Ukko on mulle

[vieras]

kuin ylimääräinen huonekalu. Siirtelen sitä (elämässäni) paikasta toiseen enkä vaan keksi sille paikka missä se ei olis mun tiellä. Enkä silti raaski heittää poiskaan jos sille kuitenkin joskus vielä joku funktio löytyisi

 

[vieras]

kuin ylimääräinen huonekalu. Siirtelen sitä (elämässäni) paikasta toiseen enkä vaan keksi sille paikka missä se ei olis mun tiellä. Enkä silti raaski heittää poiskaan jos sille kuitenkin joskus vielä joku funktio löytyisi

mahtava ajattelutapa,siis aivan oikeesti,mulla on joskus samoja viboja

 

[mimmu]

Teidän pitää löytää toisenne uudestaan, tehkää jotain oikein kuplivan kivaa!

 

[ap]

Teidän pitää löytää toisenne uudestaan, tehkää jotain oikein kuplivan kivaa!

Ei auta. Eksyksissä ollaan. On ollut kahdenkeskistä aikaa jne, mut me ei vaan kohdata.

 

[mimmu]

Millon viimeks ootte ikävöineet toisianne. SE AUTTAA!!! -jos oikeasti vielä rakastaa...

 

[ap]

Millon viimeks ootte ikävöineet toisianne. SE AUTTAA!!! -jos oikeasti vielä rakastaa...

No empä muista oikein tosi syvää oikeaa ikävää. Siitä on vuosia. Emmekä muuten ole suudelleet n. 6 vuoteen. Sillai kunnolla, tunteella ja maistellen. Enkä edes halua, etoo ajatuskin

 

[mimmu]

Voi ei! Itelläni on vasta reilu 2 yhteistaival niin ei ole kokemusta auttaa. täällä ainakin tehoaa kun on erossa toisesta, aika kalsealta vaikuttaa tyo teidän suhde. Mitä sinä tunnet tulevaisuudelsta, kuuluuko tuo nykyinen miehesi tulevaisuuden suunnitelmiin? Mitenkäs päivärytminne/keskusteletteko paljon? Myös tuosta teidän suhteesta....? :/ Haluaisin niin kovin auttaa-jos vaan voin...

 

[ap]

Voi ei! Itelläni on vasta reilu 2 yhteistaival niin ei ole kokemusta auttaa. täällä ainakin tehoaa kun on erossa toisesta, aika kalsealta vaikuttaa tyo teidän suhde. Mitä sinä tunnet tulevaisuudelsta, kuuluuko tuo nykyinen miehesi tulevaisuuden suunnitelmiin? Mitenkäs päivärytminne/keskusteletteko paljon? Myös tuosta teidän suhteesta....? :/ Haluaisin niin kovin auttaa-jos vaan voin...

Voi mä muistan meidän alkuajat vielä, se oli sitä huumaa. En tarkoita että se kaikilla haihtuu, muuttuu vain. Pienet jutut jotka harmitti toisessa, tuntui niin mitättömiltä, hellyttäviltäkin. Mut vuosien kuluessa ne pienet jutut on paisuneet eikä näe enää muuta. Toivo paremmasta on mennyt. Me ei keskustella, mies ei ole sitä tyyppiä, siinä yksi "vika". Mulla ei ole vertaistani kumppania ylä- eikä alamäessä, ei henkistä tukea, ei absoluuttista luottamusta et jos mä en jaksa, on joku joka jaksaa. Mä olen kotona lasten kanssa, mies töissä, ylitöissä ja harrastuksissa. Luen kalenterista menonsa, omani joudun lapsenvahteineen ym järjestelyineen miettimään päiviä etukäteen. Tätä tyypillistä perhe-elämää. Mies ei ota vastuuta. Oikeastaan mistään. Elän tulevaisuutta. Mietin mikä olisi lasten kannalta paras ja kivuttomin hetki eroon, katselen asuntoja ja haaveilen. Olen mielummin ilman miestä kuin tuollaisen haamun kanssa josta ei ole iloa eikä tukea jos ei niin haittaakaan. Niin, kuten ylimääräinen huonekalu.

 

[mimmu]

Viisasta on tehdä kuten sydän sanoo. Minkäs ikäisiä lapsia? On monta tuttua joiden vanhemmat asuvat eri osotteissa ja lapset näkevät molempia vanhempia säännöllisesti. Murrosikäiset saattavat suhtautua negatiivisesti ainakin aluksi sitten isäpuoleen mutta loppujenlopuksi kaikki no olleet onnellisia. Keskustele miehen kanssa kun kerran saman katon alla oleilette!! Kerro miten toivot elämänne jatkuvan. Voimia!!

 

[mimmu]

-Minuakin välillä pelottaa että käykö meille tosiaan "niin kuin monelle". Erkaantuminen, miten vaikea asia.

 

[ap]

Viisasta on tehdä kuten sydän sanoo. Minkäs ikäisiä lapsia? On monta tuttua joiden vanhemmat asuvat eri osotteissa ja lapset näkevät molempia vanhempia säännöllisesti. Murrosikäiset saattavat suhtautua negatiivisesti ainakin aluksi sitten isäpuoleen mutta loppujenlopuksi kaikki no olleet onnellisia. Keskustele miehen kanssa kun kerran saman katon alla oleilette!! Kerro miten toivot elämänne jatkuvan. Voimia!!

Kiitos. Lapset reilusti alle kouluiässä. En aio puhua, koska en mieheltä enää mitään halua. Eikä tuon kanssa jäkevästi edes voi puhua, menee inttämiseksi ja syyttelyksi. En tiedä mitkä miehen mietteet asiasta on, käytöksestään päätellen tyytyvainen vallitseviin oloihin. Ja mikä sillä ollessa. Saa mennä tahtonsa mukaan, kotona sapuska, hoidetut mukulat, puhtaat vaatteet ja sillon tällön jopa seksiä. Akka vähän kiukkunen, mut mitäs siitä, äkkiväärähän se on ollut aina.

 

[mimmu]

Oli ilo, jos yhtään autoin tekemään hyviä päätöksiä.

 

[jonna]

menkää avioliittoleirille.

 

[ap]

Oli ilo, jos yhtään autoin tekemään hyviä päätöksiä.

On aina ilo saada puhua aikuisen ihmisen kanssa "henkeviä". Vaikka vieraan, kunhan saa jollekin puhua. Pidä huoli suhteestasi. Jos yhtään epäilet, luovuta tai selvitä asia. Olen ainakin sen oppinut, ettei seksillä ole mitään tekemistä hyvän shteen kanssa! Henkinen ystävyys ja tasavertaisuus 90% koko hommasta.

 

[mimmu]

Jonna: kyllä nää ilman rahastajia selviää jos vaan tietää mitä itse haluaa ja kertoo siitä toiselle.

 

[juu]

Ihan samon ajattelin. Otin asunnon, jossa asuin lasten (5 ja 6 v) kanssa 6 kk. Ei ollut kertaakaan ikävä miestä. Kuvittele! Nyt otettiin ero. Ja tuntuu hyvältä.