Meillä molemmat lapset ovat käyneet ruokaravintoloissa ihan vauvasta saakka. Toisinaan käydään ihan vaan hampurilaispaikoissa, rennoissa paikallisissa ruokapaikoissa tai kauppakeskuksien ravintolamaailmoissa, mutta silloin tällöin myös ns. paremmissa ravintoloissa. Koskaan ei ole tarvinnut kesken poistua ja parhaimmillaan ovat nautiskelleet vanhempien mukana lähemmäs 2 tunnin vappulounaista jne.
Mukaan ollaan otettu omaa nakerrettavaa (maissinaksuja, rinkeleitä tms.), muutama räplättävä lelu jne. Esikoinen on 3-vuotias ja syö listalta ihan kiitettävästi mitä tilataan, kuopukselle (1 v.) on toistaiseksi otettu omia eväitä.
Olen joskus ajatellut, että kai se on osaltaan oma käyttäytyminenkin, mikä vaikuttaa tilanteeseen, sillä jos menen ravintolaan valmiiksi uskoen "pahimpaan", olen pinna kireällä ja häpeän lasten jokaista liikahdusta, niin ei ihme, ettei siitä nauti. Silloin ehkä näkee ja kuvittelee tilanteen pahemmaksi kuin se oikeasti on. Olen joskus huomannut vanhempien odottavan lapsiltaan kohtuuttomia. Ei ravintolassa tarvitse olla selkä suorassa hiiren hiljaa... Mielestäni myös näissä ns. paremmissa ravintoloissa on osattu todella hienosti ottaa lapset huomioon ja palvelu on ollut hyvää. Meillä kaikki tuntuvat olevan rentoja ja hyväntuulisia juuri ravintolassa, ja lapsille, varsinkin esikoiselle, on juhlaa päästä ulos syömään! On myös todella kivaa poiketa kahdestaan esikoisen kanssa esim. kahvilaan leivokselle ja kaakaolle kauppareissun jälkeen... =)