ultraääni vs. mammografia

Heissan Ellit!

Mietityttää sellainen asia, että saako ultralla näkyviin rinnoista samat asiat kun mammografiassa? Minulla on patti rinnassa ja lääkäri teki vain ultran ja sanoi, että näin nuorella (28-v) ei voi vielä rintasyöpää olla. Jäi todella kaivelemaan tuo käynti ja asia, että näkeekö tosiaan ultrassa syöpäkasvaimet samalla tavalla kuin mammografiassakin.

Onko kokemuksia asiasta?

 

Ultraäänitutkimus _täydentää_ mammoa. Kyllähän rintasyöpää voi olla jo pari kymppisellä. Jos haluat varmuuden, niin käy mammossa. Jos ultra riittäisi, silloinhan ei tehtäisi mammoja lainkaan.

 

Rintasyövän ilmeneminen alkaa 25. ikävuoden jälkeen ja lisääntyy iän myötä. Suomen Syöpärekisterin tietojen mukaan vuosittaisista rintasyöpätapauksista todetaan noin neljännes ikäryhmissä 25-49-vuotiaat, toinen neljännes ikäryhmissä 50-59 ja noin puolet yli 60-vuotiaiden naisten ikäryhmissä. Toisen tutkimuksen mukaan ikävälillä 20-30 todetaan n. 200 rintasyöpää vuosittain. Ja koska syöpä on yleensä aggressiivinen nuorilla, joilla hormonitoiminta on vilkasta, kehottaisin sinua hakeutumaan mammografiaan, jos kyhmy siellä on.

Ellei sitten uä selkeästi osoittanut, että kyseessä oin nestetäytteinen cysta.

 

lisään vielä taqrkennuksen: Eu-tilastojen mukaan rintasyöpiä todetaan 30-vuotiailla 1/2 525 naista vuosittain.

 

Ei sitä cystaksi todettu. Lääkäri vain totesi, että luultavammin kyseessä on mastalgia, eikä sitten selittänyt tuotakaan kummemmin, vaan jouduin itse netistä etsimään mitä tuo tarkoittaa. Aika erikoista on, koska menin yksityiselle nimen omaan mammografiaan, mutta lääkäri halusi tehdä vain ultran. Ehkä on parasta mennä jonnekin muualle vielä uudelleen. On tämäkin..

 

No on tosiaan ollut lääkäri!

 

Mulla tehtiin ensin ultra ja koska siitä ei saatu täyttä selvyyttä mikä on kyseessä, otettiin vielä mammo (auts). Ja tarvittaessa oltaisiin otettu ohutneulanäytekin, mutta ultran ja röntgenin perusteella tehtiin diagnoosi.

 

Jatkan tähän samaan ketjuun, jos joku vastaisi... Eli minkätuntuisia patteja teidän rinnoista löytyneet patit ovat olleet? Löysin itseltäni myös patin rinnasta ja pääsen tutkimuksiin vasta parin viikon päästä ja nyt jännittää kovasti. Onko patit olleet kovia tai pehmeitä, tarkkarajaisia vai ei tms.?

 

Minä menisin tutkimuksiin heti enkä odottaisi paria viikkoa. Jos kävisit yksityisellä ja sinulla todettaisiin syöpä, olisi sinut jo leikattukin tuon parin viikon kuluessa.

 

Juu, ei me täällä kenekään pateista voida sanoa juuta tai jaata. Jos rahaa on, mene ykstyiselle. Minulla todettiin patti ja siitä otettiin samantien näyte, jonka tulos saaatiin seuraavana päivänä. Selvisin onneksi säikähdyksellä. En edes tienyt, että minulla oli mitään erityistä pattia, koska minulla on mastopaattiset rinnat, jotka ovat muutenkin muhkuraiset.

 

Kannattaa pitää myös mielessä että mammografiassa on kyse säteistä eli nehän lisäävät syöpää. Mammoa ei kannata turhan tiuhaan käyttää tai aloittaa liian nuorena joka vuotiset tutkinnat. Ehkäpä ohuneulanäyte olisi turvallisempi ja tarkempi? Ja mikään etukäteen tehty testi ei vielä takaa että onko kyseessä varmasti rintasyöpä, se taataan vasta leikkauspöydällä ja leikkauksen laajuuskin päätetään potilaan jo nukkuessa (hän allekirjoittaa paperin että hänelle saa sitten tehdä tarvittavat toimenpiteet). Jos olen väärässä korjatkaa.

Tiedän ihmisen joka ei tehnyt rintasyövälleen yhtään mitään, lääkärit antoivat kalsean alle vuoden elinajan jos hoitoihin ei ryhdytä. Ko. henkilö elää possottaa hoidoitta rintoinensa vielä näin neljän vuoden jälkeenkin, ilman kipulääkkeitä. Moni kanssasisar on sen sijaan kuollut reilun parin vuoden sisällä leikkauksestaja kivuliaista hoidoista huolimatta, siihen että syöpä uusiutuu. Uusiutuvaa syöpää ei pääsääntöisesti voida parantaa, rintasyöpätapauksissa ei kai koskaan. Koska ihmisen oma vastustusjärjestelmä on ensimmäisen hoitokerran aikana tuhottu ei mitään toisella kerralla juuri ole tehtävissä. Mikähän lienee selviytymisprosentti viiden vuoden jälkeen rintasyövässä? En löytänyt mistään enää tätä tietoa. Muistelen että se on 50%. Kahdesta vuodesta toki selviää useampi, mutta sehän on vain rankkoja hoitoja lähes koko aika, ei mitää helppoa elämää.

 

Säteily ei ole mitään siihen verrattuna, että syöpä jää huomaamatta alkuvaiheessa. Muutenkin esim. 40-50 ikävuosien välillä kehoitetaan käymään mammossa joka 12-18kk.

Muutenkin tietosi ovat kaikelta osalta vanhoja. Rintasyövästä selviää nykyään lähes 90%. Eikä ne hoidot satu.

 

Et voi olla enempää väärässä. Piste.

 

Ehkä se nainen ei laikkauta syöpäänsä siski, että kun se on leikattu, osalla potilaista elimistö tulee aggressiiviseksi ja sit kupsahtaa syöpään. Ihan kaikki syöpäsoluja ei saa elimistöstä pois.

 

Kävin mammografiassa Helsingin keskustan Ultra Röntgenissä. Itse lääkärinvastaanoton puitteet on tehty kaikin puolin viihtyisiksi, kylpylämäinen miljöö. Asiantunteva lääkäri ja ihanat hoitajat. Paikan ympäristöllä on rauhoittava vaikutus tuloksia odottelevalle, hermoilevalle meikäläiselle. Ja Ultra Röntgenissä tehdään aina mammo ja ultra l. diagnoosi on varmempi.

 

Nuorilla, imettämättömillä naisilla ultraääni on mammon sijasta ensisijainen toimenpide, koska rintakudoksen tiiviys hankaloittaa mammon tulkintaa. Kyllä ne tarvittaessa tekee kaiken mahdollisen, rahaahan niille siitä tulee. Mutta turhista toimenpiteistä ei ole etua kellekään.

 

Googlesta avasin ihan ekan linkin, joka tuli "rintasyöpä" -hakusanalla. Viiden vuoden jälkeen toteamisesta on elossa yli 88 % sairastuneista, eli reilusti enemmän kuin tuo edellä arveltu 50 %. En ehtinyt lukea enempää, mutta linkkejä tuli haulla reilusti (ihan asiallisen näköisiä, syöpäjärjestöjen sivuja jne). Tietoa kannattaa hakea, kun sitä näyttää aika helposti olevan saatavilla...

 

Kävin mammografiassa Helsingin keskustan Ultra Röntgenissä. Itse lääkärinvastaanoton puitteet on tehty kaikin puolin viihtyisiksi, kylpylämäinen miljöö. Asiantunteva lääkäri ja ihanat hoitajat. Paikan ympäristöllä on rauhoittava vaikutus tuloksia odottelevalle, hermoilevalle meikäläiselle. Ja Ultra Röntgenissä tehdään aina mammo ja ultra l. diagnoosi on varmempi.

Minäkin olen käynyt siellä ennen, mutten käy enää. Siellä näytteet, jos rinnasta otetaan neulanäyte, tutkii se firma, jossa huseeraa tämä patologi, josta lehdessä on ollut juttua. Hänet on pantu Kätilöopistolta työkyvyttömyyseläkkeelle. Miehellä on nyt oma firma. Kävi Irlannissa keikkatöissä ja teki siellä 7vk 15 virhediagnoosia. Kiitos hänen, joltain suomalaiselta naiselta poistettiin terve rinta. Hesarissa oli juttua tästä viimekuun alkupuolella.

Molemmat tarvitaan mammo ja ultra. Oma kyhmyni näkyi vai ultrassa.

 

Rinnan patin kivuliaisuuden vuoksi ei mammo onnistunut ja sain viimein pyydeltyäni moneen kertaan ultraan lähetteen.
Röntgenlääkäri oli kirjoittanut loppulauseeseen mm. näin:"Ei tämänikäiseltä kannata enää sitten ultraaa ottaa." Olen 57 v ja työelämässä, ollut hoitoalalla yli 35 vuotta ja meinaan jatkaan. Meitä on moneksi.
Lääkäreissä on jkoskus toivomisen varaa, juuri näissä sosiaalisisssa taidoissa tulee liikaa kömmähdyksiä, jotka usein tuntuvat olevan katkeria ja tahallisiakin.

 

Mielestäni ultra on tarkempi kuin mammografia, mutta haluan aina, että jälkitarkastuksissa tehdään molemmat tutkimukset sekä otetaan verikokeet.
Olin 38-vuotias sairastuessani. Rinnassa oli pieni kulmikas kyhmy, joka ei ollut kipeä ja kainalosta löysin toisen kasvaimen, kun odotin pääsyä leikkaukseen. Ennen kyhmyjen löytymistä oireina oli väsymystä, laihtumista ja omituisia kuumejaksoja. Lääkärit vain ihmettelivät, kun senkka oli korkealla ja määräsivät antibiootteja. Eihän sitä nyt osannut arvata, että on syöpä.

Pääsin sairaalaan n. kahden viikon kuluttua tutkimuksista ja vasen rinta poistettiin kokonaan. Leikkausta seurasivat sytostaattihoidot ja viiden viikon sädehoitojakso. Rankkaa oli.

 

Kävin tänään pattia tutkituttamassa. Röntgenhoitajat ihmettelivät kovasti, että lääkäri oli minulle, alle 30-vuotiaalle naiselle määrännyt mammografian. He soittivat välittömästi lääkärilleni ja kertoivat että ultraääni on ikäisilleni ensisijainen toimenpide, koska mammografiassa ei näe tiiviin kudoksen takia... Oma kyhmyni oli onneksi vain rasvapatti ja kaikki oli kunnossa. Mutta näinpä sitä asiat näkyvät olevan, ultralla alkuun.

 

Oma kyhmyni oli onneksi vain rasvapatti ja kaikki oli kunnossa. Mutta näinpä sitä asiat näkyvät olevan, ultralla alkuun.

Onnittelut!

 

Kannattaa pitää myös mielessä että mammografiassa on kyse säteistä eli nehän lisäävät syöpää. Mammoa ei kannata turhan tiuhaan käyttää tai aloittaa liian nuorena joka vuotiset tutkinnat. Ehkäpä ohuneulanäyte olisi turvallisempi ja tarkempi? Ja mikään etukäteen tehty testi ei vielä takaa että onko kyseessä varmasti rintasyöpä, se taataan vasta leikkauspöydällä ja leikkauksen laajuuskin päätetään potilaan jo nukkuessa (hän allekirjoittaa paperin että hänelle saa sitten tehdä tarvittavat toimenpiteet). Jos olen väärässä korjatkaa.

Tiedän ihmisen joka ei tehnyt rintasyövälleen yhtään mitään, lääkärit antoivat kalsean alle vuoden elinajan jos hoitoihin ei ryhdytä. Ko. henkilö elää possottaa hoidoitta rintoinensa vielä näin neljän vuoden jälkeenkin, ilman kipulääkkeitä. Moni kanssasisar on sen sijaan kuollut reilun parin vuoden sisällä leikkauksestaja kivuliaista hoidoista huolimatta, siihen että syöpä uusiutuu. Uusiutuvaa syöpää ei pääsääntöisesti voida parantaa, rintasyöpätapauksissa ei kai koskaan. Koska ihmisen oma vastustusjärjestelmä on ensimmäisen hoitokerran aikana tuhottu ei mitään toisella kerralla juuri ole tehtävissä. Mikähän lienee selviytymisprosentti viiden vuoden jälkeen rintasyövässä? En löytänyt mistään enää tätä tietoa. Muistelen että se on 50%. Kahdesta vuodesta toki selviää useampi, mutta sehän on vain rankkoja hoitoja lähes koko aika, ei mitää helppoa elämää.

Rintasyöpää hoidetaan myös pelkästään leikkauksella, eikä silloin tuhota ihmisen omaa vastustusjärjestelmää millään tavalla.

 

Kannattaa pitää myös mielessä että mammografiassa on kyse säteistä eli nehän lisäävät syöpää. Mammoa ei kannata turhan tiuhaan käyttää tai aloittaa liian nuorena joka vuotiset tutkinnat. Ehkäpä ohuneulanäyte olisi turvallisempi ja tarkempi? Ja mikään etukäteen tehty testi ei vielä takaa että onko kyseessä varmasti rintasyöpä, se taataan vasta leikkauspöydällä ja leikkauksen laajuuskin päätetään potilaan jo nukkuessa (hän allekirjoittaa paperin että hänelle saa sitten tehdä tarvittavat toimenpiteet). Jos olen väärässä korjatkaa.

Tiedän ihmisen joka ei tehnyt rintasyövälleen yhtään mitään, lääkärit antoivat kalsean alle vuoden elinajan jos hoitoihin ei ryhdytä. Ko. henkilö elää possottaa hoidoitta rintoinensa vielä näin neljän vuoden jälkeenkin, ilman kipulääkkeitä. Moni kanssasisar on sen sijaan kuollut reilun parin vuoden sisällä leikkauksestaja kivuliaista hoidoista huolimatta, siihen että syöpä uusiutuu. Uusiutuvaa syöpää ei pääsääntöisesti voida parantaa, rintasyöpätapauksissa ei kai koskaan. Koska ihmisen oma vastustusjärjestelmä on ensimmäisen hoitokerran aikana tuhottu ei mitään toisella kerralla juuri ole tehtävissä. Mikähän lienee selviytymisprosentti viiden vuoden jälkeen rintasyövässä? En löytänyt mistään enää tätä tietoa. Muistelen että se on 50%. Kahdesta vuodesta toki selviää useampi, mutta sehän on vain rankkoja hoitoja lähes koko aika, ei mitää helppoa elämää.

Rintasyöpää hoidetaan myös pelkästään leikkauksella, eikä silloin tuhota ihmisen omaa vastustusjärjestelmää millään tavalla.

Eikä niissä sytostaattihoidoissa tuhota vastustuskykyä mitenkään pysyvästi. Valkosolumäärä romahtaa aina hoidon jälkeen, mutta kasvaa taas kohtalaiseksi ennen seuraavaa hoitokertaa, hoidon loppumisen jälkeen solut palautuvat Sädehoito ei vahingoita vastustusjärjestelmää. Eikä ne hoidot nyt niin tolkuttoman rankkoja ole. Tuo uusiutuvan rintasyövän huono ennuste on kyllä aika outo. Rintasyöpä nimenomaan uusiutuu melko usein, perinnöllinen rintasyöpä jopa silloin, kun kaikki syöpäsolut on saatu edellisellä kerralla pois, eikä sen ennuste silti ole kovin huono.

 

Minulla alkoi särkemään (pistelyä, vihlontaa, jomotusta) vasempaan rintaan ja kainaloon puoli vuotta sitten minkä takia hakeuduin Diacoriin lääkäriin. Lääkäri tunnusteli rinnan ja kainalon ja sanoi ettei tunne siellä mitään mutta antoi lähetteen ultraan. Ultrassa huomattiin 6 mm kokoinen niukkakaikuinen patti josta otettiin heti mammografia (ei sattunut). Mammo ei selventänyt asiaa joten otettiin vielä ohuneulanäyte (ei sattunut sekään).Paksuneulanäytettä ei voitu ottaa koska patti oli niin pieni. Lääkäri sanoi, että jos kyseessä on kysta tyhjenee patti samantien ja neulasta tulee ulos nestettä. Ei tullut nestettä. Lääkäri sanoi, että kyseessä voi olla hyvänlaatuinen mastopatiapatti tai fibroadenooma (sidekudos-rauhaskasvain) mutta tutkia nyt pitää. Jouduin odottamaan neulanäytteen tuloksia 2 pitkää viikkoa jona aikana söin jo unilääkkeitä kun pelotti niin paljon. Tulos oli papa 1 (asteikolla 1-5) eli ei mitään. Ultraava lääkäri pyysi käymään silti ultrassa 2 kuukauden kuluttua jolloin patti oli jo pienentynyt 1 mm mikä viittasi hyvänlaatuisuuteen. Lääkäri sanoi, että ultrataan vielä kerran varmuuden vuoksi 6 kk:n kuluttua. Huolellinen lääkäri! Kävin eilen ultrassa ja patti oli nyt hävinnyt kokonaan mutta särkyily jatkuu. Lääkäri epäili säryn johtuvan normaalista hormonikierrosta. Olin jo varautunut leikkaamaan patin yksityisellä (nukutusleikkaus Mehiläisessä olisi maksanut n. 2000 euroa) mutta nyt ei ole enää mitä leikata . Kaikki patit eivät ole syöpää mutta jokainen patti kannattaa tutkituttaa heti jotta saa mielenrauhan ja pääsee ajoissa hoitoon jos kyseessä on syöpä.