uniongelmia

[Zombi]

ZZZZZZZZZZ olisikohan kenelläkään hyviä vinkkejä "levottomiin öihin" eli meidän 6kk poika ei ole kunnolla nukkunut kohta 2kk ei siinä mitään jos heräis vaan syömään sen 1-2 kertaa yössä mutta heräilee jatkuvasti itkemään eikä meinaa saada mitenkään takaisin uneen valvottaa näin meitä jo erittäin väsyneitä vanhempia viimeiset 3vk aikana on vaan pahentunut toisinaan me saamme nukkua vain yht 2h yössä

 

[uh]

otan osaa!
itse varmaan pitäisin jonkinmoista unikoulua.

 

[...]

Ota yhteyttä neuvolaan ja kysy mistä saisit apua, tarkoitan semmoista ihan järjestettyä unikoulua. Niitähän pitävät ainakin jotkut ensikodit ja sairaalat, jonot saattaa vaan olla melkoiset. Muuten en osaa auttaa... voimia, tuo on kamalaa.

 

[wilma83]

meillä on sama ongelma .tosin poika on jo 1v7kk.muutaman kuukauden herännyt joka yö huutamaan ja pakko on poju viereen ottaa nukkumaan koska muuten kaikki muutki herää.pojun kanssa on kiva nukkua joskus mutta useimmiten on hirveän levoton öisin,pyörii ja potkii ja nykyään myös itkee.en tiä oikeen mitä tekisin..täytyy kai laittaa pojan sänky toiseen huoneeseen,huutakoon sitten siellä kunnes uni taas tulee.ollaan jo aika väsyneitä kun ei saada nukuttua kunnolla.meille tulee uusi vauvakin kesäkuussa joten siksikin olisi hyvä saada poika nukkumaan kunnolla ja omassa sängyssään.vinkkejä??!

 

[Zombielle]

Onko hampaita tulossa?
Onko allergioita eli kärsiikö kutinasta tai suolisto-oireista?
Nukkuuko omassa huoneessaan?

 

[zzzzzzzz]

hampaita mahdollisesti tulossa mutta ei mitään näkyviä merkkejä ikenien turvotusta tms! ei ole allergioita (ainakaan tiedossa) ei mitään iho muutoksia tms! ainakaan vatsa ei ole löysällä eikä ummella joten suolisto oireitakaan en tiedosta! nukkuu pinnasängyssä meidän huoneessa!

 

[Zombielle]

Nukkuisiko paremmin omassa huoneessaan? Meillä ainakin auttoi se sekä äidin että pojan unia!
hampaiden tulo voi valvottaa ja kiukuttaa lapsia useita viikkojakin!

 

[Thelma]

Kannattaa puuttua tuohon huonoon nukkumiseen reippaasti. Pienelle ehtii tulla nopeasti noita kiusallisia yörutiineja.

Meillä on ollut myös mittavia uniongelmia, alkaen syyskuun alussa kun tyttö täytti 6kk. Nyt olemme päässeet järjestettyyn unikouluun, jossa alkaa tänään kolmas yö. Toivottavasti auttaa.

Tätä ennen kokeilimme kotiunikoulua, joka olisi varmasti auttanut paremmin, jos olisimme jaksaneet sen paremmin. Pidin tästä unikoulusta silloin kuukaisi sitten viikon miittaisen päiväkirjan täällä palstalla. Voit varmaan löytää sen haulla, jos vielä kiinnostaa.

Muutoin voin antaa pieniä ohjeita, joita me saimme tytön nukkumisen helpottamiseksi.
- päivärytmi tasaiseksi ja oikeasti päivittäiseksi. Päiväunet tulee olla, muttei liian pitkät. Tuon ikäisellä vielä kadet päiväunet.
-päivärytmin muodostavat siis päiväunet, ruokailut ja leikit vuorotellen. Jokaiselle selvä oma aikansa. Päiväunien aikaa talossa voi olla tausta hälyä, yöunien aikaan ei. Ruokailut rauhallisia jakoitetaan syödä reippaasti. Leikkiaikoina sitten leikitään. Yhdessäoloa ja seurustelua, toki vauva voi olla myös itsekseen. Iltaisin sitten reilusti hellyyttä sylittelemällä jne.
-Lapsi nukutetaan omaan nukkumispaikkaansa, aina. Ei siis syliin, mikäli ei halua sylissä pitää koko yötä. Jos nukahtaa pullolle tai tissille syliin, niin herätellään ja viedään nukkumispaikkaan. Sinänsä ei oteta kantaa, onko lapsella oma pet, oma huone jne. Se on perheestä kiinni.
-Nukkumispaikka viileä ja hämärä. Öisin rauhallinen. Lapsen vaatteet mukavat. Esim meillä repii aina sukkia tai potkareiden kärkiä, nukkuu öisin nyt vain bodylla. Muutoinkin kaikki ylimääräinen sängystä pois. Ei pehmoleluja tms. Ei siis mitään virikkeitä tai leikki juttuja.
-Jos tutti käytössä, niin sänkyyn mukaan tutti ja uniriepu. Uniriepuun lapsi voi liittää osan äidin kaipuusta ja se auttaa näin nukahtamaan.

Lempeä tassuttelu unikoulu kannattaa aloittaa niin, että toinen vanhempi vuorollaan ei nuku ollenkaan, vaan keskittyy lapseen. Usein heräilevällä lapsella on monesti vaikeuksia nukahtaa itse tätä voi tukea yrittämällä estää vauvan heräämiset ja ohjata tätä näin sukeltamaan syvään unijaksoon takaisin helposti.

Käytännössä vanhempi valvoo mahdollisimman lapsen lähellä ja menee pienenkin äännähdyksen alkaessa ja laskee kätensä vauvan päälle rauhoitellakseen. Käsi otetaan heti pois kun rauhoittuu, sillä ei nukuteta. Sillä vain estetään lapsen liiallinen virkoaminen ja näin lapsella on mahdollisuus nukahtaa itsekseen. Tätä kädellä rauhoittamista toistetaan määrätietoisesti läpi yön, aina, vaikka kolmekymmetäkertaa peräkkäin, mikäli tarve on. Jos luovuttaa välillä voi ajatella palaavansa takaisin kohti lähtöruutua. Unikoulu vanhemman tulee siis olla sitoutunut hommaansa.

Ensimmäinen yö voi olla hyväkin, mutta toisella tulee takapakkia, kolmas yö voi taas onnistua. Järjestettävä unikoulu kestää meillä viisi yötä. Kolme ensimmäistä hoitaa ohjaaja ja kaksi viimeistä äiti tai isä, ohjaajan mahdollisella avustuksella. Tässä unikoulussa hyödynnetään vierasta paikkaa ja toisaalta vierasta ihmistä. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vauva oppii pian, miten äidin ja isin tassutteluun vatataan, joten kannattaa ottaa asia heti vakavasti, sillä oma tassuttelu "käsiala" ikään kuin kuluu. En osaa selitää, mutta meille kävi näin. Tyttö tietää, miten äidin kanssa venkuillaan kun äiti tassuttelee, jotta saa tahtonsa läpi. Pitäisi pystyä muuttamaan omia tapojaan.

Mitäs vielä....

Jos lapsi huutaa, eikä rauhoitu tassulla, otetaan lapsi syliin, mutta lasketaan takaisin sänkyyn heti kun rauhoittuu. Jos lapsi on kovasti pystyyn nousevaa sorttia (kuten meillä) on tilanne himpun verran haastavampi, muttei mahdoton.

Neuvolaan kannattaa soittaa ja kysyä apua. Ennen kuin oma pinna on aivan liian kireällä. Edellä kuvattu on vain yksi unikoulu tapa. Ei missään nimessä ainoa oikea. Lempeä se on, siinä ei huudateta yhtään. Se sopii varmasti herkemmillekin, kun äiti vain avustaa hiukan pienen unta.

 

[Unettoman äiti myös]

Hei,

nim. Thelma, kiitos tosi paljon noista vinkeistä, joita kirjoitit! Meillä on tilanne lähes samanlainen kuin ap:lla, mutta vauva vanhempi. Ja pääongelma on just tuo mitä kirjoitit, että tyttö ponkaisee pystyyn heti, kun hiukan unesta havahtuu. Unikoulu ei ole tutottanut mitään tulosta. Jos asutte pk-seudulla, kertoisitko missä olette järjestetyssä unikoulussa? Miten pääsitte sinne? Olen kysellyt asiasta parikin kertaa neuvolasta, mutta th on antanut ymmärtää, että lähetteen saaminen esim. synnytyssairaalopiden unikouluihin on kiven takana.

 

[wilma83]

laitoin pojan viime yöksi vierashuoneeseen ja nukkui kuin tukki yli 10 tuntia kertaakaan heräämättä!tai en tiedä heräsikö mutta me isännän kanssa ei ainakaan siihen herätty.kerranki ku ois saanu nukkua niin sitte ite heräsin jo puoli kuudelta kun oksetti niin.poika piti käydä herättämässä kun oisi nukkunu vaikka kuinka kauan.täytyy antaa sen nukkua vierashuoneessa kunnes alkaa kunnolla nukkua yöt ja sitten saa mennä isosiskon huoneeseen.voi olla että poika on niin herkkäuninen että herää helposti öisin kun isi kuorsaa(itelläki meinaa mennä hermo siihen).

 

[JAJ]

Meillä poika 6kk ja juuri kävimme sairaalassa unikoulujakson läpi. Sitä ennen poika heräili 2-2 1/2 h välein ja VAATI aina rintaa nukahtaakseen uudestaan. Kotiunikoulusta ei juuri ollut apua..

Eli neuvolassa olin jo useaan otteeseen puhunut nukkuma vaikeuksista ja lopulta lääkäri kirjoitti lähetteen unikouluun. Sairaalassa poika oli 3 yötä ja 4 päivää. Kolmantena yönä oli nukkunut 12 tuntia heräämätttä.

Kotona siirsimme tällä välin pikkumiehen sängyn omaan huoneeseen. Eka yö kotona, poika nukkui 12,5h heräämättä, toka yönä inahti kerran, kolmantena yönä oli nuha alkamassa joten yö oli aika risainen..Nyt vieläkin räkäinen ja heräilee yössä n.3-4 kertaa, mutta rintaa annan vasta 5-6maissa ja sen jälkeen nukkuu yleensä vielä pari tuntia. Toivon,että nuhan mentyä palaamme niihin tosi hyviin öihin, mutta tuo pari kertaa herääminen ei tunnu miltään aikaisempiin öihin verrattuna!

Suosittelen lämpimästi järjestettyä unikoulua,vaikka itselläni oli todella vaikeaa jättää poika sairaalaan!

 

[Jaha]

Mikähän sairaalan unikoulun metodi on? Huudatus vai tassuttelu. Ei pahalla, mutta on vaikea uskoa, että vauvalle tekisi hyvää ero vanhemmista.

 

[JAJ]

Meidän poikaamme ei ainakaan tarvinnut huudattaa, oli rauhoittunut itsekseen sänkyyn muutamassa minuutissa. Jo se, että oli vieras ympäristö eikä maidontuoksuinen äiti ollut lähettyvillä auttoi vauvaa nukumaan paremmin. Lisäksi osastolla oli päivisin niin paljon uusia asioita ja nähtävää, että eipä tarvinnut pahemmin pientä edes nukuttaa kun oli niin väsynyt.

 

[oma mielipide]

Siis älkää nyt heti huutako, sanon vain oman mielipiteeni, mutta mä en millään ymmärrä että ton nukkumisen suhteen ollaan niin fanaattisia, ja lapsen on pakko nukkua 12 tuntia putkeen tai ei ole "normaali". Ja että 6kk vanha ihan sairaalaan asti, jossa nukkuu paremmin kun ei "maidon tuoksuinen äiti ole vieressä". Voi hyvä tavaton, siitähän se lapsi haistaa turvan, omista vanhemmistaan. Ehkäpä on nukkunut sairaalassa, jos on ollut ihmeissään, peloissaan yms. Sekin on kumma kun yleensä sanotaan että lapsen sänkyyn pitäisi jättää joku äidin tuoksuinen vaate jotta nukkuu paremmin, niin sitten kuitenkin tälläisissä tilanteissa vedotaan juuri päinvastoin.
No, toivottavasti lapsenne nukkuvat nyt täydet yöunet eivätkä häiritse teitä öisin vaatimalla mitään...

 

[jeps vanhempi..]

Jaa a. Tuskimpa ajatuksena on, että vauva nukkuisi 12h putkeen. Tai ettei vauva saisi hetätä paria kertaa esim. syömään MUTTA

On todella repivää herätä esim. 20 kertaa yössä. Sen vaikutukset pidemmän päälle on helposti arvattavissa. Meillä on edeleen "normaalia" herätä ainakin keran yössä, "vauva" on 2v 2kk. Jos lapset nukkuvat hyvin, se helpottaa älyttömän paljon.

Toki on yksilöllistä mutta olen sitä mieltä, että nopeammin vauva oppii nukkumaan hyvin, sitä paremmin nukkuu myös vanhempana. kirjoituksen pointti hävisi, kun vaaditaan piirtämääm tässä välillä kukkasia ja lintuja

 

[zzzzzzzzz]

no mä ainaki nukkuisin mielellään yön aikana enemmän kun 2h eli kyse ei todellekaan ole mistään 12h yö unista ne tulis vaan boonuksena! neuvolaankin soitin mutta ei suositellut mitään koti unikoulua vielä näin pienelle (6kk)

 

[oma mielipide]

Jup, ja tosiaan mun pointti oli se, että kun lapsi on unikoulutettu (mun mielestä liian nuorena), niin sitten "valitetaan" kun se taas herää kerran-pari yössä... Tätä mä en ymmärrä. Ja jeps vanhemmalle, mä en taas allekirjoita tota, että aikuisena nukkuis paremmin jos on vauvana oppinut nukkumaan hyvin. Voi tietty olla, että nämä mun seuraavat esimerkit on poikkeuksia, mutta mä itse ainakin olen nukkunut elämäni pari ekaa vuotta kuin tukki (6kk asti 20h! päivässä, ja siitäkin eteenpäin 12h yössä ja 4 h päikkärit), ja nyt olen todella herkkäuninen ja herään pieneenkin ääneen, ja siskoni lapsi taas heräili usein ja nukku tosi huonosti pienenä, mutta nyt vanhempana nukkuu kuulema tosi hyvin... Joten en loppupelissä usko että vauva-ajan unilla on paljonkaan tekemistä siihen, miten aikuisena nukkuu. Siihen väliin mahtuu kuitenkin niin paljon kaikkea, joka tuon unirytmin, -tarpeen ja -tavan voi muuttaa...

 

[Thelma]

Jollekin, joka kysyi meidän unikoulusta, niin asumme pohjoisessa ja meillä järjestää ensi- ja turvakoti tuon unikoulun. Ei ollut kovin vaikea päästä.

Ja meidän unikoulun metodi on tuo, jonka edellä kuvasin. Ei huutoa.
Meillä siis nukkuu ohjaajan valvoessa huoneessa kolme yötä ja on kotona päivät ihan normaalisti. Kahten viimeisen'ä yönä äiti nukkuu vauvan kanssa samassa huoneessa ja ohjaaja tulee apuun tarvittaessa.

Meillä oli viime yö eka tuollainen, että itse nukuin vauvan kassa. Heti nukuttamis vaiheessa meinasi mennä ihan plörinäksi, kun huomasi äidin olevan paikalla. Tyttö vain aloittaa leikkimisen ja naureskelun

Itsellä oli järkyttävän paha mielei pieni jättää ohjaajan kanssa. Kaksi ekaa yötä olivat pahimmat. Onneksi ne olivat menneet hyvin. Meillä ei tyttö varmaan ala vielä aikoihin nukkumaan täysiä öitä. Heräilee tuolla unikoulussakin 3-4 kertaa yössä ja näistä edelleen yksi aamuyön herätys on 2h kestävä.

Tunnen todella huonoa omaa tuntoa tästä pienen uniasiasta. Tuntuu hirvittävältä, että toisen täytyy mennä vieraaseen paikkaan nukkumaan, koska äiti ei saa pientä unille. Käytännössä en kuitenkaan enää pärjää. Mies on välillä työreissussa 3päivästä 2 vikkoon. Olen silloin yksin vauvan kanssa. Lisäksi pohjalla on tuo kuuden kuukauden imetys, jossa mentiin pari viimeistä kuukautta 1-2 tunnin välein herätyksillä. Imettäminen ei ollut yhtään raskasta, koska lapsi nukahti aina helposti sen jälkeen. Nyt henkisesti raskasta on juuri tuo epävarmuus, kun herätessäsi voit varautua myös parin tunnin nukutukseen.

Näistä lähtökohdista on ollut liikaa tämä valvominen.

Esimerkkinä meidän yöstä:
9.00 unille, nukutetaan
9.45 nukahtaa,
10.45 herää ekan kerran, hoituu yleensä tutila
23.30 toinen herätys, vaatii nukutusta
00.00 nukahtaa
01.15 herää, nukutusta....
02.45 nukahtaa
04.00 herää, nukutusta (tai siis koitetaan estää ylön nouseminen, jos lähdet pois tai pistät nukkumaan viereen, alkaa huuto...)
06.00 nukahtaa
07.00 herätään

Nukuttua tulee itsellä 2-4h yössä. Ilta menee aina kotitöihin ja koira on lenkitettävä jossakin välissä, kun tyttö nukkuu. Varsinkin kun mies ei ole kotona, on tämä aika hankalaa. Tyttö on nyt 9kk ja tuollaisia yöt ovat olleet syyskuun alusta asti. Sitä ennen tosiaankin sitten sitä tunnin välein heräily imetystä.

Varmasti olen laiska lasta hoitamaan, kun en jaksa sen kanssa edes öisin valvoa. Ja tuntuu pahalta, että näin pian luovutin. Toivon kuitenkin sydämestäni, että tämä unikoulu auttaa. Vielä en ole satuttanut pientä, mutta usein on pitänyt mennä toiseen huoneeseen jäähylle, kun pinna meinaa palaa täysin noina yön pitkinä tunteina, kun toinen ei nukahda. Se on talutuslieka, joka on aika tiukalla.

Toinen lapsi oli tarkoitus hankkia, mutta se saa toistaiseksi odottaa, pelottaa, jos en jaksa senkään kanssa valvoa.

 

[Voih]

Thelma,

on täysin ymmärrettävää, ettei tuollaista jaksa ilman apua. Kuka jaksaisi noin vähillä unilla? Vaikka onkin ihan normaalia, ettei vauva nuku kuten aikuiset, elämämme ja yhteiskuntamme toimii sen mukaan, että päivällä valvotaan ja yöllä nukutaan. Äidin on todella vaikea muuttaa rytmiään sellaiseksi, että nukkuu kun vauva nukkuu, myös päivällä. Päiväuniin on vaikea tottua ja niille on vaikea löytää aikaa.

Toivon kovasti, että unikoulunne tuottaa tulosta. Mielestäni siinä ei ole mitään julmaa, kun kerran vauvaa ei yksin huudateta? Eihän muutakaan ratkaisua ole.

Kun vain saisit voimaa jaksaa tämän luultavasti lopulta suhteellisen lyhyen vaiheen yli. Sen tiedätkin, ettei vauva ole ilkeä, hän ei vaan ymmärrä ja osaa nukkua pitkiä pätkiä. Oma mielipiteeni on, että mieluummin vaikka vähän rajumpikin unikoulu (olen siis huudatusta vastaan), kuin hermoromahdus äidille, joka sitten on fyysisestikin vaarallinen lapselleen.

 

[yksi uneton]

Mä ymmärrä Thelman tunteet aivan täysin. Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa, mies paljon työreissuissa ja minä yksin vauvan (9 kk) kanssa. Ei ole ikinä nukkunut hyvin (ei edes huonosti vaan TODELLA huonosti), meillä onnettomiin uniin on syynä sairaus ja lapsi heräilee myös ihan konkreettisesti kipuun. Jos lapsella ei sairautta olisi, olisin aivan varmasti aloittanut unikoulun vaikka sairaalassakin, jos kotona ei onnistuisi.

Olenkin paljon miettinyt voiko sairasta lasta mitenkään unikouluttaa? Täytyy varmaan aloittaa ihan ketju aiheesta, josko löytyisi joltain kokemusta. Minähän en voi tietää, milloin lapsi herää kipuun, milloin johonkin muuhun. Kipu on meillä niin jokapäiväistä, että ei välttämättä huuda sitä aina hysteerisesti. En ole lasta voinut koskaan vaan taputella sängyssään vaan aina on otettu syliin ja kanniskeltavaksi, koska toisella voi olla myös kova kipu...vaikeaa.

olen joutunut viimeiset 9 kuukautta pärjäämään 3-6 tunnin unilla vuorokaudessa ja olen todella loppu. Apua on hankala saada mistään, joten ei auta muu kuin jaksaa...aina ei vain jaksa, koskaan en ole lapselle ärähtänyt, koska säälin kipua tuntevaa lastani todella paljon, mutta olen oikeasti yön heikkoina tunteina miettinyt sitä mahdollisuutta, että joutuisin lapsen pois antamaan. En tietenkään tähän pystyisi, mutta oma masennus, ahdistus ja unettomuus saavat aikaan mitä erilaisempia tuntemuksia.

Koittakaa kestää kaikki unettomien äidit!!! Joku tuolla kommentoikin, että miksi lapsen pitäisi nukkua 12 h putkeen, mutta omastakin kokemuksesta voin sanoa, että ei kyse siitä ole. Vannon, että kaikki me ketkä ihan fyysisesti ja henkisesti sairastumme unettomuuden ja ahdistuksen takia ajattelemme aivan varmasti vain lapsiemme parasta, kun toivomme niitä pidempiä yöunia myös itsellemme.

 

[JAJ]

Siis älkää nyt heti huutako, sanon vain oman mielipiteeni, mutta mä en millään ymmärrä että ton nukkumisen suhteen ollaan niin fanaattisia, ja lapsen on pakko nukkua 12 tuntia putkeen tai ei ole "normaali". Ja että 6kk vanha ihan sairaalaan asti, jossa nukkuu paremmin kun ei "maidon tuoksuinen äiti ole vieressä". Voi hyvä tavaton, siitähän se lapsi haistaa turvan, omista vanhemmistaan. Ehkäpä on nukkunut sairaalassa, jos on ollut ihmeissään, peloissaan yms. Sekin on kumma kun yleensä sanotaan että lapsen sänkyyn pitäisi jättää joku äidin tuoksuinen vaate jotta nukkuu paremmin, niin sitten kuitenkin tälläisissä tilanteissa vedotaan juuri päinvastoin.
No, toivottavasti lapsenne nukkuvat nyt täydet yöunet eivätkä häiritse teitä öisin vaatimalla mitään...

Niin juuri..just sitähän mä tarkotin että joka yö pitää nukkua 12h putkeen..
Aika teräsihminen saa olla jos kestää puoli vuotta 2h välein heräilyä ja 3 ekaa kuukautta yöllä 2h tissiä syöden. Eikä lääkäri varmastikkaan määräisi vauvaa unikouluun jos katsoisi sen turmelevan täysin vauvan psyykkeen..Ja ehkäpä sen äidinkin on pysyttävä järjissään jotta lapsesta tulee normaali??!!

 

[oma mielipide]

Siis älkää nyt heti huutako, sanon vain oman mielipiteeni, mutta mä en millään ymmärrä että ton nukkumisen suhteen ollaan niin fanaattisia, ja lapsen on pakko nukkua 12 tuntia putkeen tai ei ole "normaali". Ja että 6kk vanha ihan sairaalaan asti, jossa nukkuu paremmin kun ei "maidon tuoksuinen äiti ole vieressä". Voi hyvä tavaton, siitähän se lapsi haistaa turvan, omista vanhemmistaan. Ehkäpä on nukkunut sairaalassa, jos on ollut ihmeissään, peloissaan yms. Sekin on kumma kun yleensä sanotaan että lapsen sänkyyn pitäisi jättää joku äidin tuoksuinen vaate jotta nukkuu paremmin, niin sitten kuitenkin tälläisissä tilanteissa vedotaan juuri päinvastoin.
No, toivottavasti lapsenne nukkuvat nyt täydet yöunet eivätkä häiritse teitä öisin vaatimalla mitään...

Niin juuri..just sitähän mä tarkotin että joka yö pitää nukkua 12h putkeen..
Aika teräsihminen saa olla jos kestää puoli vuotta 2h välein heräilyä ja 3 ekaa kuukautta yöllä 2h tissiä syöden. Eikä lääkäri varmastikkaan määräisi vauvaa unikouluun jos katsoisi sen turmelevan täysin vauvan psyykkeen..Ja ehkäpä sen äidinkin on pysyttävä järjissään jotta lapsesta tulee normaali??!!

No en pidä itseäni teräsihmisenä, vaikka oma lapseni heräsi ensimmäiset 5kk 15-30 min välein öisin, ja heräsin hänen kanssaan. Enkä ole sanonut minkään tuhoavan vauvan psyykettä, ja itselläkin se pysyi heräilyistä huolimatta ihan normaalina. Mutta ethän nyt itsekään voi väittää, ettei vauvasi olisi ollut edes hiukka ihmeissään kun täysin vieraaseen ympäristöön ja vieraiden ihmisten luo on viety? Tai ainakin minun käsityksen mukaan vauvat / lapset vierastavat...

 

[unesta]

Olen sitä mieltä, että univeikeuksien vuoksi en voisi vauvaa sairaalaan viedä. Kuitenkin on sanottava, että nämä jutut täytyy jokaisen miettiä itse. En usko, että itse olisin jaksanut, jos olisin joutunut 5 kk heräämään 15-30 minuutin välein. Silloinhan en olisi nukkunut käytännössä lainkaan, koska eihän tuossa ajassa ehdi kuin torkahtaa. Kyllä nukkuminen on ihmiselle elinehto ja herätykset on tunnettu kidutuskeinokin. Me olemme tässäkin suhteessa ihan erilaisia - joku nukkuu sikeästi ja nukahtaa hyvin, toinen ei saa millään unta jne. Kaikki eivät myöskään tarvitse yhtä paljon unta. SIksi on hankala tuomita toisten ratkaisuja.

 

[Thelma]

Minun täytyy nyt vielä ainakin näin meidän kohdalta hiukan korjailla tuota unikoulu asiaa. Meillä siis vauva meni ensi - ja turva kodin tiloihin perhehuoneeseen, ihan kuin yksiö. Minä olin koko ajan mukana. Vieras ihminen nukutti illalla ja öisin vauvan herätessä kolme ekaa yötä ja kaksi viimeistä minua opastettiin samoihin saloihin, viimeisenä yönä olin vauvan kanssa keskenään. Ammulla heräämisen jälkeen mentiin kotiin.

MEillä vauvalla oli pieni vierastus/epäluuloisuus vaihe aikaisemmin, mutta se meni jo ohi. Nyt ei vierasta. Otti nopeasti illalla omakseen unikoulutädit, vaikka meilläkin täti vaihtui kesken unikoulu jakson. Meillä tyttö ei ollut ollut yötä ennekään äidistä erossa. Mutta onneksi siis ei vierasta, en tiedä miten olisin voinut asiaan suhtautua, jos vierastaisi.

 

[JAJ]

oma mielipide:

hmm...kyllä minä ainakin pidän sinua teräsihmisenä jos olet selvinnyt noin vähällä unella=)! Niin itselleni alkoi tulla jo erilaisia oireita kun ei saanut nukkua edes 3h pätkää. Ja totta kai lapseni on varmasti ollut ihmeissään vieraassa paikassa ja ei mennyt sekuntiakaan etten olisi miettinyt kuinka pikkuinen voi sairaalassa.
Päivät olin siellä hänen kanssaan ja illalla viimeiseksi vielä soitin osastolle ja kysyin miten menee.

Joten toivon etten saa mitään huonon äidin-leimaa otsaani, vaikka en selvinnytkään ns."selväjärkisenä" vauvan yöheräilyistä.