Uros vastaan Narttu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Puolesta ja vastaan mielipiteitä kaivataan runsain mitoin: kannattaako ennemmin ottaa Uros vai Narttu koira?? Hyvät ja huonot puolet molemmissa?? Kiitos jo etukäteen!!
 
Minulla ei ole koskaan ollut koiraa, mutta uroskoirat saattavat olla hieman aggressiivisempia. Tosin tiedän minä erään nartunkin, joka on toisten narttujen keskuudessa aggressiivinen.
 
No, meillä oli narttu ja se oli pehmeä, herkästi "suuttuva", herkkä. Saman rodun urokset räväköitä, enemmän luupäisiä ja kovakalloisia. Mutta tämä on vain yhdestä rodusta huomoita. Urokset selvittelevät keskenään johtajuuuttaan rähinöillä, mutta ei ne nartutkaan aina ystävällisiä toisilleen ole, meillä näytteli vaivihkaa hampaitaan toisille "naisille". Nartuilla juoksu 1-2 krt/vuodessa, uroksilla "aina".
 
Kummassakin hyvää ja huonoa, ellei sit leikkauta niin ei ne hormoonit sekoita...Mulla ollu kaks narttua kuin yö ja päivä ne oli .Juoksut se 2krt/v. mutta kyllä ne oirehti jo enne juoksuja ja narttuhan voi olla hyvinkin perhekeskeinen, puolustava. Uroksilla "aina tytöt" mielessä ja usein kovempi luonteisia. Nyt jos pitäisi valita niin ottaisin uroksen, mutta en mitään suojelu- tai vahtirotua.
 
Nuoha vaihtelevat hiukan roduttainkin, onko narttu vai uros helpompi. Kannattaa siis kysyä kasvattajankin mielipidettä.

Edellinen koirni oli narttu. Rähisi kaikille. Nyyinen uros, rakastaa kaikkia :D Mutta tuossakin vaikuttaa enempi rotu. Edellinen oli kovapäinen sekarotuinen terrieri, nykyinen sosiaalinen länsigöötanmaanpystykorva.

Nartun kanssa tulee harrastamiseen taukoja juoksujen aikana. Uroksella aattaa narttujen juoksut häiritä keskittymisetä (meidän uros ei tunnu välittävän vaikka juoksuinen narttu esittelis kuinka takapuoltaan).

Enempi ehkä kuitenkin vaikuttaa koiran perusluonne kuin sukupuoli.
 
Meillä oli nyt edesmennyt koira narttu, ja oli se kyllä kiero kuin korkkiruuvi konsanaan! Perkele se osasi juoitella, osoittaa mieltään, ja olla tosi hankala.

Nyt on 2 urosta, ja narttua en enää ota. Urokset on paljon helpompia loppupeleissä, ku murrosiän uhittelu ja kokeiluvaihe on ohi. Ainakin tuo vanhempi uros on niin lupsakka tapaus, että lapsetkin saa laittaa sen vaikka solmuun.

Tosin, minäkin liputan sen puolesta, että rotu myös vaikuttaa asiaan, ja monessa rodussa uros on kovempi kui narttu, mutta YKSILÖLLISIÄ EROJA löytyy myös rodun sisällä.
 
Kolme erirotuista koiraa ollut, kaksi urosta ja narttu, noista ehdottomasti luupäisin urpo on ollut narttu (mutta niin ovat kaikki ko. rodun edustajat) ja helpoin taas sekarotuinen uros jota lempeämpää, kiltimpää ja miellyttämisenhaluisempaa koiraa saa hakea.

Meidän nartulla ei ole koskaan ollut "kunnon" juoksuja vaan useamman kerran vuodessa jotain hyvin epämääräisiä jolloin sotkut on yksi tippa verta eteisessä, kun taas monilla koirat kulkee vaipoissa viikon. Ei normaalia siis, mutta näinkin voi olla.
 
Mä tykkään nartuista. Johtuneekohan siitä että olen ajoittain melkonen narttu itsekin?! :D

Juoksuista pääsee näppärästi leikkaamalla, moni uros on sen sijaan jopa leikattuna valmis astumaan.

Narttu pissaa maahan, eikä siis mun istuttamille puskille...nartut ei myöskään kuse joulukuuseen, kuten meidän yksi uros teki.

Nartuilla vähempi pullisteluntarvetta muille koirille...joskus jos nartulla napsahtaa päässä, niin sitten käy kyllä todella pahasti. Mutta niillä harvemmin napsuu, yleensä ei koskaan eliniän aikana.

Leikatun nartun voi viedä näyttelyihin, leikattua urosta ei, ellei leikkaus ole seuraus terveydellisestä ongelmasta.

Nartut on kieroja paskoja, urokset putkiaivoja. Kierous sopii mulle paremmin, kuin mitkään Mikko Tsetterbergin...täh...täh...mitäääh...ai istu vai??? tyyliset urokset :D
 

Yhteistyössä