I
Ihmeissään
Vieras
Itsekin uskon Jeesukseen Kristukseen, mutta monet asiat ihmetyttävät. Nyt olisi mielessä sellainen, että voiko Jumala puhutella ihmistä esim edesmenneen sukulaisen kautta? Tämä on kohdallani tapahtunut nyt kaksi kertaa:
Viime keväänä olin huonossa laastarisuhteessa eron jälkeen. Olin ollut pitkään jo levoton ja ahdistunut.
Yksi päivä kun olin ajelulla ja kuuntelin hengellistä musiikkia ja itkin, tapahtui niin että tunsin valtavaa ikävää 23 vuotta sitten kuollutta pappaani kohtaan, kota en juuri edes muista. Olin hänen kuollessaan 7v. Jokin sisälläni "pakotti" minut lähtemään viereisellä paikkakunnalla sijaitsevalle hautausmaalle, ja viemään hänen haudalleen kynttilän. En siis ikinä ole käynyt siellä yksin ja muutenkin viimeksi yli 10v sitten.
Vein kynttilän haudalle ja sain heti rauhallisemman mielen. Parin viikon päästä sain voimaa lopettaa huonon suhteen ja elämäni alkoi muuttua parempaan suuntaan muutenkin.
Nyt tämä syksy on ollut todella raskas. Käyn töitä ja koulua ja poden ikävää kun ainoa lapseni asuu puoliksi minulla ja exälläni.
Viime viikot ovat olleet erityisen raskaita. Muutama päivä sitten ajelin jälleen autolla lauluja kuunnellen. Täsmälleen samalla kohdalla kuin keväällä tunsin taas järjetöntä ikävää pappaa kohtaan, ja sisälläni tuntui kuin hän olisi sanonut että kaikki järjestyy jälkeen. Eilen aamuna töissä kuuntelin erään asukkaan hautajaisia palvelutalolla. Pappi sanoi raamatun kohdan "ja kaikki entinen on mennyt" tuolloin minulta meinasi tulla itku, se jotenkin lohdutti niin kovin, kun olen viime aikoina kärsinyt kovista ahdistuskohtauksista mitkä vaikea avioliitto aiheutti uskottomuus ja väkivalta-asioiden takia..
Joten onko se Jumalan johdatusta vai jotain muuta?
Viime keväänä olin huonossa laastarisuhteessa eron jälkeen. Olin ollut pitkään jo levoton ja ahdistunut.
Yksi päivä kun olin ajelulla ja kuuntelin hengellistä musiikkia ja itkin, tapahtui niin että tunsin valtavaa ikävää 23 vuotta sitten kuollutta pappaani kohtaan, kota en juuri edes muista. Olin hänen kuollessaan 7v. Jokin sisälläni "pakotti" minut lähtemään viereisellä paikkakunnalla sijaitsevalle hautausmaalle, ja viemään hänen haudalleen kynttilän. En siis ikinä ole käynyt siellä yksin ja muutenkin viimeksi yli 10v sitten.
Vein kynttilän haudalle ja sain heti rauhallisemman mielen. Parin viikon päästä sain voimaa lopettaa huonon suhteen ja elämäni alkoi muuttua parempaan suuntaan muutenkin.
Nyt tämä syksy on ollut todella raskas. Käyn töitä ja koulua ja poden ikävää kun ainoa lapseni asuu puoliksi minulla ja exälläni.
Viime viikot ovat olleet erityisen raskaita. Muutama päivä sitten ajelin jälleen autolla lauluja kuunnellen. Täsmälleen samalla kohdalla kuin keväällä tunsin taas järjetöntä ikävää pappaa kohtaan, ja sisälläni tuntui kuin hän olisi sanonut että kaikki järjestyy jälkeen. Eilen aamuna töissä kuuntelin erään asukkaan hautajaisia palvelutalolla. Pappi sanoi raamatun kohdan "ja kaikki entinen on mennyt" tuolloin minulta meinasi tulla itku, se jotenkin lohdutti niin kovin, kun olen viime aikoina kärsinyt kovista ahdistuskohtauksista mitkä vaikea avioliitto aiheutti uskottomuus ja väkivalta-asioiden takia..
Joten onko se Jumalan johdatusta vai jotain muuta?