E
epäkelpo ihminen
Vieras
Elämäni tuntuu kulkeneen suoraan umpikujaan. Olen naimisissa ja meillä on lapsia. Olen hoitanut lapset kotona heidän ollessaan pieniä ja sittemmin siirtynyt työelämään. Tukiverkkoa meillä ei juurikaan ole ollut. Mies tuntuu täysin tyytyväiseltä olemattomaan parisuhteeseemme. Meillä ei ole vuosiin ollut yhteistä aikaa, eikä parisuhteemme ole hyvällä pohjalla. Koen liittomme kaverilliseksi. Mieheni on perheestä missä vanhempien välillä ei ollut rakkautta ja se näkyy hänessä läheisyyden tarpeen puutteena.
Olen jatkanut avioliittoamme lasten vuoksi ( kulunut klisee, tiedän). Nyt olen huomannut toistavani samaa kuviota mitä äitini. Vanhempieni liitto pysyi näennäisesti kasassa lasten vuoksi.
Itse olen väsynyt käymään töissä ja pyörittämään arjen, enimmäkseen yksin. Mies osallistuu silloin kun on kotona, mutta hänen työajoista johtuen enin arjen ruletti jää minulle. Puhuminen ei auta, mies kokee työn parisuhdetta tärkeämmäksi. Häneen on iskostunut motto elannon hankkiminen menee kaiken muun edelle. Vaikka se johtaisi puolison loppuunpalamiseen.
Olisi helppoa vain ajatella "jätän sen sian". Vai olisiko?
Olen jatkanut avioliittoamme lasten vuoksi ( kulunut klisee, tiedän). Nyt olen huomannut toistavani samaa kuviota mitä äitini. Vanhempieni liitto pysyi näennäisesti kasassa lasten vuoksi.
Itse olen väsynyt käymään töissä ja pyörittämään arjen, enimmäkseen yksin. Mies osallistuu silloin kun on kotona, mutta hänen työajoista johtuen enin arjen ruletti jää minulle. Puhuminen ei auta, mies kokee työn parisuhdetta tärkeämmäksi. Häneen on iskostunut motto elannon hankkiminen menee kaiken muun edelle. Vaikka se johtaisi puolison loppuunpalamiseen.
Olisi helppoa vain ajatella "jätän sen sian". Vai olisiko?