unikoulutapoja taaperoille

[Paavo-Riikka]

Heippa kaikki unikouluttaneet. Kiinnostaisi kovasti, että minkälaisia unikouluja olette lapsillenne pitäneet? Oletteko huudattaneet ja odottaneet vaan, että nukahtaa vai käyneet välillä katsomassa vai tassuhoitaneet vai miten??? Meillä ei tassuttelu tunnu auttavan, tai oikeastaan auttaa liiankin hyvin, eli siitä on tullut ongelma... Pitäisi siis aina käydä laskemassa poika alas ja odottaa käsi selän/kyljen päällä hetki, kunnes rauhoittuu nukahtamaan itsekseen. Tätä siis jatkunut jo piiiitkän aikaa. Nyt tänään alkoi vaihe 2, eli äiti käy vasta 5 minuutin huudon jälkeen laskemassa mitään sanomatta pojan makuulleen. Ensi yönä on tarkoitus pidentää aikaa. Mitä mieltä olette... jääkö tämäkin päälle vai onko toivoa saada poika itsekseen nukahtamaan??? Tänään huudettiin puolisen tuntia ja lopulta nukahti itsekseen huutoonsa. Nyt on sitten äidillä todella paha mieli (ei olis meinaan itse mukava nukahtaa itkien).

 

[hanne]

Mä olen tassutellut neitiä, ja homma toimii kyllä yöllä erittäin hyvin, mutta meillä nukahtaminen tapahtuu kyllä viereen tissille. Sitten kun on melkein untenmailla, nostan neitin sänkyynsä ja yleensä jää sitten sinne. Näin ollaan päästy vähimmällä, mutta meillä olikin ongelmana tämä yöllinen viereen päästäminen eli se on tassutuksella saatu pois ja mä saan nukkua yöni kunnolla.

Saattaa edelleen herätä yöllä kertaalleen ja sillon tutti suuhun ja käsi hetki päällä, aina ei välttämättä tarvi pitää kättäkään. Ja nyt kun on hampaita pukannut olen ollut muutaman yön vieressä, mutta neitin huoneessa en ole omaan sänkyyni kantanut. Sitten kun kivut on ohi nukkuu kyllä rauhassa yksinään.

Eli ollaan mukautettu juttua omiin tarpeisiimme sopiviksi, meillä on kyllä suht rauhallinen kiltti tyttö, ehkä helpompi pelata kun vilkkaamman lapsen kanssa.

 

[Mummy Sunshine]

Iltanukahtamisestako kyse? Meillä nukutettiin ennen meidän sängyssä vieressä maaten, mutta se alkoi käymään oman hermon päälle, kun sai välillä maata pitkälle toista tuntia touhuavan lapsen vieressä. Yks kerta vaan kyllästyin ja laitoin lapsen omaan sänkyynsä (josta ennen oli seurannut hillitöntä huutoa). Olinko sitten tarpeeksi päättäväinen sillä kertaa, kun ei kiljunut kurkku suorana...
Ekoina iltoina sai kyllä istua vieressä ja laskea makuulle kertaa monta. Vähitellen siirryin kauemmaksi sängystä, lähinnä oven suuhun, että pystyin lukemaan lehteä samalla, meillä kun nukutaan pimeässä huoneessa Pikkukomenteluihin en kauheasti reagoinut, pari kertaa yleensä kävin vielä peittelemässä ilman isoja puheita. "Hyvää yötä" taisin sanoa.
Nykyään istun tietokoneella, joka meillä on viereisessä huoneessa niin, että sängystä tarvittaessa näkee. Edelleen pitää käydä yleensä kerra-pari peittelemässä, mutta en pidä sitä pahana. No, nyt olen jo häipynytkin koneen vierestä, kun tyttö vielä hakee unta eikä ole ollut siitä moksiskaan.
Huudattaa ei meillä tarvinnut ja mä tykkään, että vieressä olis hyvä olla, jos kovin huutaa. Tapansa tietty kullakin. Tällasen ohjeen, jolla me opeteltiin nukahtamaan, luin "Vauvan uni"-nimisestä kirjasta ja hyvin toimi! Eli siis vähitellen, ilta illalta tai viikko viikolta, kauemmas sängystä.

 

[taustalla]

\

Iltanukahtamisestako kyse? Meillä nukutettiin ennen meidän sängyssä vieressä maaten, mutta se alkoi käymään oman hermon päälle, kun sai välillä maata pitkälle toista tuntia touhuavan lapsen vieressä. Yks kerta vaan kyllästyin ja laitoin lapsen omaan sänkyynsä (josta ennen oli seurannut hillitöntä huutoa). Olinko sitten tarpeeksi päättäväinen sillä kertaa, kun ei kiljunut kurkku suorana...
Ekoina iltoina sai kyllä istua vieressä ja laskea makuulle kertaa monta. Vähitellen siirryin kauemmaksi sängystä, lähinnä oven suuhun, että pystyin lukemaan lehteä samalla, meillä kun nukutaan pimeässä huoneessa Pikkukomenteluihin en kauheasti reagoinut, pari kertaa yleensä kävin vielä peittelemässä ilman isoja puheita. "Hyvää yötä" taisin sanoa.
Nykyään istun tietokoneella, joka meillä on viereisessä huoneessa niin, että sängystä tarvittaessa näkee. Edelleen pitää käydä yleensä kerra-pari peittelemässä, mutta en pidä sitä pahana. No, nyt olen jo häipynytkin koneen vierestä, kun tyttö vielä hakee unta eikä ole ollut siitä moksiskaan.
Huudattaa ei meillä tarvinnut ja mä tykkään, että vieressä olis hyvä olla, jos kovin huutaa. Tapansa tietty kullakin. Tällasen ohjeen, jolla me opeteltiin nukahtamaan, luin "Vauvan uni"-nimisestä kirjasta ja hyvin toimi! Eli siis vähitellen, ilta illalta tai viikko viikolta, kauemmas sängystä.

Meillä ei koskaan nukutettu mutta jossain vaiheessa vain ei se vanha systeemi sänkyyn ja hyvää yötä toiminut Joten mentiin vähän samalla linjalla kuin edellinen, vain että meillä oltiin sängyn vieressä ja pikkuhiljaa vähennettiin sitä aikaa jonka olimme siellä.
Ei huudatettu, oikeastaan jo siksikin että yläsängyssä nukkui isompi jonka uni kyllä olisi huudosta häiriintynyt

 

[Vieras2]

Meillä ei koskaan nukutettu mutta jossain vaiheessa vain ei se vanha systeemi sänkyyn ja hyvää yötä toiminut

Sama homma meillä: koskaan ei olla nukutettu, mutta myöhemmin (n. 1v) alkoi vaatia nukutuksen jostain kumman syystä. Että se siitä "lapsi oppii mihin tottuu" -ajatuksesta

 

[Mummy Sunshine]

\

Meillä ei koskaan nukutettu mutta jossain vaiheessa vain ei se vanha systeemi sänkyyn ja hyvää yötä toiminut

Sama homma meillä: koskaan ei olla nukutettu, mutta myöhemmin (n. 1v) alkoi vaatia nukutuksen jostain kumman syystä. Että se siitä "lapsi oppii mihin tottuu" -ajatuksesta

No meilläkin se viereen nukuttaminen alkoi siitä, kun vieroitettiin yötissistä isäjohtoisesti ja minä olin pois kotoa iltaisin toista viikkoa. Isälle huusi nukkumaan mennessä niin, että oli "pakko" nukuttaa viereen. Äiti ei sit vaan kotiin palattuaan oikein tykännyt siitä, että sai alkaa maata puoli iltaa vieressä. Koitetaan antaa sitä läheisyyttä muulloin kun hermot kireänä nukkumattia odotellessa. Ja kun se nukkumaanmeno siellä omassa sängyssä sujuu nyt yleensä n. vartissa niin on mun mielestä parempi vaihtoehto kaikkien kannalta. Voisin silitelläkin uneen, jos se sujuisi ongelmitta ja vähän nopeammin..

 

[HeMa05]

meillä eka aloitettiin siitä että iltatissi olohuoneessa ja nukahti syliin.sit siirryttiin siihen että nukahti viereen ja nostettiin omaan sänkyyn.sit rauhoitettiin viereen ja nostettiin hereillä sänkyyn.ja nyt rauhoittuu sylissä ja nostetaan sänkyyn johon nukahtaa unilaulun jälkeen.
pienin askelin ollaan edetty ja sopi meille kun ei sitä huudatusta viitsitty tehdä kun tyttö vaan kiihtyi enemmän ja ei siitä tullut mitään.no tosin tyttö lasketaan kai vielä vauvakis kun on alle vuyoden mutta näin meillä =)

 

[Vieras2]

Tuo Mindren ehdottama tapa kuulostaa aika kivalta. Että ollaan huoneessa mutta ei silitetä tms. ja pikku hiljaa mennään kauemmas. Täytyypä kokeilla.

 

[laiska Paavo-Riikka]

Siis meillä on kyse sekä iltanukuttamisesta että yöheräilyistä. Nyt on yksi ilta/yö menty niin, että jätin unilaulun jälkeen pojan yksin hakemaan unta (oli rauhallinen vielä siinä vaiheessa). Huutohan siitä tuli. Pysyin kovana ja "sydämettömänä" ja odotin 5min. ennen kun menin laskemaan pojan takaisin ja toivotin hyvät yöt. Taas sama juttu... Puoli tuntia poika jaksoi huutaa, mutta sitten nukahti. Yöllä kuulin muutataman kerran, että heräili, mutta nukahti pienen kitinän jälkeen itse. Neljän jälkeen sitten heräsi huutamaan, jolloin taas 5min. kuluttua kävin laskemassa alas. Toinen samanlainen tarvittiin ja siinä oli meidän yöhuudot. Ensi yönä pidennetään odotusaikaa, saa nähdä kuinka äidin tällä kertaa käy. Oli meinaan tosi vaikeeta kuunnella huutoa jo 5min. Meillä ongelman nimi on se, että aina pitäisi olla vieressä, että nukahtaa, siksi harjoitellaan yksin nukahtamista. Luulisin, että on pakko illallakin oppia pikkuhiljaa nukahtamaan itse, koska muuten vaatii seuraa yölläkin herätessään. Jos keskustelu jatkuu, tulen kyllä kertomaan kuinka meidän käy. Viikonlopuksi ollaan kylläkin lähdössä kyläilemään, joten voi olla että jää vähän unikoulu kesken, kun ei voi lapsiperheessä kovasti huudattaa.

 

[Kastanja82 harmaana]

Juuh, kiva kuulla, että jollain riittää vaan muutama kymmenen minuuttia ja lapsi rauhottuu. Meillä huudetaan sit heti kerralla puoltoista tuntia ja meno on ihan päätöntä. Tämä siis öisin, illalla nukahtaa ihan kiltisti. Ei auta silittelyt, vieressä olot tms. Pikkasen koettelee hermoja tuo huutaminen ja viime yönä (kolmas yö) itku oli vaan entistä kovempaa, joten pitkän huutamisen jälkeen oli sit pakko antaa maitoo. Yleensähän se yö toisensa jälkeen vaan rauhottuu, mut meillä vaikutus on päinvastanen. Täytys taas tsempata itteensä jaksamaan vielä yrittämään saada se yömaito pois.

 

[hieman pullukka]

Meillä pikkunen vietiin nukkumaan omaan huoneeseen ja ostettiin pimentävä rullaverho aluksi. Laitoin pojan sänkyyn ja jätin yksin jos itku koveni hysteerisesksi niin menin laittaamaan tutin uusiks ja silittelin ja taas läksin huoneesta saatettiin tehdä samaa montakin kertaa. Nyt poika sai joululahjaksi pienen cd soittimen ja hankittiin tuutulaulu cd ja laitetaan iltasella kun poika menee nukkumaan soimaan se hiljaisella hyvin nukahtaa levy pyörii itekseen siel loppuun en mene sitä sammuttamaan. Ennen kuin itse menen nukkumaan käyn vilkaisemassa poikaa ja laitan virrat soittimesta pois päältä. :saint:
Koko perhe on erittäin tyytyväinen että poika nukahtaa hyvin.

 

[laiska Paavo-Riikka]

Vähän lievensin omaa "koulutustani" Mindren suuntaan. Tänään jäin iltalaulun jälkeen lähelle (muttei ihan viereen) makoilemaan patjalle ja annoin pojan mekastaa sängyssä nähden minut. Viiden minuutin päästä laitoin pojan uudestaan makuulle ja sinne jäi äidin paitaa nuuhkimaan tutti suussa rauhassa. Jäin vielä ovelle odottamaan pientä päätä nousevaksi huutelemaan, mutta hetken odotettuani lähdin pois ja siellä herra nyt sitten tutii. Saa nähdä kuinka yö menee. Uskomattoman helposti meni tämä ilta. Tänä yönä olisi siis tarkoitus odotella 10 minuuttia ennen menemistä, mutta saa nähdä kestääkö kantti.

 

[hanne]

Mikset tekisi samalla tavalla yöllä, lapselle tutti suuhun ja niin että näkee sut ja sitte pois. Ei tuu sitä huutamista alkuun, niin saattais rauhottua hyvinkin nukkumaan uudestaan vähemmällä ajalla? Tää oli ehdotus vaan

 

[laiska Paavo-Riikka]

Juu, näin juuri olen toiminutkin ja poika rauhoittuu kyllä heti kun huoneessa käy ja laittaa hänet makuulle. Ongelma on se, että huoneessa pitää käydä useita kertoja yössä, ei se että se kestäisi minuuttia kauempaa. Nyt siis pitäisi saada käynnit pois jollain keinolla. Meillä siis toimi jo homma niin, että poika nukkui meidän huoneessa ja noustessaan ylös näki minut ja laskeutui alas takaisin nukkumaan. Enää olisi siis se vaihe, että miten saada poika rauhoittumaan itsekseen omassa huoneessa (oliko sekava teksti???).

 

[hanne]

Meillä oli sama juttu. Eli alotin tassutuksen ja siirsin nukkumaan omaan huoneeseen. Alkuun jotain viikon verran piti käydä usein, mutta lapsi oppi itte nukahtamaan, eikä enään vaatinut mun näkemistä siihen ajan kanssa, onko teillä kuinka kauan harjoiteltu, jos ei kauan niin suna jatkaisin kyllä se ajan kanssa vähenee. Mä alotin 9,5 kk vanhana ja neiti nyt 13 kk ja nyt nukkuu koko yön jos ei hampaat kiusaa, tähän asti menty 1 käynnillä pitkän aikaa.

Hampaiden kanssa olen nukkunut neitin huoneessa aamuyöstä itekki, kun ei muuten tullut mitään, yhtä juoksemista.

 

[Mummy Sunshine]

\

Nyt poika sai joululahjaksi pienen cd soittimen ja hankittiin tuutulaulu cd ja laitetaan iltasella kun poika menee nukkumaan soimaan se hiljaisella hyvin nukahtaa levy pyörii itekseen siel loppuun en mene sitä sammuttamaan. Ennen kuin itse menen nukkumaan käyn vilkaisemassa poikaa ja laitan virrat soittimesta pois päältä. :saint:
Koko perhe on erittäin tyytyväinen että poika nukahtaa hyvin.

Unohdin kanssa mainita, että samoin meidän tyttö sai joululahjaksi soittimen ja tuutulaulu-cd:n ja se laitettiin soimaan, kun alettiin opetella yksin nukahtamista. Ja se onkin tosi tärkeä. Tyttö usein muistuttaa minua, kun nukkumaan aletaan hankkia, näyttämällä soitinta

 

[laiska Paavo-Riikka]

\

Meillä oli sama juttu. Eli alotin tassutuksen ja siirsin nukkumaan omaan huoneeseen. Alkuun jotain viikon verran piti käydä usein, mutta lapsi oppi itte nukahtamaan, eikä enään vaatinut mun näkemistä siihen ajan kanssa, onko teillä kuinka kauan harjoiteltu, jos ei kauan niin suna jatkaisin kyllä se ajan kanssa vähenee. Mä alotin 9,5 kk vanhana ja neiti nyt 13 kk ja nyt nukkuu koko yön jos ei hampaat kiusaa, tähän asti menty 1 käynnillä pitkän aikaa.

Hampaiden kanssa olen nukkunut neitin huoneessa aamuyöstä itekki, kun ei muuten tullut mitään, yhtä juoksemista.

Meillä "harjoiteltu" jo kohta pari kuukautta, joten on aika tehdä jotain toisin. Herra heräsi äsken ja huuteli pariin otteeseen vähän aikaa, ehkä pari minuuttia (ei paniikkihuutoa) ja rauhoittui itse. Ihme on tapahtunut!!! ainakin hetkeksi.

 

[laiska Paavo-Riikka]

Meillä nukuttiin aamuun asti! Kertaakaan en yön aikana käynyt pojan huoneessa!!!!!

 

[midi]

mitä on toi tassutus?

 

[katriina]

Hei, olen se nim. Huonosti nukahtava joka aloitti tuota toista ketjua. Laitoin nyt toisen nimimerkin, koita muistaa minut siitä.

Hienoa, että teillä meni yö loistavasti! Moneenko asti poikasi nukkui ja moneltako laitoit nukkumaan? Minä nyt sitten päätin olla siis huudattamatta ja seisoin sängyn vieressä niin kauan että lapsi nukahti. Oli sen verran levoton kun sänkyyn laitoin (kaikista rauhallisista iltarutiineista huolimatta) ja kun tiesi että nyt äiti laskee sänkyyn niin alkoi hermostuneesti vikistä. Tulikohan edellisestä illasta traumat? Laskin taaperon noin 20 kertaa, kun aina vaan nousi ylös (istualteen) mutta aika pian rauhoittui ja sille riitti, että olin vaan vieressä. Tiedän kuitenkin että hän ei osaa istumasta mennä itse maaten joten pakko se oli aina laskea, ikävä kyllä...no, yö meni ihan hyvin: puoli kolmen aikaan huuteli siihen malliin, että piti mennä katsomaan. Siellähän se istua kökötti. Laskin maaten, peittelin ja pistin tutin suuhun ja rauhoittui heti, MUTTA vaati että olen vieressä sillä yritin lähteä mutta hänpä heti käääntyi katsomaan ja päästi hermostuneen äänen että älä äiti vaan lähde mihinkään! Seisoin siis sängyn vieressä niin kauan että nukahti, ei mennyt kauaa mutta tuntui sekin aika pitkältä keskellä yötä...sitten 5.45 heräsi ja otettiin viereen, koska siihen aikaan lasta on enää mahdoton saada nukahtamaan omaan sänkyynsä. Hirveän hyvin siis yö meni kaiken kaikkiaan meilläkin sillä vielä muutama päivä sitten lapsi heräsi 20 kertaa yössä. Meillä auttoi kovasti omaan huoneeseen siirto! Mutta vieläkin haikailen tuota itsekseen nukahtamista, ettei tarvitsisi kertaakaan yöllä käydä tai jos tarvii, riittäisi pelkkä tutin laitto. Osasi meinaan ennen nukahtaa itse mutta nyt on joku kummallinen vaihe, että vaatii jomman kumman vanhemman lähelleen nukahtamisvaiheessa. Jos sulla on jotain vinkkiä niin otan vastaan... Ja onnea vielä teille, toivotaan että jatkossakin menee hyvin! Niin muuten minkä ikäinen teidän poika on? Meillä 1v 3kk.

 

[Häh]

Ei millään pahalla Katriina,mutta poikasi on 1v3kk eikä osaa sängyssä mennä istuma asennosta makuulleen itse?

 

[katriina]

Juu katsos kun kaikki ei oo yhtä hyvin kehittyneitä, toiset kehittyy myöhemmin. Ei vielä kävelekään. Ollaan leikitty "pistä pää tyynyyn"-leikkiä ihan päiväseltään enkä ole vielä nähnyt että menisi makuulle. Ei ole vain liikkuvaista sorttia, pitäisikö kaikkien olla?

 

[Häh]

Ei todellakaan kaikki kehity yhtä aikaa,eikä tarvitsekkaan,mutta musta kuulostaa kyllä vähemmän normaalilta,ettei 1v3kk ikänen osaa mennä makuuasentoon jos istuu...Enkä mä edelleenkään sano tätä pahalla,itte kyllä vaan jo huolestuisin...

 

[Omppu-75]

\

Ei todellakaan kaikki kehity yhtä aikaa,eikä tarvitsekkaan,mutta musta kuulostaa kyllä vähemmän normaalilta,ettei 1v3kk ikänen osaa mennä makuuasentoon jos istuu...Enkä mä edelleenkään sano tätä pahalla,itte kyllä vaan jo huolestuisin...

Mun on pakko yhtyä tähän, ja ei todellakaan millään pahalla.

 

[taustalla]

Jos Katriinan tapauksessa on kyse siitä, että lapsi on vain tottunut että hänet aina lasketaan, ei siis ole koskaan joutunut itse menemään pitkäkseen?