keskusrikospoliisin, resursseja vahvistetaan. Ulkomaalaistarkastajien määrää lisätään harmaan talouden torjuntaohjelman mukaisesti.
Kiintiöpakolaispolitiikkaa jatketaan vakiintuneen tasoisena yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön
UNHCR:n kanssa.
Valtio ja kunnat laativat yhteistyösopimuksen, jolla pyritään pakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden hallittuun ja systemaattiseen sijoittamiseen kuntiin. Yhteistyösopimusta
laadittaessa hyödynnetään niiden kuntien esimerkkiä, joilla on positiivisia kokemuksia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, sekä järjestöjen hankkeita, joilla on edistetty maahanmuuttajien ja kantaväestön positiivista vuorovaikutusta sekä maahanmuuttajien kotoutumista.
Kannustavan yhteistyömallin tueksi laaditaan suunnitelma kuntakorvausten tason nostamiseksi vaiheittain vastaamaan kustannuskehitystä.
Hallitus tukee kansainvälisen yhteisön toimintaa globaaliin ilmastopakolaisuuteen varautumisessa.
Suomi pyrkii edistämään elämiseen liittyviä edellytyksiä maissa, joissa on maastamuuttopainetta.
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseen inhimillisemmäksi ja
toimivammaksi. EU:n yhteistyötä laittoman maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tiivistetään. Hallitus toimii sen puolesta, että laittomasti Eurooppaan saapuneet kolmansien valtioiden kansalaiset ja turvapaikanhakijat saavat asianmukaisen kohtelun ja ylläpidon siinä jäsenvaltiossa, johon
he ensiksi saapuvat.
Turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi varmistetaan riittävä käsittelijöiden määrä, tehostetaan yhteistyötä ja otetaan käyttöön maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismalli MPR eli
maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta -malli. Vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan turvapaikanhakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavasti.
Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä johtuvat käännytykset pannaan toimeen nykyistä nopeammin.
Suomi pyrkii saattamaan voimaan kahdenvälisiä palautussopimuksia sellaisten maiden kanssa, joissa
olosuhteet ovat parantuneet ja turvapaikanhakijoiden paluu alkuperämaihin on mahdollista.
Alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottaminen kielletään. Kehitetään säilöönoton
vaihtoehtoja. Jokaisella vastaanoton piirissä olevalla lapsella on oikeus koulunkäyntiin. Kiirehditään
uudistusta turvapaikkamenettelyssä olevien erityisestä henkilötodistuksesta.
Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa.
Selvitetään tehtyjen perheenyhdistämissäännösten muutosten vaikutuksia. Tältä pohjalta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereitä voidaan tarkentaa EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen niin, että ehtoihin sisältyy täysi-ikäisille perhettä kokoaville kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys.
Vahvistetaan kaikin keinoin maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään. Tavoitteeksi
asetetaan maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden puolittaminen. Erityistä
huomiota kiinnitetään niihin ryhmiin, joiden työllisyysasteet ovat matalat.
Luodaan järjestelmä, joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin. 30
Hallitus huolehtii kotouttamislain toimeenpanossa määrärahojen kohdentamisesta pääluokissa niin,
että riittävät määrärahat kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseen varmistuvat.
Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella
tehdään johtopäätökset kotouttamiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista.
Tavoitteena on ulottaa kielikoulutus myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Tehostetaan maahanmuuttajien pääsyä kotoutumiskoulutukseen ja kielenopetukseen koko maassa. Erityisesti
kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä kotiäitien kielikoulutukseen ja riittävän monitasoiseen kielikoulutuksen tarjontaan. Maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusoikeuksista vahvistetaan kotoutumiskoulutuksessa. Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus.
Maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin ja pätevöitymiseen Suomessa kehitetään joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja pääsyä jatko-
tai täydennyskoulutukseen sujuvoitetaan.
Vahvistetaan maahanmuuttaja- ja kotouttamistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kolmannen sektorin kykyä ja mahdollisuuksia osallistua maahanmuuttajien neuvontaan ja koulutukseen parannetaan.
Maahanmuuttaja-asiakkaiden erityistarpeet huomioidaan yritysneuvonnassa sekä käynnistettävissä
yrittäjyysohjelmissa.
Julkiselle sektorille käynnistetään oma rekrytointi- ja tutorointiohjelma, jonka yksi tärkeä kohderyhmä
on maahanmuuttajaväestö.
Jatketaan pääkaupunkiseudun aiesopimusten käyttöä kokonaisvaltaisemman kotouttamispolitiikan
aikaansaamiseksi. Aiesopimuksiin sisällytetään työllisyyden, kotoutumisen ja koulutuksen vahvistamista. Selvitetään, millä tavalla seudun ongelmallisiin alueisiin kohdistuvien muiden toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan kehittää ja yhdistää aiesopimuksia syventämällä.
Maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta
ja tasapainoisesta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta.
Kaupunkiseutujen kehittämisessä on harjoitettava positiivista erityiskohtelua. Määrärahoja kohdennetaan alueille, joilla on korkea työttömyys, paljon vuokralla asuvia ihmisiä ja korkea maahanmuuttajien
osuus väestöstä.
Maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa tulee selkeyttää ja tehostaa. Selvitetään maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytykset.
Maahantuloon liittyvät asiat kootaan sisäministerin vastuulle. Kotouttamistoimien johto kootaan työministerin vastuulle ja poikkihallinnollista yhteistoimintaa vahvistetaan. Hallituskaudella arvioidaan kotouttamisen hallinnon toimivuus, rakenne ja kehittämistarpeet.