V
"väsynyt"
Vieras
Muilla kokemuksia kiusaamisesta nykyisessä työssä? Miten te jaksatte?
Kesälomalla mietin vain, miten jaksan mennä töihin takaisin. Loma on nyt ohi, työt jatkuu ja ahdistaa koko ajan. Meillä on todella pieni työporukka, selän takana juoruilua, itse asiassa jopa suoraa kiusaamista (minua kohtaan, tosin kaikkia haukutaan). Joskus nauretaan päin naamaa jos en tiedä jotain. Töitä on liikaa, tekijöitä liian vähän. Kertaakaan en ole saanut kiitosta, minua (ja kaikkia muitakin) uhkaillaan johdon taholta varoituksella, lomautuksella ja potkuilla jos tavoitteet ei täyty. Kun sanon esimiehelle, ettei uhkaileminen ole oikein tai että töitä on liikaa, pomon vastaus on että voi lähteä kävelemään jos ei miellytä. Hänelläkin on stressi.
Mutta kun ei voi vain lähteä! Jos ei ole uutta työpaikkaa tiedossa, siitä tulee 3 kk karenssi! Peruspäivärahallakin pärjäisin jotenkuten, kun puoliso on töissä... Olen etsinyt töitä ja käynyt haastatteluissakin, mutta sekin pitää tehdä varovasti, koska tämä on pieni paikka. Ja joo, ei ole tärpännyt, en kai osaa selittää,miksi haen muita töitä...
Voi että toivoisin että saisin potkut. Tiedän, ettei monilla ole työpaikkaa ja olisivat valmiita mihin tahansa työhön. Ehkä se on jokin minussa, joka aiheuttaa sen, että olen aina silmätikkuna.
Olisi ihana mennä töihin ja kuulla, että tuotannollisista syistä niitä ei enää olekaan
Kesälomalla mietin vain, miten jaksan mennä töihin takaisin. Loma on nyt ohi, työt jatkuu ja ahdistaa koko ajan. Meillä on todella pieni työporukka, selän takana juoruilua, itse asiassa jopa suoraa kiusaamista (minua kohtaan, tosin kaikkia haukutaan). Joskus nauretaan päin naamaa jos en tiedä jotain. Töitä on liikaa, tekijöitä liian vähän. Kertaakaan en ole saanut kiitosta, minua (ja kaikkia muitakin) uhkaillaan johdon taholta varoituksella, lomautuksella ja potkuilla jos tavoitteet ei täyty. Kun sanon esimiehelle, ettei uhkaileminen ole oikein tai että töitä on liikaa, pomon vastaus on että voi lähteä kävelemään jos ei miellytä. Hänelläkin on stressi.
Mutta kun ei voi vain lähteä! Jos ei ole uutta työpaikkaa tiedossa, siitä tulee 3 kk karenssi! Peruspäivärahallakin pärjäisin jotenkuten, kun puoliso on töissä... Olen etsinyt töitä ja käynyt haastatteluissakin, mutta sekin pitää tehdä varovasti, koska tämä on pieni paikka. Ja joo, ei ole tärpännyt, en kai osaa selittää,miksi haen muita töitä...
Voi että toivoisin että saisin potkut. Tiedän, ettei monilla ole työpaikkaa ja olisivat valmiita mihin tahansa työhön. Ehkä se on jokin minussa, joka aiheuttaa sen, että olen aina silmätikkuna.
Olisi ihana mennä töihin ja kuulla, että tuotannollisista syistä niitä ei enää olekaan