Toggle sidebar

Uskaltaisitteko aloittaa suhteen miehen kanssa, joka tunnettu pettäjänä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Mies siis pettänyt lähestulkoon kaikkia entisiä kumppaneitaan. En kuvittele olevani mikään poikkeus sääntöön, vaan tiedostan, että hyvin todennäköisesti mies tulee pettämään minuakin. Uskon tosin myös siihen, että ihminen voi halutessaan muuttua. On vaan niin tuskallista rakastaa ihmistä, jonka kanssa yhteiselo ja parisuhde tuntuvat ainakin etukäteen ajateltuina mahdottomilta. Mitä tekisit tilanteessani? Aloittaisitko suhteen vai perääntyisitkö? Haaveilen lapsista.
 
Tietenkin uskaltaisin. Kannattaa myös niitä lapsia alkaa tekemään mahdollisimman pian, ei koskaan tiedä milloin mies vaikka vammautuu niin ettei enää pysty seksiin. :heart:
 
Mun kohdalla ei kyse olis mistään uskaltamisesta eikä siitä pelosta, että pettääkö mua vai ei. Mua ei vaan kiinnostaisi tuon tyyppinen mies millään lailla, joten en myöskään ryhtyisi suhteeseen hänen kanssaan.
 
Satutat ittes ja jäät lasten kanssa yksin, mies mennä viilettää vieraissa kun sinä itket viikonloput kotona vauvan kanssa. Lapsi kärsii. Parhaassa tapauksessa ma-pe ollaan melkein kuin normaali pariskunta, mitä nyt pieniä mustasukkaisia ja väsyttäviä taisteluita käydään ja sitten toistetaan taas viikonloppu itkut ja vieraissakäynnit seuraavat 10 vuotta. No onko mitään järkeä?

Tämä nähty jo valitettavasti liian monta kertaa. Ei kannata ryhtyä tuohon.
 
Jos alkaa suhteeseen tuollaisen miehen kanssa, niin asenteen pitää olla sellainen, että mies tulee pettämään ja sen pitää olla oikeasti ok, koska mies tuskin yhtäkkiä muuttuu. Jos se ei ole, ei suhteesta tule mitään eikä siihen silloin kannata alkaakaan.
 
En uskaltaisi enkä haluaisi vaikka miten olisin ihastunut. Tuon tyyppiset miehet ovat vastenmielisiä. Tottakai ihminen voi muuttua mutta on naurettavaa kuvitella että juuri minä olisin se jonka kanssa mies muuttuisi.
 
En todellakaan ryhtyisi parisuhteeseen. Mieshän on kusipää. Susta tuntuu, että sattuu kun ei voi rakastaa ihastustaan. No hitto, suhteessa sattuu varmasti paljon enemmän. Mä haluan että mua kohdellaan hyvin, en tieten tahtoen ala pettäjämiesten kanssa olemaan.
 
Riippuu vähän muista asioista, miksi on pettänyt jne.

Jos mies olisi joku "saalistaja", joka nauttisi vain aina uudesta valloituksesta tai jokin seksiaddikti tmv, en todellakaan alkaisi sellaisen kanssa.

Jos taas jostain muista, mulle "käypistä" syistä olisi tekonsa tehnyt, niin voisin alkaa, kunhan mies ei suhtautuisi minuun liian omistushaluisesti ja antaisi myös minulle tilaa toimia tietyissä tilanteissa miten parhaaksi näen.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja vierass:
No jaa. Mä olen niin outo, että mun mielestä pettämiseen on syy ja se syy ei ole se, että on pettäjä....
Click to expand...

Syy on aina pettäjässä vaikka suhteessa olisi muutakin vikaa. Ei siihen tarvita yhtään sen kummempaa syytä kuin, että joku ei tahdo tyytyä seksiin vain yhden ihmisen kanssa. Karu totuus. Ei vaikka kotona odottaisi miten kaunis ja ihana vaimo.
 
Jos et ole vielä suhteessa hänen kanssaan, on helppo uskoa se, että sinä et olisi mitenkään poikkeus sääntöön..

Mutta jos ryhtyisit suhteseen, voisi kenties itsepetos ja toiveajattelu saada ajatukset muokkautumaan siihen suuntaan, että ehkä mies ei pettäisikään.. vaan tämä teidän juttune olisi kertakaikkiaan erilainen..
Ehkei pettäisikään, tai sitten pettäisi ja kaiken muun kivun lisäksi, kantaisit sitä ns.häpeää itse itsellesi, että miten annoitkaan itsesi olla vedätettävissä.

Tai sitten jos ryhtyisit suhteeseen, siinä pelossa, että kohta tuo pettää minuakin, olisi se tosi huono lähtökohta suhteelle.

En suosittele.
 
Minäpä aloin tuollaisen kanssa suhteeseen, minäpä olinkin naiivi ja luotin ja kuvittelin, ettei hän minua oikeasti pettäisi, olisi aikuistunut. Vaikka meidänkin suhteemme alkoi lähestulkoon pettämisestä. Kuittailin kyllä hänen aiemmista pettämisistään kaikissa ed. suhteissaan ja puhuimmekin siitä.

No, kuten arvata saattaa, pettihän se minuakin. Jos nyt saisin päättää, olisinko koskaan aloittanut hänen kanssaan suhdetta, en osaa sanoa. Ehkä en. Ehkä olisin. Nyt hän sanoo muuttuneensa (yllätys!) ja on tehnytkin monia ihan konkreettisia asioita sen eteen ja todella "nähnyt vaivaa" muuttuakseen. Onko oikeasti muuttunut? Mistäpä tuota tietää, pääseekö tiikeri koskaan raidoistaan.. Tuon myötä omakin moraalini on löyhentynyt valitettavasti, yhtäkkiä en voikaan sanoa, ettenkö minä pettäisi häntä. Koen sen jotenkin oikeutetuksi, joten ehkäpä teenkin sen ensimmäistä kertaa elämässäni joskus, petän jotakuta.

Olen siis kyseisen ihmisen ansiosta muuttunut kyynisemmäksi, epäluotettavammaksi enkä pidä itseäni läheskään yhtä erityisenä tai ainutlaatuisena ihmisenä kuin ennen. Onko se sitten kaiken sen arvoista..
 
no en ikinä! maailmassa on luotettaviakin kumppaneita,tai ainakin tuollaista parempia,voithan sä yrittää kuvitella että sun rakkaus parantaisi miehen mutta, todennäköisesti niin ei käy.

[QUOTE="vieras";28153588]Mies siis pettänyt lähestulkoon kaikkia entisiä kumppaneitaan. En kuvittele olevani mikään poikkeus sääntöön, vaan tiedostan, että hyvin todennäköisesti mies tulee pettämään minuakin. Uskon tosin myös siihen, että ihminen voi halutessaan muuttua. On vaan niin tuskallista rakastaa ihmistä, jonka kanssa yhteiselo ja parisuhde tuntuvat ainakin etukäteen ajateltuina mahdottomilta. Mitä tekisit tilanteessani? Aloittaisitko suhteen vai perääntyisitkö? Haaveilen lapsista.[/QUOTE]
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa