Ujoa ja arkaa lasta on lupa kiusata

[migreenikko]

Ei todellakaan ole näin!
Ujoa ja arkaa lasta pitää kannustaa mukaan eikä kiusata,se vasta lisää ujoutta ja arkuutta.

 

[äö]

Niin se vaan on että kilttejä, hiljaisia ja syrjäänvetäytyviä jotka ei suunapäänä aina ole äänessä kiusataan. Alkaa päiväkodista, jatkuu koulussa. Mikäänhän ei ole niin raadollinen paikka kuin koulu, jossa penskat saa kiusata toisiaan miten huvittaa. opettajat eivät siihen puutu ennen kuin sattuu jotain vakavampaa.

Näin on ja, kun vanhemmet yrittävät puuttua niin syy vieritetään lapsen niskoille"vaikea, kun ei tule mitään sanomaa." Varmaan tulee, kun opettaja "puhuttelee" kiusaajia niin seuraavana päivänä Tullaan siitä kiusaamaa. "Mitä oot menny kertomaan"
Pilkka naurun ope kuittasi tyttöjen hihittelyllä. Ja piti meidän lasta outona. Kiusaamista oli jatkunut jo pitkään ennenkuin se paljastui koulu haluttomuutena ja fyysisinä oireina. Opettajan vaihduttua tilanne alkoi helpottaa.

 

[Klonkku]

Päiväkoditkin ovat erilaisia. Ne, joissa on isot sekaryhmät ( pienet ja isot samalla pihalla), ovat paljon levottomampia. Hoitajat eivät ehdi nähdä kaikkea.

Toisaalta tällainen ryhmä voi myös rohkaista arkaa lasta. Ainakin meidän pieni itkupilli on muuttunut itsevarmaksi pikkutytöksi, kun vaihtoi isoon sekaryhmään tarhassa.

 

[juu]

ja nämä rallattelijatkin nopeasti huomaavat että Saara ottaa tuon rallatuksen vakavammin kuin muut ja hänelle tulee siitä paha mieli. Silloin lapset voisivat lopettaa tuon leikin hänen kohdallaan. Ikävä kyllä sillä vaan on ainakin kouluiässä tapana toimia toisinpäin ja kiusa alkaa kohdistua helpoiten siihen joka loukkaantuu jo pienestä leikistä.

Mutta miksi Saara itse rallattelee, jos ei siedä samaa muilta?

No siinä tapauksessa aikusiten pitäisi puuttua asiaan. Selittämällä Saaralle tilanne ja muistuttamalla että hän itse toimii myös samoin kuin muut. ja puhua siitä vanhemmillekin niin nämäkin osaisivat kotona keskustella asiasta.

 

[+++]

Ujo ja arka voi joskus kokea kiusaamisena myös sellaisen, mikä ei kiusaamista ole.
*avaa sateenvarjon*

Hmm.. En ole aivan samaa mieltä. Mun mielestä lapsi on niin älykäs että erottaa kyllä kiusaamisen ja ei kiusaamisen. Siis kouluiässä ainakin *omalla kokemuksella* Tarhaikäisistä en osaa sanoa tähän asiaan.

Tuossa vuosi pari sitten kun seurailin pihan tyttöjen touhua ja riidanpoikasia, niin mietin just tuota Ravistettavan ajatusta...joskus todella vaikutti siltä, että kiusaamiseksi koettiin myös esim. sellainen, että toinen ei suostunut laikkimään toisen ehdottamaa leikkiä...
Kavereiden kanssa joskus ujo ja arka tyttömme koki kiusaamiseksi sellaistakin, jos kaveri juoksi yllättäen toiseen suuntaan.. :/

NO KYLLÄ SUURIN OSA AIKUISITA NAISISTA OTTAA HUORITTELUISTA (myös huumorilla heitetystä)NOKKIINSA, mutta mulle aivan sama, jos joku huorittelee, koska ymmärrän, jos tarkoitettu vitsiksi ja jos pilkaksi niin ei paljon purista, koska itse tiedän mikä olen. Kun mua ei haittaa niin ei saa muitakaan haitata vai? Eli on ihan suotavaa ja loukkaatuneessa vika.

 

[Kowalski]

Ujo ja arka voi joskus kokea kiusaamisena myös sellaisen, mikä ei kiusaamista ole.
*avaa sateenvarjon*

Hmm.. En ole aivan samaa mieltä. Mun mielestä lapsi on niin älykäs että erottaa kyllä kiusaamisen ja ei kiusaamisen. Siis kouluiässä ainakin *omalla kokemuksella* Tarhaikäisistä en osaa sanoa tähän asiaan.

Tuossa vuosi pari sitten kun seurailin pihan tyttöjen touhua ja riidanpoikasia, niin mietin just tuota Ravistettavan ajatusta...joskus todella vaikutti siltä, että kiusaamiseksi koettiin myös esim. sellainen, että toinen ei suostunut laikkimään toisen ehdottamaa leikkiä...
Kavereiden kanssa joskus ujo ja arka tyttömme koki kiusaamiseksi sellaistakin, jos kaveri juoksi yllättäen toiseen suuntaan.. :/

NO KYLLÄ SUURIN OSA AIKUISITA NAISISTA OTTAA HUORITTELUISTA (myös huumorilla heitetystä)NOKKIINSA, mutta mulle aivan sama, jos joku huorittelee, koska ymmärrän, jos tarkoitettu vitsiksi ja jos pilkaksi niin ei paljon purista, koska itse tiedän mikä olen. Kun mua ei haittaa niin ei saa muitakaan haitata vai? Eli on ihan suotavaa ja loukkaatuneessa vika.

Huorittelu on nimittelyä, haukkumista. Ihan eri asia kuin se, että tekee jotain tahattomasti (vaikkapa kävelee pihalla eri suuntaan) tai kertoo mielipiteensä ( "en halua leikkiä piilosta, haluan mennä hiekkalaatikolle" ) ja toinen kokee sen kiusaamisena...

 

[MorbidMama]

Ujo ja arka voi joskus kokea kiusaamisena myös sellaisen, mikä ei kiusaamista ole.
*avaa sateenvarjon*

Hmm.. En ole aivan samaa mieltä. Mun mielestä lapsi on niin älykäs että erottaa kyllä kiusaamisen ja ei kiusaamisen. Siis kouluiässä ainakin *omalla kokemuksella* Tarhaikäisistä en osaa sanoa tähän asiaan.

Tuossa vuosi pari sitten kun seurailin pihan tyttöjen touhua ja riidanpoikasia, niin mietin just tuota Ravistettavan ajatusta...joskus todella vaikutti siltä, että kiusaamiseksi koettiin myös esim. sellainen, että toinen ei suostunut laikkimään toisen ehdottamaa leikkiä...
Kavereiden kanssa joskus ujo ja arka tyttömme koki kiusaamiseksi sellaistakin, jos kaveri juoksi yllättäen toiseen suuntaan.. :/

NO KYLLÄ SUURIN OSA AIKUISITA NAISISTA OTTAA HUORITTELUISTA (myös huumorilla heitetystä)NOKKIINSA, mutta mulle aivan sama, jos joku huorittelee, koska ymmärrän, jos tarkoitettu vitsiksi ja jos pilkaksi niin ei paljon purista, koska itse tiedän mikä olen. Kun mua ei haittaa niin ei saa muitakaan haitata vai? Eli on ihan suotavaa ja loukkaatuneessa vika.

Huorittelu ja muu haukkuminen kertoo vain huorittelijan omasta ongelmasta ja keinottomuudesta olla muiden ihmisten kanssa...kyllä mä loukkaantuisin silti jos mua tai lastani huoriteltaisiin!
Kiusaaminen ei ole koskaan suotavaa tai hyväksyttävää vaan raukkamaista ja säälittävää. :|

 

[vieras]

Tä ny ton vähän eri kantilta, ja vähän asian vierestä, mutta täällä pienessä kuolussa mennyt kiusaamistouhu vähän liiallisuuksiin tai siis sen vähentäminen.
Sillä täällä pitää jokaisen leikkiä joka ikisen kanssa.

Esim poikani sai jälki-istuntoa kun ei halunnut erään pojan kanssa keinua vaan lähti keinusta pois.
(tämä poika on todella kamala suustaan,mulle huutanut vaikka mitä rivouksia ja kaikkia kiusaa.HÄn on moniongelmainen.)
Ymmärrän että pitää sietää ja olla kiusaamatta,mutta miten voidaan pakottaa leikkimään sellaisten kanssa joiden kanssa ei halua olla?
Eihän aikuisetkaan joka ikisen kanssa ole kavereita.

Oon siinä samaa mieltä että pitää suvaita kaikkia.Mutta ei voi pakottaa leikkimään toisten kanssa.Ja jos ei ole ystäviä,niitä ei pakottamalla voi saada.

Ja myös,samaisessa koulussa ei saa mitään sanoa,jälki-istuntoa seuraa esim poikani sanoi yhdelle jonka housut roikkui ihan polvissa,että oot oikee lökäpöksy!!
siitä tuli jälkkäriä.

Musta mennään liiallisuuksiin,pitää lasten jotain kestää ja keskenäänkin osata selvittää.Kaikessa kannellaan opettajalle ja jokaisesta seuraa jälki-istuntoa,rangaistusta.
Mitä nä ihmiset on vanhempina,kun ei kestä yhtään poikkipuolista sanaa..

Käsitän jos systemaattisesti jotakuta kiusataan,haukutaan ikävillä sanoilla mutta silloin tällöin esim pöhkö,kaheli jne.voi sanoa ilman rangaistusta.

Me kotona ainakin ollaan sellasia sananvääntäjiä ja hyvässä mielessä pöhköillään.Oon tuntenut tosi huonoa omatuntoa sillä itekin lökäpöksyksi joskus lapsiani "nimittelen".

Samoin ko koulussa ei saa sanoa, samperi,kakka...näistä miedommista eikä tiettykään kiroilla,sen ymmärrän.
Mutta 30 minsaa jälkkäriä samperi sanasta,kun poika satutti itsensä ja suusta pääsi moinen kamala sammakko!!

Koitetaan niin kovasti vähentää kaikkea kiusaamista,mutta jotain rajaa musta!!

Koulu toimii oikein, jos on alaluokkalaisista kyse. Sinä tunnut mitoittavan hyvän käytöksen poikasi käytöksen perusteella. Kiusaamisen suhteen pitää olla nollatoleranssi.

 

[surusilmä]

Juttelin eilen ystävän kanssa, hän sanoi että heidän koulussaan aikanaan koko luokka oli kiusannut yhtä poikaa, MUTTA kun se poika oli niin hiljainen eikä koskaan tehnyt asialle mitään.. vaikka opettajatkin yrittivät kiusaamista lopettaa mutta se ei vaan loppunut. Oli siis sen pojan itsensä vika, kun ei uskaltanut puolustautua?

Mua on aikanaan koko luokka kiusannut. Olin just tollainen ujo ja kiltti lapsi, joka ei uskaltanut puolustautua. Opettajatkaan ei oikein tehneet mitään, sanoivat vaan kiusaajille että kaikkien kaveri pitää olla. Se vaan pahensi kiusaamista ja sen jälkeen en enää kertonut opettajille enkä hirveesti kotonakaan. En olisi edes halunnut niitä kiusaajia kavereiksi, mutta olisivat jättäneet mut rauhaan. Yksinkin olisi ollut parempi olla kuin koko ajan nälvittynä yms.

Jopa jotkut opettajat menivät tähän samaan kiusaukseen mukaan eli nauroivat kun vastasin väärin ja esim. liikunnan ope sanoi ääneen, että ihme että toikin osui palloon (olin huono pesäpallossa, mutta silloin satuin osumaan ja lyömään hyvin).

 

[surusilmä]

Ja mä en oikein edes voinut antaa kiusaajille takaisin, koska olin fyysisesti heikompi kuin ne (minä pieni ja laiha, pahimmat kiusaajat lihavia) ja myös verbaalisesti heikompi (ujona ja hilajisena en uskaltanut sanoa mitään enkä saanut ääntäni kuuluviin). Lisäksi mua kiusattiin koko luokan voimalla ja pahimmillaan tosiaan oli opettajakin mukana. Ujo ja hiljainen lapsi ei kyllä oikein uskalla sanoa mitään vastaan jos 20-30 lasta (+ opettaja) nimittelee tai nauraa aina, kun lapsi uskaltaa sanoa jotain.

 

[IamWeasel]

Ja mä en oikein edes voinut antaa kiusaajille takaisin, koska olin fyysisesti heikompi kuin ne (minä pieni ja laiha, pahimmat kiusaajat lihavia) ja myös verbaalisesti heikompi (ujona ja hilajisena en uskaltanut sanoa mitään enkä saanut ääntäni kuuluviin). Lisäksi mua kiusattiin koko luokan voimalla ja pahimmillaan tosiaan oli opettajakin mukana. Ujo ja hiljainen lapsi ei kyllä oikein uskalla sanoa mitään vastaan jos 20-30 lasta (+ opettaja) nimittelee tai nauraa aina, kun lapsi uskaltaa sanoa jotain.

:hug: Niin se valitettavasti on Kyllä kaverit saadaan päiväkodista ja eskarista, eli näillä on todella suuri merkitys sitten, kun kouluunkin mennään. Ja pienet 4-vuotiaat ei pitäisi vielä osata syrjiä toisia noin

 

[tuttu tunne]

Minun lastani kiusasi päiväkodin johtajan poika. Nainen toi kerran lapseni kotiin. Lapsi oli tullut kotinurkille, kun se poika oli kiusannut hiekkalaatikolla. Ensin en tiennyt tästä. Menin kuitenkin lapseni kanssa hiekkikselle ja pkjohtajan poika potki minua selkään. Kerroin asiasta. Nainen ei välittänyt mitään. Hän aiheutti kerran yhden lapsen kuoleman huonon silmälläpidon takia työpaikallaan. "Sitten masensi", kertoi toinen naapuri. Pkjohtajan nuorempi poika oli vauvana aivan normaali. Nykyisin hän on samanlainen vakava, kovaääninen poika kuin isoveljensä.

Taitaa olla Espoosta...

 

[totta toriset]

Toi on niin raivostuttavaa, siis mä oon kerran ollut luennolla, jonka aiheena oli koulukiusaaminen, ja se luonnoistija kehtasi väittää tyyliin "tään on vaan surullinen fakta, tietyntyyppiset ihmiset aiheuttaa pelkällä olemassaolollaan sen kiusaamisen." Vielä kysyin, että väittääkö hän tosiaan, että voi olla kiusatun syy, että häntä kiustaan ja näin kuulemma on! AAARRGGGHHH!

 

[IamWeasel]

Toi on niin raivostuttavaa, siis mä oon kerran ollut luennolla, jonka aiheena oli koulukiusaaminen, ja se luonnoistija kehtasi väittää tyyliin "tään on vaan surullinen fakta, tietyntyyppiset ihmiset aiheuttaa pelkällä olemassaolollaan sen kiusaamisen." Vielä kysyin, että väittääkö hän tosiaan, että voi olla kiusatun syy, että häntä kiustaan ja näin kuulemma on! AAARRGGGHHH!

voi hyvänen aika Että pitäiskö sitten toisten vaan antaa jäädä jalkoihin :headwall:

 

[up]

nostan vaan

 

[migreenikko]

Itse olen pienenä ollut ujo&arka ja ei sitä nykyään kyllä uskoisi,tulee niin kovasti takaisin.
Kyllä ujoa&arkaa lasta pitää rohkaista mukaan eikä kiusata,kiusaaminen vaan pahentaa tilannetta.