uhmaikä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nanna1980
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Nanna1980

Aktiivinen jäsen
06.08.2007
1 796
0
36
Nyt vinkkejä kehiin kohta 2-vuotiaan uhmaiän kanssa :attn:
mahdoton välillä ja hermostuu pienistä, kaikki pitää saada tehdä itse, vaikka taidot ei aina riitäkään, oon huomannu et kun saa kunnon raivarin, kun saa olla pari minuuttia itsekseen , rauhoittuu.

vahvatahtoinen on muutenkin perusluonteeltaan.kauankohan tää uhma kestää? :whistle:
 
Kun tuntuu et alkaa helpottaa niin sit tuleekin jo uusi :D Meidän 5v alkaa olla jo suht normaali =) ja kohta onkin sitten teini-ikä...Ja ennen sitä kaikki muut vastoinkäymiset.
On se joskus hankalaa mut pitää vaan pitää pää kylmänä ja aina samat säännöt samasta asiasta.
Toiset on "helpompia" kuin toiset.Meillä kaks oli ihan helppoja mut kolmas senkin eestä temperamenttinen.Nyt siitä oikeestaan huomaa että kai siitä sittenkin ihminen tulee :hug:
Tämäkin mimmi rauhoittui ja edelleen rauhoittuu olemalla hiukan aikaa itsekseen ja sitten on valmis syliin.Ei tod. toimi kasvattajien suosimat sylissä pidot yms. tälle tyypille.

Voimia vaan, kyllä se siitä helpottuu. :flower:
 
ja meillä nukkumaan menosta on tullut aivan kauhea show. Tämä neiti 2-v on aina nukahtanut sänkyynsä iltasadun jälkeen tasan klo.20.30 ja nyt sitten riekutaan puolille öin,molemmat vanhemmat yrittää nukuttaa,kirjoja luetaan ja lopuksi kauhean huudon jälkeen nukahdetaan äidin viereen. nytkin huutelee sängystä äitiä,mutta en nyt mene,koska tiedän että mitään hätää ei ole. Mutta kun se huuto alkaa kohta.. mitä mie teen??
 
Alkuperäinen kirjoittaja uhmaa varmaankin:
ja meillä nukkumaan menosta on tullut aivan kauhea show. Tämä neiti 2-v on aina nukahtanut sänkyynsä iltasadun jälkeen tasan klo.20.30 ja nyt sitten riekutaan puolille öin,molemmat vanhemmat yrittää nukuttaa,kirjoja luetaan ja lopuksi kauhean huudon jälkeen nukahdetaan äidin viereen. nytkin huutelee sängystä äitiä,mutta en nyt mene,koska tiedän että mitään hätää ei ole. Mutta kun se huuto alkaa kohta.. mitä mie teen??

Muistui aika kun meidän muksu päätti alkaa juoksuttaa.
Iltatoimien ja rutiinien jälkeen muksu huuteli ja piti käydä vielä suukottaa ja halia tms ja sitten se oli siinä, mutta sitten alkoikin juoksuttaa.

Lopulta se tilanne oli just tuo kuin teilläkin, että huuteli ja karjui sängystään noin 2 tuntia, itse oli jo ihan hermona ja halusi nukkumaankin mutta ei.

Lopulta tein stopin.
Ilarituaalien jälkeen en mennyt enää. Sanoin, etten tule.
Kun muksu tuli vuoteestaan ja huoneestaan ovelle parkumaan, kannettiin vain takaisin sänkyyn: nyt nukutaan.
mies oli hienona apuna, mies vei takaisin sinne sänkyyn, koska meillä se oli niin, että lapsi halusi minut. ei isiä.

Koulutus kesti alle viikon, ehkä 3-5 päivää ja sitten tilanne rauhoittui ja lapsi oppi että iltapesu, iltasatu, iltapusu ja hali ja sitten nukutaan eikä juoksuteta, ei pompita vuoteesta, ei huudella.

Suosittelen samaa.
 

Yhteistyössä