Tyttöjen ja poikien lelut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pey
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pey

Vieras
Nyppii lukea ihmisten facekommentointia aiheesta tyttöjen ja poikien lelut Anttilan kuvastossa. (Selvennykseksi, useat facekaverini ovat uskovia ja muutamalla tälläisellä on sitten kaverina jotain superpellejä)
Porukka jauhaa homoista ja kehuu kuinka heidän poika ei halua leikkiä nukeilla vaan on NIIN hetero että! Niin aivan, siittähän kaikki lapset muuttuvatkin homoiksi, jos mainonnassa lopetetaan turha sukupuoliroolien tyrkytys.

Lisäksi olen tehnyt huomion, että eniten tiukkoja sukupuolirooleja kannattaa ihmiset, jotka on asiasta jotenkin itse epävarmoja, esim. semmoiset hiukan heikon oloiset (ei välttämättä ulkoisesti) miehet.
 
Muuta en oikeen voi sanoa mutta omasta mielestä nukkejen kanssa leikkiminen oli tylsää paitsi sillonkun uudenvuoden paukuilla räjäyttelin siskon barbieita bashkaksi :).

Mut nyt nään sillä nukella leikkimisen hyvänä pitäisi vaan kehitellä sellanen sätkivä ja kiukkunen nukke jolle on vaikeeta pukee vaatteet ylle kehittää se jos oman lapsen saa ja sitä helvetin kireetä pukemista ku skidi venkoilee joka suuntaansa
 
Mun poika on kunnon kristitty teinipoika tyttöihastuksineen. Silti, kun pikkuveli syntyi hänen ollessa 2v, hän sai nuken, ja kun minä imetin pikkuveljeä hän tuli sohvalle viereen nukke sylissään, nosti paitansa ylös ja painon nuken mahaansa vasten syömään :D
 
Muuta en oikeen voi sanoa mutta omasta mielestä nukkejen kanssa leikkiminen oli tylsää paitsi sillonkun uudenvuoden paukuilla räjäyttelin siskon barbieita bashkaksi :).

Mut nyt nään sillä nukella leikkimisen hyvänä pitäisi vaan kehitellä sellanen sätkivä ja kiukkunen nukke jolle on vaikeeta pukee vaatteet ylle kehittää se jos oman lapsen saa ja sitä helvetin kireetä pukemista ku skidi venkoilee joka suuntaansa


Niin mitäpä luulet muuta nukkejen tytöillekään olevan, kuin tylsiä... Barbeilla leikin, mun barbit oli tosi rikkaita, väkivaltaisia huumeidenkäyttäjä-alkoholisteja jotka varastelivat ja tappelivat.

Tota räjäyttelyä mäkin rakastin. Lempileikki oli rakentaa pahvista talo, laittaa sisään papaatteja ja sytyttää se tuleen. Joskus tein sinne sisään paperisia ihmisiä.
 
Tykkäsin kovasti lapsena nukeistani mutta olen katkera siitä kun mulla ei ollu kuin 1 pikkuauto, ja senkin sain vasta kun olin 8-9-vuotias.
 
Niin mitäpä luulet muuta nukkejen tytöillekään olevan, kuin tylsiä... Barbeilla leikin, mun barbit oli tosi rikkaita, väkivaltaisia huumeidenkäyttäjä-alkoholisteja jotka varastelivat ja tappelivat.

Tota räjäyttelyä mäkin rakastin. Lempileikki oli rakentaa pahvista talo, laittaa sisään papaatteja ja sytyttää se tuleen. Joskus tein sinne sisään paperisia ihmisiä.
no siis oot oikeessa ehkä olin tylsä mielinen silloin . kun nyt katselen tytön leikkivän niin on vaikka mitä mielikuvitusta. se oli itelle hauskaa kun aluksi se otti sen kirjaimellisesti sit sanoin et sen homman voi mielikuvitella ni nyt se on hauskaa kun tyttö mulle topakasti sanoo kun tarjoo mulle ruokaa muista iskä se on mielikuvitusta se ruoka sitten :) ihana.

helkatti siis leikikkö sääkin tollain mä rakensin pahvilaatikosta aina sellasen jätti majan jossa oli leikki ihmisiä sit sytytin sen palamaan ja olin pelastavanini ja joskus annoin vaan palaa. se oli tosi hauskaa katoikko sen toy story ykkösen jossa se poju lähettää sen sota ukon avaruuteen raketilla pakko oli tesmaa :). ainiin tosta raketista tuli mieleen yks suojelus taas kerran mun elämässä. yks kerta oli sellanen satatähtinen pata se oli ampunu 99 laukasta. mitään ei taphtunut minuuttiin olin menossa potkasemaan sen pois mun naama oli sen räjähteen yläpuolella mutta samalla hetkellä liukastuin ja se lasautti sen vikan jos en olisi liukastunut se ois osunu suoraan naamaan. sitten toki mentiin sotaa kaikilla raketeillä jätti raketeillakin ammuttiin toisiamme tyhmää kyllä. kerrankin yks jätti pommi kaatu suoraan meitä kohti lanka laulaa ja me juostaa vitun lujaa karkuun ja se perkele lasahti meijän välissä oli korvat tukossa pitkän aikaa,

olikko sääkin raketti hullu pienenä? ei kyllä heti ois uskonu että sä oot tykänny paukutella juttui rikki :D
 
no siis oot oikeessa ehkä olin tylsä mielinen silloin . kun nyt katselen tytön leikkivän niin on vaikka mitä mielikuvitusta. se oli itelle hauskaa kun aluksi se otti sen kirjaimellisesti sit sanoin et sen homman voi mielikuvitella ni nyt se on hauskaa kun tyttö mulle topakasti sanoo kun tarjoo mulle ruokaa muista iskä se on mielikuvitusta se ruoka sitten :) ihana.

helkatti siis leikikkö sääkin tollain mä rakensin pahvilaatikosta aina sellasen jätti majan jossa oli leikki ihmisiä sit sytytin sen palamaan ja olin pelastavanini ja joskus annoin vaan palaa. se oli tosi hauskaa katoikko sen toy story ykkösen jossa se poju lähettää sen sota ukon avaruuteen raketilla pakko oli tesmaa :). ainiin tosta raketista tuli mieleen yks suojelus taas kerran mun elämässä. yks kerta oli sellanen satatähtinen pata se oli ampunu 99 laukasta. mitään ei taphtunut minuuttiin olin menossa potkasemaan sen pois mun naama oli sen räjähteen yläpuolella mutta samalla hetkellä liukastuin ja se lasautti sen vikan jos en olisi liukastunut se ois osunu suoraan naamaan. sitten toki mentiin sotaa kaikilla raketeillä jätti raketeillakin ammuttiin toisiamme tyhmää kyllä. kerrankin yks jätti pommi kaatu suoraan meitä kohti lanka laulaa ja me juostaa vitun lujaa karkuun ja se perkele lasahti meijän välissä oli korvat tukossa pitkän aikaa,

olikko sääkin raketti hullu pienenä? ei kyllä heti ois uskonu että sä oot tykänny paukutella juttui rikki :D

Tykkäsin kyllä tulesta ja pommeista ja pienoismalleista. Siinä leikissä yhdistyi ne kaikki.

Leikin paljon myös kävyillä, kävyt oli alkuasukkaita, muiden käpyjen tanssiessa ympärillä yksi käpy kärventyi toteemiin sidottuna nuotiossa. Tätä käpyintiaanileikkiä leikin yleensä yksin, kaverit ei olisi ymmärtäneet.
 
Tykkäsin kyllä tulesta ja pommeista ja pienoismalleista. Siinä leikissä yhdistyi ne kaikki.

Leikin paljon myös kävyillä, kävyt oli alkuasukkaita, muiden käpyjen tanssiessa ympärillä yksi käpy kärventyi toteemiin sidottuna nuotiossa. Tätä käpyintiaanileikkiä leikin yleensä yksin, kaverit ei olisi ymmärtäneet.
siis mä oisin ymmärtäny ton leikin oli kiva leikkii sitä "kaikkivaltiasta"
 
Mä en oo koskaan tajunnut, miksi ns. hoivaleikit olisi tyttöjen juttu, kun empatia ja hoivaaminen on yleisinhimillisiä piirteitä, joita olisi suotavaa olla molemmilla sukupuolilla.

Tosin mitä nyt omia ja muiden lasten leikkejä muistelee, niin eipä ne hirveästi eronneet sukupuolten mukaan, vaikka lelut olisivatkin olleet (osittain) erit.
Autot kävi yhtälailla koulussa, tappeli, söi hampurilaisia ja piti kilpailuja keskenään kuin barbitkin (tosin barbieleikeissä oli usein mukamas seksiä, en tiedä oliko autoleikeissä).
Kotileikkiä leikki tytöt ja pojat keskenään, joku tyttö oli äiti ja poika isä, muut lapsia/koiria.
Mä leikin usein valokuvaajaa ja veljet oli mun malleja.
Pukeutuivat mun vaatteisiin ja laittoivat mustat sukkahousut ponnarilla muka hiuksiksi ja huuliin väriä, sitten poseerasivat lantiot pitkällä milloin missäkin ja mä muka kuvasin.
Barbileikit oli mun omia, eikä niihin saanut tulla häiriköimään. Pikkuautot ei kiinnostaneet ikinä, mutta oikeisiin autoihin karkasin kyllä aina "ajamaan" kun vaan pääsin.
Onneksi oli pari autonromua myös välillä pihalla, niissä sai rauhassa leikkiä cruisailevaa ladya.
 
Tex Willer oli myös suosittu leikki, mä halusin aina olla Lilyth.
Rakennettiin tiipii pihalle ja ratsastettiin keppihevosilla.
Roolileikit oli kova juttu, ja on edelleen näin aikuisenakin.

Pahin tämmönen ketjun aiheeseen liittyvä juttu minkä tiedän on tapaus, missä yksi nainen olisi ostanut taaperopojalleen leikki-imurin, koska poika halusi.
Isä ei antanut, koska "tyttöjen juttuja".

Saman oon muuten pistänyt merkille, että nää tämmöset rajoitteet on lähinnä epävarmojen juttu.
Olemus ja imago voi olla hyvinkin karski ja "äijämäinen", mutta puheet, ilmeet ja eleet paljastaa äärimmäisen epävarmuuden ja jotenkin nolon pönkityksen tarpeen.
Ja sitten halutaan omat pojat samaan "äijämäisyyden loukkuun", rajoittavan miehuuden vankilaan (ei itketä, nössöillä, olla avoimesti herkkiä jne)?!
 
Kyllä meilläkin on poika hoivannu vauvaa ja pehmoleluja ja pukenu mun hepeniä päälleen siinä kun ajellu autolla ja matkinu isän töitä ja pukenu vaatteita. Töissä lapset leikkivät aikalailla sikinsokin tytöt ja pojat kun lelut ovat kaikkien saatavilla ja roolivaatteet. Nuken hoito on pojallekin harjoitusta tulevaan, ei ne pelkät äidit sitten lapsiaan hoida ja kokata jne voi jokainen. Nyt 8v meillä näkyy jo selvemmin lapsen oma käsitys itsestään ja leikit menee sielä sotaleikkien maailmassa. Joskin se hoiva on siellä mukana edelleen.
 
Tex Willer oli myös suosittu leikki, mä halusin aina olla Lilyth.
Rakennettiin tiipii pihalle ja ratsastettiin keppihevosilla.
Roolileikit oli kova juttu, ja on edelleen näin aikuisenakin.

Pahin tämmönen ketjun aiheeseen liittyvä juttu minkä tiedän on tapaus, missä yksi nainen olisi ostanut taaperopojalleen leikki-imurin, koska poika halusi.
Isä ei antanut, koska "tyttöjen juttuja".

Saman oon muuten pistänyt merkille, että nää tämmöset rajoitteet on lähinnä epävarmojen juttu.
Olemus ja imago voi olla hyvinkin karski ja "äijämäinen", mutta puheet, ilmeet ja eleet paljastaa äärimmäisen epävarmuuden ja jotenkin nolon pönkityksen tarpeen.
Ja sitten halutaan omat pojat samaan "äijämäisyyden loukkuun", rajoittavan miehuuden vankilaan (ei itketä, nössöillä, olla avoimesti herkkiä jne)?!
noni mun ongelma on taas ollu se kun oon tunteellinen niin se ei ole käynykkää naiselle kun pitäisi jutella autoista ja muista mies jutuista. kyllä mä lätkästä tykkään mut en yhtään jaksa nippeli nappeli tietoutta autosita piatis tuning cars se yks las vegasilainen rokkari on just mahti persoona ja se rakkaus sitä hommaa kohtaan. roolileikit oli ne mitä vaan piristää aikuisenakin suurin osa ei vaan tajua sitä ollenkaan kun pitää olla aina korrekti.

millasista roolileikeistä sä itte tykkäät näin aikuisena?
 

Yhteistyössä