uskonto vs elämänkatsomustieto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mlvm äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

mlvm äiti

Jäsen
04.10.2008
146
0
16
Kouluun pitäis lapsi ilmoittaa ja kovasti meitä vanhempia alkoi mietityttämään uskonnon opetus... Millaisia kokemuksia teillä, joilla on jo koululaisia, mutta oma usko ei kovinkaan vahva? Itse en kuulu kirkkoon, mies ja lapset kuuluvat (ev.lut). Kovasti mietiitty, pitäisikö kouluun menijä erottaa kirkosta, kun uskonnon opetus on seurakuntaan kuuluville pakollista... Mies pelkää, että koulunkin uskonnon opetus on "pelottelua", turhan "kiihkouskovaista" omiin lapsuuden kokemuksiinsa vedoten. Mitenkäs elämänkatsomustieto? Onko liian harvinaista/ leimaavaa pienellä paikkakunnalla? Millaisia kokemuksia puolin ja toisin?
Lapsillamme ei siis toistaiseksi ole minkään laista käsitystä/opetusta/kasvatusta uskonnoista. Minä ja miehemme ajattelemme, että lapsen kuuluisi antaa itse ajan kanssa muodostaa oma mielipiteensä siitä, mihin haluaa uskoa tai olla uskomatta.
 
ilman muuta uskonto tunnille kyseenalaistamatta sitä. Ellet tietysti halua leimata erilaiseksi lastasi.
Itsekään ei kuuluta kirkkoon mut ehdoton kielto oli ettei mihinkään elä,mänkatsomus oppiin.
 
[QUOTE="vieras";25620778]ilman muuta uskonto tunnille kyseenalaistamatta sitä. Ellet tietysti halua leimata erilaiseksi lastasi.
Itsekään ei kuuluta kirkkoon mut ehdoton kielto oli ettei mihinkään elä,mänkatsomus oppiin.[/QUOTE]

kuka kielsi?
 
[QUOTE="vieras";25620778]ilman muuta uskonto tunnille kyseenalaistamatta sitä. Ellet tietysti halua leimata erilaiseksi lastasi.
Itsekään ei kuuluta kirkkoon mut ehdoton kielto oli ettei mihinkään elä,mänkatsomus oppiin.[/QUOTE]

Riippuu varmaan pitkälti siitä, missä asuu, onko lapsi sitten erilainen. Pk-seudulla yli puolet syntyvistä lapsista jätetään kastamatta. Luulisin tilanteen olevan samankaltainen muissakin isommissa kaupungeissa. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla kastetaan useampi.
 
  • Tykkää
Reactions: mlvm äiti
Mä olen vahvasti sitä mieltä, että elämänkatsomustieto, mutta se johtuu mun omasta maailmankatsomuksesta.

Uskonnon nuo pikkulapset tuppaavat ottamaan kovin tosissaan, vaikka sen opetus ei saisi tunnustuksellista ollakaan. Ne eivät tietenkään kyseenalaista niitä kertomuksia, vaan ottavat ne tosissaan.

Olen sitä mieltä tietenkin, että lapselle pitää mahdollisimman laajalla skaalalla kertoa erilaisista elämänkatsomuksista, mutta totuutena pitää kertoa sitä, mikä on nykytiedon valossa oikeaksi todistettu, eli ei mitään luomiskertomushöpinää totuutena, tai edes vaihtoehtoisena selityksenä.
 
Mä käsitin ala-asteella uskonnon "aineena" muiden aineiden joukossa, en sen ihmeemmin alkanut pohtimaan. Ei se kenellekään pahaa tee tietää kuka oli Jeesus, ja se on "vanhanaikaista" saarnata ja huutaa uskonasioista ja tuskin sellaisia opettajia enää on olemassakaan... Löytiinhän ennen karttakepillä kynsille jne. Ei enää ole mitään "pakko-opetusta-hampaat-irvessä" tuo uskonto tai mikään muukaan aine :D
 
Mää laittasin alkuun siihen elämänkatsomustietoon ja jos jossain vaiheessa isompana tulee uskoon niin voi toki vaihtaa uskontoon.

Lukiossahan voi opiskella vaikka molempia, vaikkei se vielä kovin ajankohtaista olekaan. :D
 
Jos asutte pienellä paikkakunnalla, voi olla että ET-ryhmää ei edes koulussa ole. Sellaisen perustamiseksi tarvitaan 3 oppilasta.
Meidän muksujen kohdalla nyt on toinen kerta, että on perustettu ET-ryhmä vasta meidän lasten siirtyessä siihen kouluun.

Edellisessä koulussa ryhmään osallistui muitakin lapsia, kun sana levisi että ET on mahdollista valita uskonnon sijasta. Tällä hetkellä ryhmässä on vain meidän 3 kouluikäistä (kaksi ala-asteelaista ja yksi yläasteelainen). Uskon että jälleen ryhmä kasvaa kun toiset vanhemmat kuulevat vaihtoehdosta, nyt asia on vielä niin tuore että ET-tuntejakaan ei ole ollut kuin muutama.

Kokemukset on positiivisia, pienillä paikkakunnilla mekin on siis oltu eikä koskaan ole ET:n opiskelu aiheuttanut pahennusta. Ainakaan kukaan ole kehdannut asiasta sanoa eikä kyllä ihan oikeasti edes kiinnosta, jos se jotakuta muuta ahdistaa että mitä meidän muksut opiskelee...
 
Viimeksi muokattu:
Meillä lapsi ei kuulu kirkkoon ja on itse saanut aina päättää osallistuuko noihin päiväkodin ja eskarin tapahtumiin. Aina on tahtonut mennä mukaan. Ja nyt ekalla ja tokalla on myös tahtonut uskonnontunneille.. Johtuu varmaan siitä että poika on ihme kyllä ollut aina ainoa ryhmästään joka ei kuulu kirkkoon.
 
Tapiontytär: saako sen tietää jostain jo etukäteen (nyt kouluun ilmoittamisvaiheessa), että onko ko koulussa jo valmis ryhmä/ tarpeeksi oppilaita ryhmään? vai selviääkö se vasta syksyllä kun koulu alkaa?
 
Uskontotunit ovat luultavasti aika neutraaleja, mutta luokka saattaa tehdä retken kirkkoon koulun aloitus tai joulujumalanpalvelukseen. Koulussa on myös srk:n päivänavauksia, ehkä seurakunnan järjestämiä konsertteja. Näistä teidän pitäisi tehdä myös linjanveto, opettaja ei voi joka kerta kysyä erikseen mielipidettänne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mlvm äiti;25621004:
Tapiontytär: saako sen tietää jostain jo etukäteen (nyt kouluun ilmoittamisvaiheessa), että onko ko koulussa jo valmis ryhmä/ tarpeeksi oppilaita ryhmään? vai selviääkö se vasta syksyllä kun koulu alkaa?
Suosittelen soittelemaan koululle ja tiedustelemaan, onko olemassa ryhmä ja jos ei ole, että olisiko mahdollisuutta järjestää. Rehtorin kanssa itse olen tuon hoitanut mutta voinet aloittaa koulusihteeristä, sille varmaankin ne oppilaslomakkeet postitat.

Jos asia on ajankohtainen vasta ensi syksynä, olisi tässä tosi hyvin aikaa rehtorinkin selvittää, olisiko miten suuri ryhmä tulossa. ET-ryhmään voi liittyä niin kirkkoon kuulumattomat kuin muihin uskontokuntiinkin kuuluvat oppilaat.
 
[QUOTE="noh";25620795]Koulun uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista vaan lähinnä esittelee kristinuskoa.[/QUOTE]

Valitettavasti tämä riippuu kyllä pitkälti koulusta/opettajasta.
 
[QUOTE="vieras";25621024]Uskontotunit ovat luultavasti aika neutraaleja, mutta luokka saattaa tehdä retken kirkkoon koulun aloitus tai joulujumalanpalvelukseen. Koulussa on myös srk:n päivänavauksia, ehkä seurakunnan järjestämiä konsertteja. Näistä teidän pitäisi tehdä myös linjanveto, opettaja ei voi joka kerta kysyä erikseen mielipidettänne.[/QUOTE]
Meillä tämä linjanveto on että lapsi päättää itse, haluaako osallistua johonkin. Opettajat ovat tästä tietoisia, kertovat luokalle ihan normaalisti jos jotain srk:n juttuja on tulossa ja lapsi ilmoittaa heille jos ei aio osallistua. Tämä on toiminut hyvin jo vuosia, muistaakseni ei yhtäkään sekaannusta ole ollut.
 
  • Tykkää
Reactions: mlvm äiti
Kun alotin koulutaipaleeni 20v sitten (pk-seudulla) niin menin ET-tunneille kun mun vanhemmat antoi luvan valita itse (ei kuuluttu kirkkoon kukaa perheestä). Mun 10v vanhempi veljeni oli ET-tunneilla kai yläasteelta alkaen. Ekalla luokalla olin luokan ainoa, rinnakkaisluokalta tuli yks kaveri ja loput oli ylempien luokkien oppilaita. Kuudenteen luokkaan mennessä ET-tunnilla oli jo 5 oppilasta mun luokalta ja muilta luokilta suurinpiirtein samassa suhteessa oppilaita.

Muistot ET-tunneilta on mitä parhaimpia, oli ehkä suosikkiaine koko peruskoulun ja lukionkin aikana! Oli paljon keskustelua eri aiheista, mitä mun mielestä ainakin silloin ei ollut missään muissa oppiaineissa, erilaisia väittelyitä, moraalin/etiikan ongelmien pohtimista, tutustumista erilaisiin maailmankatsomuksiin jne. Olen kokenut, että ET-tunneista on ollut ehkä merkittävin hyöty myös aikuiselämän kannalta.

En missään vaiheessa ollut koulussa ET-opiskelun takia syrjitty tai kiusattu (kerran joku kuittaili etten saisi kirkkohäitä, mikä ei kyllä harmittanut). Ehdottomasti suosittelen ET-tunteja, varsinkin jos on mukava opettaja (tuntien sisältö taitaa olla nykyäänkin hyvin paljon opettajasta kiinni?).
 
[QUOTE="vieras";25621066]Meille taas tuli koulun tiedotteessa tietoa, että ev.lut ei voi mennä et-ryhmään.[/QUOTE]
No niinhän minä tuossa kirjoitinkin :) "kirkkoon kuulumattomat kuin muihinkin uskontokuntiin jne"..

On muuten myös koulusta hieman kiinni, saako ev.lut. osallistua ET-tunnille, meillä yksi lapsista on kuulunut kirkkoon aiemmin ja kävi ET:ssä.
 
Minun kokemukseni mukaan taas suosittelisin sitä uskontoa.
Tiedän muutaman, joiden vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, eivätkä siksi halunneet lapsilleen uskonnon opetusta. Lapset ottivat asian niin, etteivät he SAA mennä uskonnontunnille, ja aina kyselevät miksi eivät saa, vaikka kaveritkin. Harmi :(
Sitäpaitsi, ei uskonnonopetuksessa pelkkää kristinuskoa käsitellä, siinä tutustutaan kaikkiin uskontoihin.
 
Mä en ole koskaan kuulunut kirkkoon, mutta osallistuin silti uskonnon opetukseen. Ainakaan meillä se ei ihan oikeasti ollut mitenkään tunnustuksellista eikä meidän opettajatkaan kai mitään uskovaisia olleet (ei sillä, etteikö uskovainenkin voisi neutraalisti opettaa!) Lukion uskonnon opettaja oli ainakin opisekellut pääaineenaan uskontotiedettä eikä teologiaa.

Minusta uskonnonopetus oli a. mielenkiintoista ja b. hyödyllistä. Ihan siitä huolimatta, etten ole koskaan mihinkään uskonutkaan. Moni muu kuitenkin uskoo, ja on ihan kivaa ja tärkeääkin ymmärtää kristinuskon opilliset perusteet, historia ja periaatteet, samoin kuin muiden tärkeimpien uskontojen perusteet ymmärtääkseen myös niitä muita. Maailman ihmisistä todella ison osan maailmankatsomus kuitenkin perustuu joko tietoisesti tai tiedostamatta uskontoon. En tosin oikein tiedä mitä siellä et-tunneilla sitten opitaan, ehkäpä sielläkin oppisi saman.

Paljon turhempaakin opetetaan.
 
  • Tykkää
Reactions: mlvm äiti
[QUOTE="usko";25621109]Minun kokemukseni mukaan taas suosittelisin sitä uskontoa.
Tiedän muutaman, joiden vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, eivätkä siksi halunneet lapsilleen uskonnon opetusta. Lapset ottivat asian niin, etteivät he SAA mennä uskonnontunnille, ja aina kyselevät miksi eivät saa, vaikka kaveritkin. Harmi :(
Sitäpaitsi, ei uskonnonopetuksessa pelkkää kristinuskoa käsitellä, siinä tutustutaan kaikkiin uskontoihin.[/QUOTE]

niin no meillä ajatus onkin, että saavat mennä niin uskontotunneille kuin rippikouluunkin, jos sitä haluavat, mutta nyt 6-vuotiaana ovat vielä liian nuoria haluamaan (kun eivät siis edes tiedä merkitystä sanalle "uskonto"). emme halua kieltää uskoa/uskontotunteja, muttemme myöskään tehdä siitä automaattista, pakkoa. hmm... ehkä vähän huono vertaus, mutta emme myöskään ilmoita lapsiamme mihinkään harrastusryhmiin siksi, että me vanhemmat haluamme heidän jotain harrastavan, mutta teemme kaikkemme että he pääsevät parhaisiin mahdollisiin ryhmiin sitten, kun jostain itse innostuvat.
 
[QUOTE="usko";25621109]Tiedän muutaman, joiden vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, eivätkä siksi halunneet lapsilleen uskonnon opetusta. Lapset ottivat asian niin, etteivät he SAA mennä uskonnontunnille, ja aina kyselevät miksi eivät saa, vaikka kaveritkin. Harmi :([/QUOTE]
Olen minäkin tuon marinan kuullut, mutta sitten eräänä päivänä kauniina ET-ope oli kipeänä. Muksut olivat istuneet uskontotunnilla muiden kanssa, piirrellen ja tehden omia juttujaan. Sen koommin eivät olekaan enää haikailleet uskonnon opetusta.
 

Yhteistyössä