Typerää, kun lapsi ei osaa pitää suutansa kiinni, vaan "kilkattaa ja kalkattaa" kaikenlaisia

[äkäinen]

perheasioitamme mummolle (äidilleni). Ja kun hän on semmoinen, että jakaa ne mielellään myös naapurinsa kanssa.

Olen oikein vähentämällä vähentänyt omien asioitteni juttelua äidilleni ja lähinnä vain kuuntelen hänen juttujansa.

Ja täysin olen lopettanut äidilleni sisareni jutuista puhumisen. En nyt mitään isompaa ole ennenkään äidilleni sisareni jutuista puhunut, mutta jotain yleistä pientä juttua. Mutta enää en puhu mitään.

Noh' tässä taannoin oli käytävä koko perheemme sisareni uudessa kodissa. Veimme pienemmän tenavan sinne hoitoon hetkeksi aikaa. Reissun jälkeen sitten painotin isompaa lasta, että ei sinun tarvitse tätä tietoa mummolle jakaa, että sisareni on muuttanut uuteen kotiin. Tämä asia ei mummolle kuulu.

Tenava oli nyt viikonlopun mummon ja papan luona hoidossa. Kun kyselin mitä hän oli siellä tällä kertaa höpissyt meidän asioistamme. Oli mennyt sitten sanomaan sisareni uudesta kodista. Ärhhhh ja murhhhhh.....

 

[eivari]

Kerro pienokaiselle että ne asiat kuuluvat vain teille, jos ei auta niin kyllä hän alkaa ymmärtää hiukan isompana

 

["hei"]

Ei lasta laiteta tuollaiseen välikäteen. Jos et halua joidenkin asioiden kantautuvan muiden korviin, niitä asioita ei lapsen edessä puhuta eikä saateta lasta muutenkaan sellaiseen tilanteeseen, että hänen pitäisi mitään asioita aikuisten puolesta salailla. En tiedä tietenkään, mikä syy taustalla on, ettei esim. siskon muutosta saa kertoa. Mutta syy on varmasti siskosi ja mummosi välinen, eli aikuisten asia. Lasta ei painosteta valehtelemaan tai salailemaan, that's it.