Unikoulu ei auta

[Sintti.]

Meillä pian 11kk poika, joka on nukkunut aina levottomasti. Noin kuukausi sitten kyselin täällä apuja tilanteeseen, ja yleinen mielipide (myös meidän neuvolan terkkarin) oli, että yösyötön poisjättö auttaa. No, se on jätetty pois, ja unikoulua pidetty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan (ensin kokeillaan, rauhoittuuko itse, jos ei, niin käsi päälle, jos ei auta, silitetään ja vain kunnon huudosta syliin, sitä joutuu hyvin harvoin tekemään). Mutta ei. Nukkuminen edelleen tosi levotonta. Se jo hieman parani, mutta flunssan jälkeen ei ole unikouluopit auttaneet.

Ehkä 3-10 kertaa yössä poika joko herää tai sitten puoliunessa herättää meidät ääntelyllä. Jos herää kunnolla (ja välillä puoliunessakin), nousee seisomaan, ja oma-aloitteisesti ei kyllä käy takaisin nukkumaan. Jos ennen ylösnousua saa käden pojan päälle, nukahtaa yleensä takaisin helposti, mutta jos liian kauan seurailee, poika saattaa herätä kunnolla ja valvoa tyyliin 1,5h.

En oikein tiedä, mitä kokeilla seuraavaksi. Huudatusunikoulua en halua pitää: paitsi että sitä ei kai oikein suositella (lapsi oppii, ettei hätään vastata), niin meidän poika on aika voimakastahtoinen tapaus, veikkaan, että tekisi saman kuin kaverin poika samassa tilanteessa: huusi kunnes oksensi. Eikä tosiaan taatusti käy itse nukkumaan, jos on kerran seisomaan noussut.

Eli mitä seuraavaksi? Onko kellään vinkkejä?

 

[=D]

Hei!

Oletteko ajatelleet kokeilla siirtää lasta omaan huoneeseen nukkumaan. Joskus se ettei lapsi nuku samassa huoneessa vanhempien kanssa rauhoittaa lapsen unen. Koska lasta voi yhtälailla häiritä vanhempien äänet yöllä.

Onko teillä sama ongelma päiväunien kanssa? meidän unet rauhoittuivat kun nukkumaan meno rauhoittui. Opeteltiin se että kun sänkyyn mennään, mennään nukkumaan ja pari pv harjoiteltiin ja siinä se. Nykyisin kun vie vaan sänkyyn niin lapsi nukahtaa sinne itse, ei tarvitse silitellä eikä istua vieressä. Eli meidän unikoulu oli sellainen että lapsi laitettiin pinnikseen. itse istuin sängyn viereen siten että lapsi näki sivuprofiilini ja minä sivusilmällä mitä sängyssä tapahtuu. Ja aina kun lapsi nousi seisomaan sängyssä laitoin hänet takaisin makuulleen ja sanoin että nyt on uniaika. ja istuin takaisin penkilleni. ekakertaan meni vajaa tunti ennen kuin lapsi antoi periksi unelle ja siitä se pikkuhiljaa lyheni. Ja penkkiä siirsin aina pikkaisen kauemmas pinniksestä ja lopulta riitti kun vei lapsen sänkyyn niin hän ymmärsi et nyt nukutaan.

toivottavasti tuosta kirjoitelmastani saisi jotain selvää. =)

 

[Nonne]

Moi!

Meidän vauva on 10 kk. Mä olen vasta ihan unikoulun alussa, mutta otin ohjeen uusimmasta Kaksplussasta. Siinä sanottiin, että jos on tarkoituksena lopettaa yösyötöt niin syliin ei oteta lainkaan vaan rauhoitetaan sinne petiin. Noh, tämä nyt taisi olla vähän aiheen vierestä.
Me ollaan kouluiltu nyt pari päivää siis vasta. Ekana yönä huusi kerran puolitoista tuntia ja muuten heräsi pari kertaa, huutaen vaan n. 10 min. Viime yönä pisin huuto oli n. puoli tuntia. Selvästi hermostui enemmän, kun jouduttiin käymään vaihtamassa vaippa -> otin syliin, maitoa herui ja se haisi, laskin vaipan vaihdon jälkeen takaisin omaan sänkyyn, enkä antanutkaan maito niin kuin ennen.
Meillä nousee kans poika tosi herkästi seisomaan, silloin olen mennyt heti laskemaan alas ja pitämään siellä. Se ei osaa ainakaan vielä kyllä siitä mennä nukkumaan enää itse. Pikku änähdyksiä kuuluu aina välillä ja niihin en reagoi mitenkään. Osaa siis välillä itsekin rauhoittua, mutta sitten kun alkaa enemmän huutelemaan ja kuulen että nousee ylös niin menen.
Otatko sä sen rauhoittelevan käden pois ennen kuin lapsi nukahtaa? Näin ainakin siinä 2+ ohjeessa käskettiin tehdä. Koitan aina sitten hiippailla huoneesta pois niin, että poika ei ole ihan täydessä unessa. Näin muka nukahtaa yksin.

No, eipä minusta ole kyllä sinulle neuvojen antajaksi. Sinulla tuota kokemusta on kuitenkin paljon enemmän jo. Kunhan tulin turisemaan ja antamaan tsemppiä... Koita jaksaa!

 

[Isä kouluttamaan]

En minäkään neuvoa uskalla, koska kaikki vauvat ovat erilaisia. Me päätimme juuri lopettaa yösyötöt, ja unikoulun on hoitanut ihan yksin isä. Parin yön jälkeen näyttäisi hyvältä, mutta eihän sitä vielä tiedä. Korostaisin kuitenkin, että rintalapsille unikoulun pitäjäksi kannattanee valita joku muu kuin äiti.

 

[Sintti.]

Kiitos hyvistä vinkeistä, yritän kommentoida vähän...

Yösyöttöjen lopetus kävi lopulta helposti: kaksi päivää ennen kuin isän piti aloittaa tiukka unikoulu, poika jätti itse yösyötön väliin (olisi syönyt klo 23, mutta siihen aikaan en koskaan suostunut vielä maitoa antamaan, ja sitten nukkuikin aamuun asti), ja sen jälkeen mentiin pari yötä hyvin pienellä taistelulla. Nyt ei ole enää kolmeen viikkoon mitenkään kaivannut maitoa yöllä. Eli se ei ole enää ongelma.

Omaan huoneeseen laittoa ei ole kokeiltu, sieltä pitäisi ensin saada iso vuodesohvanrumilus pois. Ja jotenkin vähän ahdistaa se ajatus, että sitten saisi ravata 10 kertaa yössä toisessa huoneessa (vaikka tietysti voi olla, ettei tarvisi, siihenhän siinä pyritään). Tällä hetkellä pojan sänky on meidän sängyssä kiinni. Välissä on laita, mutta niin alhaalla, että poika pääsee kiipeämään siitä yli (siis meidän sänkyyn, ei sinne toiselle puolelle). Laitaa on yritetty nostaa, mutta se tekee tassuttelusta ym. tosi vaikeaa. Tietty voisi siirtää sänkyä kokeeksi kauemmas, nyt se on noin lähellä, jotta voi puoliunessa vain työntää käden pinnojen välistä, ja poika jatkaa unia.

Käsi on pyritty ottamaan pois pojan päältä ennen kuin nukahtaa, mutta lipsumista on alkanut tulla, kun viikkojenkaan jälkeen ei tule tulosta. Voisi jotain ryhtiliikettä yrittää. Nimimerkin =D systeemiä voisi yrittää, joskin jotenkin tuntuu, että poika pomppaisi ylös kuin jojo ties kuinka kauan. Mutta kun keräisi vähän voimia, niin voisi kokeilla.

Päikkäreille ei ole mitään toivoa saada poikaa omaan sänkyyn, varsinkin, kun päiväimetykset on lopetettu. Pojan pitää olla tositosi väsynyt, että omaan sänkyyn nukahtaa edes silittelyllä tms. Päikkäreille nukutetaan viereen tai mahan päälle meidän parisängyllä. Ihan viime viikkoihin saakka poika on nukkunut vain puolen tunnin päikkäreitä, nyt pari viikkoa jälkimmäiset on alkaneet olla 1,5h, joskin silloinkin usein herää puolen tunnin jälkeen ja pitää silitellä takaisin uneen (itse ei nukahda uudestaan, vaan kiipeää alas sängystä ja konttaa muualle). Mutta huomattavasti on elämää helpottaneet jo nuo pidemmät päikkärit.

Lisää vinkkejä saa antaa, josko me saataisiin niistä sitten fuusioitua joku meidän perheeseen sopiva systeemi.

 

[jojoko]

Eli olen aina ollut uskossa että unikoulu on siis se prosessi jossa vauva opetetaan pois yäsyötöistä. Käsitteillähän ei ole mitään merkitystä mutta haluaisin vain tuoda esille sen asian, että kaikki lapset eivät nuku "koskaan" yön yli heräämättä. Meillä toinen lapsi on alusta saakka nukkunut hyvin ja heräilee yön aikana tosi harvoin. Toinen lapsi taas heräilee edelleen n. 3 krt yössä ja ikää siis 2,5 v.

Tämä kokemus on myös monilla tuttavilla. Itsestäni tuntuu hassulta (tai siis ihanalta että jotkut lapset tosiaan nukkuvat yän yli HERÄÄMÄTTÄ kertaakaan. Itsestäni on ihan normaalia että pieni lapsi herää yöllä ja "tarkastaa" että kaikki on hyvin, vanhemmat lähellä.

 

[jojoko]

että molemmat lapsemme on unikoulutettu n. 8 kk iässä mutta kyllä he silti ovat sen jälkeenkin yöllä heräilleet. Nyt kysynkin siis että ihanko tosin lapsenne ovat siis kertaheitolla lopettaneet yösyötön ja alkaneet nukkua koko yön heräämättä? Meilä siis heräämiset sellaisia että pikku itku ja sitten vaipuvat takaisin uneen itse tai pikku silitys tai tutin suuhun laitto.

 

[Nonne]

Jojoko:lle. Ihan aiheen vierestä, mutta mä käytän koko episodille yhteisnimitystä unikoulu; omaan sänkyyn nukahtaminen päivällä ja yöllä sekä yösyöttöjen lopettaminen. Kyllä minä ainakin toivon, että kun ei vauvan tarvitse enää öisin nousta syömään ja oppii itse sänkyyn rauhoittumaan, niin unetkin siitä rauhoittuisivat. En tietysti luule että yöheräily siihen kokonaan loppuu, mutta kyllä minä olen käsittänyt että unikoulun tarkoituksena on nimenomaan opettaa lapsi rauhoittumaan itse ilman tissiä tms. Noh, käsite-ero ehkä?

 

[Vinkkejä]

Unikoulu voi tarkoittaa montaa eri asiaa, kaikkea sitä, millä vauva opetetaan nukkumaan ja nukahtamaan paremmin. Totta on, että pienet lapset heräilevät, toiset enemmän, toiset vähemmän. Jotkut oppivat tai osaavat nukahtaa itse uudelleen.

Suosittelen alkuperäiselle vielä muutamaa keinoa: ensinnäkin päiväunikoulua. Sitkeää omaan sänkyyn nukahtamaan opettelua. Vauvasi on myös sen ikäinen, että voisit kokeilla yksiä päikkäreitä. Meillä ne auttoivat myös yöuniin. Yrtität vain venyttää aamuja ja laittaa päikkäreille myöhemmin. Yleensä vauva myös nukahtaa helpommin, kun todella on väsynyt.

Heräily voi jatkua unikoulusta huolimatta. On kuitenkin parempi pysyä päätöksessä lopettaa yösyönnit, koska ne on taas myöhemmin vaikeampi lopettaa ja joskus niistäkin on luovuttava. Omaan huoneeseen siirtoa kannattaa myös kokeilla. Voihan sitä aina palata takaisin. Meidän unia nämä vinkkini paransivat.

 

[taaperonÄiti]

Meillä poika on nyt 1v4kk ja on nukkunut melko hyvin (paitsi sairaana) noin 1v1kk ikäisestä. Meillä auttoi varmasti eniten yksiin päiväuniin siirtyminen, koska silloin riitti hyvin unta myös yölle.

Jos yritän laittaa pojan nukkumaan niin, että vien vaan sänkyyn, hän ei jää sinne millään ilveellä. Meillä mennään sekä päivällä että illalla unille näin: (illalla tosin pestään hampaat ja luetaan iltarukous näiden lisäksi)

-Ensinnäkin lapsen pitää olla riittävän väsynyt
-pimennetään huone (ja mahdollisesti tuuletetaan)
-luetaan 1-3 kirjaa vireystilasta riippuen
-annan tutin ja unipupun pojalle ja pidän hetken sylissä kirjatuokion jälkeen,laulan tai juttelen rauhoittavasti
- laitan soittorasian soimaan (poika alkaa jo hieroa silmiään kuulessa melodian)
-nostan pojan sänkyyn ja sanon "kauniita unia"

Meillä mennään yleensä aika tarkasti saman kaavan mukaan. Heti huomaa jos esim. illalla on katsottu telkkaria ja yritän laittaa pojan nukkumaan pikaisesti esim. mainoskatkolla. Ei onnistu sitten millään. Lapsi tarvitsee sen rauhoittavan ja turvallisen hetken ennen nukahtamista.

Jos lapsesi ei ole tottunut nukahtamaan omaan sänkyynsä, suosittelen lukemaan esim. opi kuuntelemaan vauvaasi -kirjan, jossa kerrotaan tarkasti miten lapsen saa "totutettua" omaan sänkyynsä ilman kammoa.

 

[Sintti.]

Kiitos taas uusista vastauksista. Ensinnäkin tuo käsiteasia. Itse käsitän unikouluksi nimenomaan tuon, että opetetaan vauva nukkumaan mahdollisimman vähillä heräilyillä. Yleensä kai siinä vaiheessa jätetään/on jätetty jo yösyötöt pois, mutta esim. HUS:n nettisivujen unikouluohjeessa mainitaan, että alle vuoden ikäinen voi tarvita kerran yössä maitoa, ja se ei estä unikoulua. Mutta meillä siis syötöt on jo olleet pois jonkun aikaa.

Ja en kyllä oletakaan, että meidän tapaus rupeaisi järjestään nukkumaan kokonaisia öitä (vaikka moni vauva kuulemma niin tekee, joku kun tätä kyseli), mutta jos selviäisi parilla herätyksellä, nyt niitä on pahimmillaan tunnin välein.

Taistelin äsken pojan omaan sänkyyn päikkäreille. Ja taistelu se tosiaan oli. Kun poika reilun puolen tunnin jälkeen nukahti (vaikka oli jo taistelun alussa niin väsynyt, että olisi nukahtanut viereen varmaan kahdessa minuutissa), minulla oli toinen käsi ihan tunnoton ja sormet siniset (olin roikkunut siinä pinniksen laidalla) ja poika oli saanut lakanan kokonaan irti ja nukkui mytyn keskellä. Mutta nukkui sen normaalin puoli tuntia kumminkin, hyvä niin.

Ajattelin nyt kouluttaa tuohon omassa sängyssä päikkäreiden nukkumiseen (paitsi jos vielä viikon päästä saan taistella puoli tuntia joka kerta, ei kestä kyllä fysiikka), ja mahdollisesti siihen sitten liittää sitä, että en pidä kättä pojan päällä vaan kumoan aina vaan makuulle. Ja jos se alkaa toimia päivällä, niin sitten voi kokeilla myös iltanukahtamisessa samaa. Poika siis on tottunut nukahtamaan yöunille aina omaan sänkyyn (joskus nukahtaa jo imetyksen aikana, mutta yleensä herää kun nostetaan sänkyyn), mutta ei niin, että hänet sinne jätettäisiin yksin (nousee heti pystyyn) vaan tuolla tassuttelusysteemillä.

Omaan huoneeseen ei ainakaan vielä siirretä, ensin pitää saada iltaimetys pois. Se on ainoa jäljellä oleva imetyskerta (aamuimetys loppui lauantaina), ja parin viikon päästä olisi tarkoitus lopettaa. Jos sitä ennen oppii rauhoittumaan päikkäreille omaan sänkyyn, niin ehkä sitten saadaan yöunillekin helpommin. Olen kammonnut, että millä pojan saa rauhoittumaan sitten, kun ei enää imetä. Ei siis nukahtamaan, vaan juuri rauhoittumaan. Ehkä tästä apu siihenkin. Sitten kun vielä keksin, miten saan pojan syömään tarpeeksi maitoa pullosta illalla (vetää yleensä aivan tajuttoman määrän maitoa iltaimetyksellä), että jaksaa nukkua, niin hyvä. mutta se on jo toinen juttu sitten...

 

[pantley]

Luepa Elizabeth Pantleyn kirja, taitaa olla suomeksi "Pehmeä matka höyhensaarille". Engl. "No-cry sleep solution" tai jotain sinnepäin. Sisältää paljon hyviä univinkkejä.

 

[Rimpula2]

. On kuitenkin parempi pysyä päätöksessä lopettaa yösyönnit, koska ne on taas myöhemmin vaikeampi lopettaa.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mihin perustat tämän väitteesi?

Ja Sintille: Aloitin lukemaan kuinka taistelit pojan omaan sänkyyn päikkäreille, ja odotin että kohta siinä lukee jotain 2 tunnin taistelusta. Mutta että puoli tuntia vain kesti. Mulle se on tosi lyhyt aika, koska jos meillä päätetään ettei nukuta, niin se taistelu kestää vaikka 3 tuntia... Ja ilman taisteluakin menee aina se puoli tuntia ennen kuin nukahtaa, siis vaikka on ihan rauhallisena ja itkemättä.

 

[ssslll]

Muutaman kuukauden ikäiselle vauvalle rutiini tarkoittaa yleensä sitä tapaa, jota on noudatettu edellisenä 2-3 päivänä. Vauvan muisti ei kovin pitkälle kanna. Sen vuoksi siis unikoulussa tulisi olla todella sinnikäs vanhempi, jotta jaksaa sitoutua siihen, että jos vauva huutaa vaikka 2 tuntia, niin silti sitten hypätään pinnasängyn luona sen kaksi tuntia. Jos aikaa menee kolme tuntia, niin so what, silti sitten mennään 3 tunnin ajan sängyn luokse.

Suosittelen lämpimästi vauvan sängyn siirtämistä omaan huoneeseen. Vauvan uni rauhoittuu ja kun sen kerran tekee, sänky onkin sitten oikealla paikallaan eikä sitä tarvitse sen jälkeen siirrellä minnekään.

Nämä unisuositukset muuttuvat jatkuvasti. Esikoiseni (12-v) kohdalla sanottiin, että normaalipainoinen, normaalisti kehittynyt puoli vuotias ei enää tarvitse ravintosyistä maitoa öisin, vaan pärjää hyvin ilman maitoa. Silloin myös unikoulut olivat huudatusunikouluja eli 1-3 yön huudatuksella vauva nukahti itsestään ilman mitään tassutteluja ja vauva siis oppi kertaheitolla uuden rutiinin. Muistan kyllä tuolta ajalta sen omasta ystäväpiiristäni, että samaa linjaa minun kanssa noudattaneet saivat unirytmin kerralla kuntoon, kun taas pehmeällä linjalla olevat eivät välttämättä saaneet uniongelmia kuntoon, vaan pahimmillaan herättiin monta kertaa ja sitten uniongelma jatkui siten, että kun lapsi osasi kiivetä pinnasängystä itse pois, niin lapsi sitten tulikin automaattisesti joka yö vanhempien väliin. Lopulta vanhempien sängyssä oli koko sisarusparvi!!!

 

[Tassuttelija]

Laitoin tuonne kysymyksen otsikolla Unikoulun hedelmät. Mutta tätäkin kautta kyselen, onko jollain ollut tassuttelu-unikoulun tuloksena sitä, että vauva herää edelleen tiettyinä aikoina odottamaan tassuttelua?

 

[Sintti.]

Joo, kyllä meilläkin öisin on hommaan niin sitouduttu, että tarvittaessa tuntikausia taistellaan putkeen, mutta kun en tuosta päikkärihommasta ollut oikein vakuuttunut, niin en tiennyt, jaksaako sitoutuakaan.

Ja iltaisin meillä on tuo puoli tuntia ihan normaali aika, kun vauva taistellaan omaan sänkyyn nukkumaan, mutta päikkäreille on nukahtanut viidessä minuutissa mahan päälle tai viereen.

Eiliset iltapäiväpäikkärit oli aika floppi: puolen tunnin taistelun jälkeen sammui omaan sänkyyn. Heräsi puolen tunnin päästä, mikä on normaalia, mutta yleensä simahtaa parilla silittelyllä uudestaan. Nyt yritin tunnin, mutta ei mitään toivoa. Lopulta luovutin, ja poika selvisi sitten vähillä unilla iltaan asti. Nukahti illalla tosi nopeasti, mutta yö olikin sitten aika levoton, ja jossain aamuyöstä valvottiin tunti.

Tänään aamulla valvotin sitten yhteentoista, annoin ruuan ja pistin puoli kahdeltatoista päikkäreille. Nukahti aika nopeasti ja nukkui puolitoista tuntia (kerran heräsi välissä), mikä on suht paljon. Yritetään nyt tämä päivä yksillä päikkäreillä, mutta kyllä poika jo aika väsyneenä vinkuu, vaikka kello on vasta neljä. Ollaan menossa illalla lenkille, joten saattaa kyllä nukahtaa vaunuihin, toivottavasti ei.

Kokeillaan nyt vähän aikaa näitä yksiä päikkäreitä sittenkin, se eilinen ei vaan tuntunut ollenkaan toimivalta, poika ei ollut riittävän väsynyt nukahtamaan omaan sänkyyn.

 

[tsemppi]

Ei se yksiin päikkyihin siirtyminen ihan hetkessä tapahdu. Muutaman aamun ja illan voi joutua pitämään vähän väkisin hereillä.