V
"vieras"
Vieras
Tutkimus: Uskonnollisuus Suomessa nousussa ja ateismi laskussa
Ville Talola 17.03.2013 09:49
Kansainvälinen Win-Gallup tutkimuslaitos on tutkinut maailmanlaajuisesti uskonnollisuuden ja ateismin kehitystä maailmassa vuosina 2005-2012. YLE Uutiset kertoi perjantaina tutkimukseen viitaten, että Suomi kuuluu rikkaista maista uskonnollisimpaan kolmikkoon yhdessä Belgian ja USA:n kanssa. Samasta tutkimuksesta käy ilmi, että tarkastelujaksolla uskonnollisuus on Suomessa kasvanut ja vastaavasti ateisteiksi itsensä määrittävien määrä on pienentynyt.
Tutkimuksen määritelmä maan vauraudesta kuitenkin pudottaa esimerkiksi Islannin, Espanjan ja Italian alempaan luokkaan kuin Suomi. Kaikissa näissä maissa uskonnollisena itseään pitävien lukumäärä on prosentuaalisesti Suomea suurempi.
Uskonnolliseksi itsensä mieltävien määrä on tarkastelujaksolla 2005-2012 Suomessa noussut kahden prosenttiyksikön verran 51 prosentista 53 prosenttiin. Rikkaista maista ainoastaan Hollannissa on kehitys ollut samansuuntaista, joskin maltillisempaa kuin Suomessa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Sveitsissä pudotus uskonnollisena itseään pitävien lukumäärässä on ollut jopa parikymmentä prosenttiyksikköä. Lähtötaso on kuitenkin ollut Suomea korkeampi.
Ateisteiksi tunnustautuvien määrä on vastaavasti Suomessa ollut hienoisessa laskussa. Vuodesta 2005 prosenttiluku on pudonnut yhden prosenttiyksikön seitsemästä kuuteen. Voimakkainta ateismin nousu on ollut Euroopassa Tsekeissä (10%) ja Ranskassa (15%). Molemmissa maissa hieman vajaa kolmannes kaikista vastaajista julistautuu vakaumukseltaan ateisteiksi.
Tutkimuksen mukaan maailman viisi uskonnollisinta valtiota ovat Ghana, Nigeria, Armenia, Fiji ja Makedonia, joissa kussakin uskonnolliseksi itsensä luokittelevien osuus on yli 90% väestöstä. Ateististen maiden top 5 lista on järjestyksessä Kiina, Japani, Tsekki, Ranska ja Etelä-Korea.
Win-Gallupin tutkimus on toteutettu yhteensä 57 maassa, jotka ovat jaetut sekä alueittain että sosio-ekonomisen kehityksensä mukaan. Suomessa tutkimuksen toteuttajana on ollut Taloustutkimus. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
Ville Talola 17.03.2013 09:49
Kansainvälinen Win-Gallup tutkimuslaitos on tutkinut maailmanlaajuisesti uskonnollisuuden ja ateismin kehitystä maailmassa vuosina 2005-2012. YLE Uutiset kertoi perjantaina tutkimukseen viitaten, että Suomi kuuluu rikkaista maista uskonnollisimpaan kolmikkoon yhdessä Belgian ja USA:n kanssa. Samasta tutkimuksesta käy ilmi, että tarkastelujaksolla uskonnollisuus on Suomessa kasvanut ja vastaavasti ateisteiksi itsensä määrittävien määrä on pienentynyt.
Tutkimuksen määritelmä maan vauraudesta kuitenkin pudottaa esimerkiksi Islannin, Espanjan ja Italian alempaan luokkaan kuin Suomi. Kaikissa näissä maissa uskonnollisena itseään pitävien lukumäärä on prosentuaalisesti Suomea suurempi.
Uskonnolliseksi itsensä mieltävien määrä on tarkastelujaksolla 2005-2012 Suomessa noussut kahden prosenttiyksikön verran 51 prosentista 53 prosenttiin. Rikkaista maista ainoastaan Hollannissa on kehitys ollut samansuuntaista, joskin maltillisempaa kuin Suomessa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Sveitsissä pudotus uskonnollisena itseään pitävien lukumäärässä on ollut jopa parikymmentä prosenttiyksikköä. Lähtötaso on kuitenkin ollut Suomea korkeampi.
Ateisteiksi tunnustautuvien määrä on vastaavasti Suomessa ollut hienoisessa laskussa. Vuodesta 2005 prosenttiluku on pudonnut yhden prosenttiyksikön seitsemästä kuuteen. Voimakkainta ateismin nousu on ollut Euroopassa Tsekeissä (10%) ja Ranskassa (15%). Molemmissa maissa hieman vajaa kolmannes kaikista vastaajista julistautuu vakaumukseltaan ateisteiksi.
Tutkimuksen mukaan maailman viisi uskonnollisinta valtiota ovat Ghana, Nigeria, Armenia, Fiji ja Makedonia, joissa kussakin uskonnolliseksi itsensä luokittelevien osuus on yli 90% väestöstä. Ateististen maiden top 5 lista on järjestyksessä Kiina, Japani, Tsekki, Ranska ja Etelä-Korea.
Win-Gallupin tutkimus on toteutettu yhteensä 57 maassa, jotka ovat jaetut sekä alueittain että sosio-ekonomisen kehityksensä mukaan. Suomessa tutkimuksen toteuttajana on ollut Taloustutkimus. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.