Uhmasta.
- Viestiketjun aloittaja NitaLiina
- Ensimmäinen viesti
Hei!
En osaa sanoa, onko normaalia, mutta myös meillä on raivareita (tyttö myös 13 kk). Kohtaus iskee yleensä, kun äiti yrittää tehdä kotihommia, imuroida, tiskata tms. Saattaa leikkiä itsekseen iloisesti, mutta äidin aloittaessa kotityöt saa raivarin. Haluaa syliin, huutaa, kiemurtelee lattialla. Jos en heti huomioi ja ota syliin, meno sen kuin yltyy. Menee hysteeriseksi ja jopa satuttaa itseään mm. hakkaamalla päätä seinään. Aikamoista!
Aikaisemmin olen pitänyt liinassa esim. tiskatessa ja kokatessa. Masu alkaa vaan uuden vauvan myötä pian kasvaa enkä enää jaksa ja liina painaa. Muutenkin olen ajatellut, että pakkohan tytön on oppia, ettei koko ajan saa äidin täyttä huomiota. En siis tiedä mitä tehdä. Imuroidako rauhassa lapsen raivotessa (kuten olen tehnyt) vai miten?
Tyttö on erittäin temperamenttinen tapaus, ollut koko ikänsä. Hyysätty lasta ei koskaan ole, vaan rajat on pidetty ja myös vaadittu tiettyjä asioita. Pienistä itkuista ei olla säikähdetty. Vaativa luonne on vaativa luonne. Vanhemmat ovat usein aivan uupuneita tämän pikkuisen kanssa...
Vinkit ja näkökulmat asiaan ovat kovasti tervetulleita!
En osaa sanoa, onko normaalia, mutta myös meillä on raivareita (tyttö myös 13 kk). Kohtaus iskee yleensä, kun äiti yrittää tehdä kotihommia, imuroida, tiskata tms. Saattaa leikkiä itsekseen iloisesti, mutta äidin aloittaessa kotityöt saa raivarin. Haluaa syliin, huutaa, kiemurtelee lattialla. Jos en heti huomioi ja ota syliin, meno sen kuin yltyy. Menee hysteeriseksi ja jopa satuttaa itseään mm. hakkaamalla päätä seinään. Aikamoista!
Aikaisemmin olen pitänyt liinassa esim. tiskatessa ja kokatessa. Masu alkaa vaan uuden vauvan myötä pian kasvaa enkä enää jaksa ja liina painaa. Muutenkin olen ajatellut, että pakkohan tytön on oppia, ettei koko ajan saa äidin täyttä huomiota. En siis tiedä mitä tehdä. Imuroidako rauhassa lapsen raivotessa (kuten olen tehnyt) vai miten?
Tyttö on erittäin temperamenttinen tapaus, ollut koko ikänsä. Hyysätty lasta ei koskaan ole, vaan rajat on pidetty ja myös vaadittu tiettyjä asioita. Pienistä itkuista ei olla säikähdetty. Vaativa luonne on vaativa luonne. Vanhemmat ovat usein aivan uupuneita tämän pikkuisen kanssa...
Vinkit ja näkökulmat asiaan ovat kovasti tervetulleita!
no mä oon ajatellut että voi ! en sitten tiedä muuta kuin oma poikani joka nyt 2v2kk ja on tosi kova uhmaikä joka alkoi jo 1vuotiaana,jos siis sitä uhmaks voi sanoa 
mutta meillä kans tosi temperamenttinen tapaus ja tuntuu että koko ajan kun ikää tulee niin vaikeemmaks vaan menee :ashamed: välillä tulee syyteltyä itteensä ja mietittyä mikä on mennyt pieleen kun en meinaa enää saada poikaa "kuriin". kerhossa ja muiden lasten kans kun ollaan niin lyö toisia ja lelut vie käsistä :kieh: rajat on kyllä ollu alusta alkaen ja päivät menee saman rytmin mukaan et ei oo siitäkään kiinni. on vaan vilkas tapaus ja itepäinen,keneen lie tullut kyllä mä ainakin oon sitte laittanut ihan uhmaiän piikkiin nää kaikki kiukkukohtaukset ja tietysti se kun ei saakkaan enää yksin huomioo,kun meillä vauva 8kk =)
mutta meillä kans tosi temperamenttinen tapaus ja tuntuu että koko ajan kun ikää tulee niin vaikeemmaks vaan menee :ashamed: välillä tulee syyteltyä itteensä ja mietittyä mikä on mennyt pieleen kun en meinaa enää saada poikaa "kuriin". kerhossa ja muiden lasten kans kun ollaan niin lyö toisia ja lelut vie käsistä :kieh: rajat on kyllä ollu alusta alkaen ja päivät menee saman rytmin mukaan et ei oo siitäkään kiinni. on vaan vilkas tapaus ja itepäinen,keneen lie tullut kyllä mä ainakin oon sitte laittanut ihan uhmaiän piikkiin nää kaikki kiukkukohtaukset ja tietysti se kun ei saakkaan enää yksin huomioo,kun meillä vauva 8kk =)niin jo lisään vielä että tuttua on tääläkin tuo raivoaminen kun yritän kotihommia tehä ja sitte kun pienempää pitää hoidella niin ei vaan ehdi koko ajan olla isomman kans kaiken aikaa
että joutuu kyllä vaan välillä antaa raivota ja kiukutella itekseen....nyt kyllä se puoli että se kaahii pöydille ja tekee kaikki kielletyt asiat aina sitten ku ei saa sitä huomioo :kieh:
:hug: ja jaksuja teille!!vinkkejä/neuvoja en osaa antaa...
ja sitte kun pienempää pitää hoidella niin ei vaan ehdi koko ajan olla isomman kans kaiken aikaa että joutuu kyllä vaan välillä antaa raivota ja kiukutella itekseen....nyt kyllä se puoli että se kaahii pöydille ja tekee kaikki kielletyt asiat aina sitten ku ei saa sitä huomioo :kieh:
:hug: ja jaksuja teille!!vinkkejä/neuvoja en osaa antaa...
...tyttö aloitti uhmakohtaukset ja kiukuttelin 1-vuotta täytettyään ja on siitä asti ollut tosi temppuileva ja kiukutteleva. Ikää on nyt 1 v 3 kk. Huutaa ja kirkuu ja heittäytyy mahalleen. Rattaissa ei viihdy ollenkaan, joten esim. ostoskeskusreissua lapsen kanssa ei voi harkitakaan. Yritimme shoppailua taas pitkästä aikaa nimittäin, ja ihan kamala reissu siitä tuli: lapsi vaan kirkui selkä kaarella rattaissa ja oli tyytyväinen vain, kun sai vapaasti kuljeskella - mutta silloinhan ei shoppailusta kyllä mitään tule.
Säännöllisyys ja kuri ja kaikki on ollut ok, mutta ei taida olla enää meidän vanhempien käsissä nämä temperamenttiasiat...
Säännöllisyys ja kuri ja kaikki on ollut ok, mutta ei taida olla enää meidän vanhempien käsissä nämä temperamenttiasiat...
Meiltä löytyy myös todella sisukas pimu! Valtavan suurena apuna on meillä arestituoli! Siihen vaan tököttämään ja pois ei pääse ennenkun hiljenee. Jos on kiltisti ja hiljaa tuolilla istutaan 1minuutti. Mietin ensin tajuaakohan Pimu siitä vielä mitään... Mutta hyvin toimii. Pureminen jäänyt kokonaan pois. Repiminen ja raapiminen vähenemään päin. Hurjimuksen kuoren alta on alkanut kuoriutumaan halaileva ja suukotteleva tyttö!!! Ikää myös 1v3kk Kirkumiset ja huutamiset (uhmasta johtuvat) eivät meillä saa minkäänlaista vastakaikua. Siinähän huutaa vaikka seuraavaan aamuun. Taidan olla aika tyranni, mutta luulen että tämän neidin kanssa se on vain hyödyksi...