Silloin on lähdettävä ulos kävelemään tai jonnekin, jos alkaa tulla paniikinomaisia olotiloja, eli *ihmisten ilmoille*, silloin itsetutkiskelu haihtuu. Ei pahalla, vaan ihan oikeasti. Itse olen kokenut sen, vaikken yksin asukaan, mutta olen yksin kotona, kun mies töissä.
Sekä aloituskirjoittajan kanssa olen samaa mieltä, pitää pitää itsensä viehättävänä, ainakin itse olen aika hyvin onnistunut. Siis ei itsekehua, mutta ihan sen takia, että minua luullaan alle 50v., 45-47v., koska pidän nuorekkaita vaatteita, meikkaan vähän, siis vain värivoidetta ja huulipunaa, pikkuisen poskipunaakin ja hiukset hyvin. Eli miltä itsestäkin tuntuu hyvälle...
En pidä siitä, että jotkut nuoremmat sanovat, yli 40v. pitäisi pukeutua sen mukaisestikin,,, e-hei, vaan silleen, milleen itse tykkää. Minä pidän strech-farkuista, koska ovat tiukat, mutta joustavat, niissä hyvä olla, ja jokin tiukempi kesäpusero tai löysempikin. Korvakorut ja kaulassakin jotain.
Kesällä tosin paljon kesämekkojakin pidän, sellaisia nuorekkaita, ei *mummomaisia*, ja värikkäitä, ne piristävät.
Eli minä en pidä mitään rajaa, pitäisi pukeutua ikänsä mukaisesti, *vanhanaikaista*
Kyllähän masu on enemmän nyt *pömppömasu*, mutta sen mukaiset vaatteetkin. Kun vyötärö kapea, niin kellohameita ja tiukkapusero, niin näyttää hoikalle, sekä farkuissa näyttää muutenkin. Viime kesästä tosin farkkujen kokoa pitänyt suurentaa... muttei haittaa, en ole vieläkään ylipainoinen muuten, masu vain turvonnut iän myötä, vaikka minkä tekisin. En ota siitä paineita, koska miehenikin sanonut, on *naisellinen masu*
Eli pidetään vain hauskaa ja ollaan nuorekkaita,,
