Tuo meidän ennen niin ihanan seesteinen poikamme on muuttunut äidin pikkuhirviöksi! Se alkaa heti aamusta...ei saa tehdä aamupesuja vaan heittäytyy maahan huutamaan. Joskus kokeilen rauhallista jutustelua ja joskus taas suustani tulee sammakoita, mut kumpikaan ei juuri auta. Joskus taas annan hetken huutaa ja kokeilen onneani myöhemmin, mut sekään ei aina auta. No väkipakolla kun saan pesut tehtyä niin seuraava etappi onkin aamupala. Laittaa käden eteen ja ei syö. Muutaman lusikallisen saatan saada menemään, mut sit tulee stoppi. En kokeile kauaa vaan laitan pois pöydästä. Sama juttu lounaalla ja sama juttu ulosmentäessä ja joka asiassa eli ei saa tehdä mitään! Kamalaa huutoa vaan. Mullakin välillä palaa pinna totaalisesti ja saatan huutaa v.ittua sun muuta ja paiskoa tavaroita. Hetken siinä molemmat huudetaan ja sit menen rauhoittelemaan ja kerron miksi olin vihainen ja pyydän anteeksi..En todellakaan tiedä mitä tekisin!? Ennen oli niin ihanaa olla kotona kun kaikki sujui joustavasti ja kattelinkin muitten kirjoituksia omista 'kauhukakaroistaan' ja ajattelin, ettei meillä tollasta ole 
No nyt on ja tarttisin hieman apua teiltä muilta äideiltä, että miten ootte selvinneet huutokohtauksista ja muista hankalista tilanteista? Poika on 2vee.
No nyt on ja tarttisin hieman apua teiltä muilta äideiltä, että miten ootte selvinneet huutokohtauksista ja muista hankalista tilanteista? Poika on 2vee.