Tyytyväinen yksin

Hei,

mä oon ollut nyt kaksi vuotta ilman parisuhdetta ja elämä on muotoutunut yllättävän mukavaksi. Miestä en osaa haikailla -mutta en kyllä poissuljekaan sen mahdollisuutta. Jospa sitten viimeistään eläkepäivillä vois jonkun kanssa humpata ja vähän matkustella Mutta siis pointtini oli kertoa, että tuntuu hyvältä, kun olen oppinut elämään ilman parisuhdetta ja olen tyytyväinen ja onnellinen. Paras aurinko on tietysti toi mun pikkuveijari. Ja oisko tässä vähän iän tuomaa tasapainoakin

Mukavaa syksyä kaikille!

 

Hienolta kuulostaa! Eikä niinkään se, että olet yksin, vaan että olet tyytyväinen elämääsi. Olen vierestä seurannut muutamaakin tapausta, jossa on ollut ikäänkuin "pakkomielle" löytää uusi kumppani, kun entinen on lähtenyt. Liian aikaisin siis, kun ei siitä edellisestä suhteesta olla vielä päästy yli. Se on jotenkin surullista katsottavaa, eikä vähiten sen uuden kumppanin puolesta... Kun ensin pääsee sinuiksi itsensä ja tilanteensa kanssa, on paljon paremmat mahdollisuudet onnelliseen loppuelämään!

 

:wave: Minä kanssa elän KAKSIN lapsen kanssa. En siis koe olevani yksin. Viinan ja väkivallan värittämän suhteen päättymisestä on yli vuosi.

En kaipaa miestä seuraksi, en seksiin. Näin on hyvä elää. Haluan myös tasapainottaa elämäämme, elää tätä rauhallista arkea. Äidin uusi mies olisi pikkuiselleni aika muutos. En halua sellaista "sekottajaa" -ainakaan vielä.
Ympäristöäkös tämä ärsyttää ja aina jaksetaan udella ja pariutumaan hoputtaa. Miksi ? Olen tosi onnellinen pienistä kuvioistani.
Meillä on kaikkea ja hyvä olla.
Ehkä joskus minäkin kohtaan elämänkumppanin...aika näyttää. Kiirettä ei ole.

 

Näitä juttuja oli mukava lukea. Aina ei tarvitse olla sitä toista kumppania,jotta elämä olisi auvoista. =)

 

Katarina, olet aivan oikeassa -otsikkoni oli väärä. Minäkään en koe olevani yksin, vaan onnellinen kaksin poikani kanssa. Tää on meidän oma perhe

 

Kauhean mukava välillä lukea tällaisiakin tekstejä,usein kun tällä tuntuu olevan jollakin tapaa negatiivisia viestejä/asioita.
En siis millään pahalla tarkoita,mutta positiivisia viestejä on niin paljon mukavampi lukea
Itsekin asun lasteni ja meidän lemmikkiemme kanssa ja näkemykseni mukaan me kaikki ollaan tyytyväisiä elämäämme. :heart:

 

Moi taas!

Tää on kiva ketju :heart:
Oletteko joutuneet kovasti perustelemaan sitä että teillä ei nyt ole sitä miestä ettekä ymmärtääkseni sellaista pää punaisena jahtaakaan?
Minä joudun AINA tutun tavatessani vastailemaan että "ei ole" ja sit kun sanon että "enpä ole etsinytkään" niin johan leuat loksahtaa ja paasaus alkaa.
Pitäiskös mun hämmästellä takaisin että "vieläkös itse olet saman ukon kanssa edelleen "... :kieh:
Jotenkin ilkeää ja tuntuu että aliarvioivat elämääni. Ihan kuin näin kaksin lapsen kanssa EI SAISI OLLA hyvä...

 

Juu, aina joku jaksaa hämmästellä yksineloani (tai siis pikemminkin kaksineloa pojan kanssa), mutta ei kiusaksi asti. Muutama sukulainen silloin tällöin mainitsee, että nyt olis hyvä miesehdokas tiedossa Kivahan se toisaalta on, että jaksavat välittää. Kaipa mä sit vielä oon haluttava nainen, kun sulhoja tarjotaan

Mutta etsiä en aktiivisesti jaksa, ehkä joskus myöhemmin, en tiedä. Esim. ilmoituksen laittaminen nettiin tuntuu liian hankalalta, kun sitten pitäisi jaksaa kirjoitella ties kuinka monen kanssa ja selitellä samoja asioita jne. Nyt on hyvä näin. Mutta jos oikea oveen kolkuttaa tai vastaan kävelee, niin tervetuloa!

 

Ihanaa, että löytyy joku, joka jakaa tämän mielentilan. Kovin usein saa lukea yksinhuoltajista, joilla on kovasti ongelmia ja jotka etsivät vain sitä oikeaa (enkä halua tällä loukata ketään, kukin toimii niin kuin itsestä hyvältä tuntuu). Itse olen täysin tyytyväinen kaksin lapseni kanssa, vaikken panisikaan pahakseni, jos joskus vielä rinnalle joku löytyisi. Minulla ei ole tällä hetkellä kuitenkaan mitään valittamista, lapsi on kiltti eivätkä tutut ja sukulaiset utele uusista miehistä tai pärjäämisestä yksin. Rahat ovat tietysti tiukilla, mutta mitä sitten, minulla on terve lapsi, jonka olen halunnut ja joka antaa onnea joka päivä... :heart:

 

kävin tuossa jo "yksin odottajalle" laittamassakin vinkin sivuille: www.voimakirja.vuodatus.net/ Käykääpä siellä muutkin, jotka kaipaavat positiivista(kin) asennetta.