Työttömyyskorvauksiin pitää saada jotain järkeä!

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
"Korkeakoulun keskeyttänyt 31-vuotias Alma kertoo Taloussanomille jääneensä vapaaehtoisesti työttömäksi taloudellisten vaikeuksien ja työelämästä saatujen huonojen kokemusten takia"
Tämä todistaa sen, että työttömyysturvan taso on aivan liian korkea. Kyllä hallituksella on aivan hyviä suunnitelmia purkaa kannustin loukkuja.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
No joo, kyllä nyt luulis, että korkeakouluopiskelija pärjäis jossain duunissa!😠

Meillä on mielestäni aika iso puute perus- ja toisen asteen opinnoissa. Ihmiset eivät löydä omia vahvuuksiaan, eikä näin ollen myöskään se oma ala vahvistu.
Jo ihan peruskouluissa työelämään tutustumista tulisi olla PALJON!
Sitä kun käy muutaman päivän siellä ja toisen täällä niin se antaisi oppilaalle niin paljon!
Moni nuori käy vasta yläasteella työharjoittelussa min. viikon ja that’s it. Taksvärkkipäivääkin vietetään usein kotona.

Monella ei työkokemusta juuri ole, vaikka ihmiset täytyisi saada töihin!

Rakas 17-vuotias poikani hakee opiskelujen oheen nyt työtä, kaksi paikkaa on vasta kysellyt, ei tärpännyt. Hän aloittaa kotipitäjän paikoista jotta voisi käydä fillarilla töissä - fiksu poika!👍
Hänellä on muutaman viikon mittaisia työharjoitteluita takana, pärjää varmasti.
Ja, luottaa siihen että paikka löytyy vaikka ei ekoilla tärpännyt.

Nuorin tyttäreni on hiukan kermaperse, alisuorittaa tällä hetkellä koulussa (läpäisee toki kuitenkin kurssit), eikä työpaikkaa ole, eikä näillä näkymin heti tule.😬
Kesätöihin sitten. Vaikka ne ongelmalliseksi ovatkin muodostuneet kun ei välttis saa vapareita pelien ja cupien ajaksi. Urheilulaji menee työn edelle vaikka varmuutta ei ole tuleeko siitä joskus ammatti vai ei.😬

Ennen kuin kaikilta, niiltäkin jotka eivät töihin kykene, viedään edut, tulisi nyt panostaa nuoriin ja näyttää heille mitä se työssä olo on, jotta siitä tulee tuttua ja rutiininomaisesti se työpaikka haetaan kun on jouten! Ei se sen vaikeampaa ole!

Toki tulisi myös selvittää mikä on se realistinen avoimien työtuntien määrä Suomessa ja myös kaikkien työtuntien määrä!
Ilman tätä tietoa on hiukan huono tehdä mitään päätöksiä.

Nyt on ollut isoja irtisanomisaaltoja ja puoli miljoonaa työntekijää tekee työtä jo firmoille ilmaiseksi rahaa (tästä kirjoitettiin jo vuosia sitten)!
Automaatio vie nyt jo työpaikkoja, tulevaisuudennäkymä näytti kauhealta. Useiden arvioiden mukaan meiltä poistuu markkinoilta suuri osa työpaikoista.
 
vierailija
No joo, kyllä nyt luulis, että korkeakouluopiskelija pärjäis jossain duunissa!😠

Meillä on mielestäni aika iso puute perus- ja toisen asteen opinnoissa. Ihmiset eivät löydä omia vahvuuksiaan, eikä näin ollen myöskään se oma ala vahvistu.
Jo ihan peruskouluissa työelämään tutustumista tulisi olla PALJON!
Sitä kun käy muutaman päivän siellä ja toisen täällä niin se antaisi oppilaalle niin paljon!
Moni nuori käy vasta yläasteella työharjoittelussa min. viikon ja that’s it. Taksvärkkipäivääkin vietetään usein kotona.

Monella ei työkokemusta juuri ole, vaikka ihmiset täytyisi saada töihin!

Rakas 17-vuotias poikani hakee opiskelujen oheen nyt työtä, kaksi paikkaa on vasta kysellyt, ei tärpännyt. Hän aloittaa kotipitäjän paikoista jotta voisi käydä fillarilla töissä - fiksu poika!👍
Hänellä on muutaman viikon mittaisia työharjoitteluita takana, pärjää varmasti.
Ja, luottaa siihen että paikka löytyy vaikka ei ekoilla tärpännyt.

Nuorin tyttäreni on hiukan kermaperse, alisuorittaa tällä hetkellä koulussa (läpäisee toki kuitenkin kurssit), eikä työpaikkaa ole, eikä näillä näkymin heti tule.😬
Kesätöihin sitten. Vaikka ne ongelmalliseksi ovatkin muodostuneet kun ei välttis saa vapareita pelien ja cupien ajaksi. Urheilulaji menee työn edelle vaikka varmuutta ei ole tuleeko siitä joskus ammatti vai ei.😬

Ennen kuin kaikilta, niiltäkin jotka eivät töihin kykene, viedään edut, tulisi nyt panostaa nuoriin ja näyttää heille mitä se työssä olo on, jotta siitä tulee tuttua ja rutiininomaisesti se työpaikka haetaan kun on jouten! Ei se sen vaikeampaa ole!

Toki tulisi myös selvittää mikä on se realistinen avoimien työtuntien määrä Suomessa ja myös kaikkien työtuntien määrä!
Ilman tätä tietoa on hiukan huono tehdä mitään päätöksiä.

Nyt on ollut isoja irtisanomisaaltoja ja puoli miljoonaa työntekijää tekee työtä jo firmoille ilmaiseksi rahaa (tästä kirjoitettiin jo vuosia sitten)!
Automaatio vie nyt jo työpaikkoja, tulevaisuudennäkymä näytti kauhealta. Useiden arvioiden mukaan meiltä poistuu markkinoilta suuri osa työpaikoista.
OT mut onko heillä omat kirjat: Marie Kondo ?
 
  • Rakkaus
Reactions: Lispetti
vierailija
Työttömyyskorvaukset ovat päinvastoin ihan liian matalat nykyään. Moni työtön esim. tekee kokopäivätyötä eikä saa siitä kuin 9 euroa päivässä. Lisäksi hyvin yleistä on, että joudutaan turvautumaan toimeentulotukeen.
 
  • Vihainen
Reactions: Lispetti
vierailija
"Korkeakoulun keskeyttänyt 31-vuotias Alma kertoo Taloussanomille jääneensä vapaaehtoisesti työttömäksi taloudellisten vaikeuksien ja työelämästä saatujen huonojen kokemusten takia"
Tämä todistaa sen, että työttömyysturvan taso on aivan liian korkea. Kyllä hallituksella on aivan hyviä suunnitelmia purkaa kannustin loukkuja.
Juu, mutta kiusaaminen pitää saada loppumaan. Joitakin ihmisiä kiusataan peruskoulun ensimmäiseltä luokalta alkaen aina hautaan asti ensin koulussa, sitten opiskeluaikoina ja edelleen työpaikoissa sekä myös vapaa-ajan elämässä, niin kyllä siinä lujinki lyö hanskat tiskiin ja sanoo pitäkää ytteiskuntanne.

Kyllä kylmä totuus on tässä maassa kiusataan osaa ihmisistä kehdosta hautaan. Kyllä tuohon pisteeseen joutuminen muitten taholta vie työhalut.
Ihmiset ympärillä aiheuttavat huonolla käyttäytymisellä sen, että monet alkavat elämäntapatyöttömiksi.
 
  • Surullinen
Reactions: Lispetti
OT mut onko heillä omat kirjat: Marie Kondo ?
Ei ole.😬

Pojan mieli on 100% balanssissa ja se näkyy käytöksessä ja huoneessakin. Kaikki on tiptop eikä yhtään ylimääräistä roinaa ole yhtään missään.

Tyttön huone näyttää siltä kuin siellä olis räjähtänyt pommi.🤷‍♀️🤣
Mutta vain siksi, koska jättää lähtemisen viimetinkaan. Kaikki heitellään pitkin huonetta kiireessä. Kyllä hänellä on onneksi kaapit ja lipastot hyvässä järjestyksessä.

Koti on aina tiptop, mutta tungen kaikki kaappeihin ja ne ovat joskus todella pahasti epäjärjestyksessä, enkä riittävästi kierrätä tavaroita, joita emme tarvitse (miksi ylipäätään aikoinaan ostettu?).
Elän kuin nälkävuosina: ”no kyllä tätä nyt vielä voi johonkin tarvita”🤣.
Isävainaalta periytynyt nuo ”miljoonalaatikot”.😁
 
Juu, mutta kiusaaminen pitää saada loppumaan. Joitakin ihmisiä kiusataan peruskoulun ensimmäiseltä luokalta alkaen aina hautaan asti ensin koulussa, sitten opiskeluaikoina ja edelleen työpaikoissa sekä myös vapaa-ajan elämässä, niin kyllä siinä lujinki lyö hanskat tiskiin ja sanoo pitäkää ytteiskuntanne.

Kyllä kylmä totuus on tässä maassa kiusataan osaa ihmisistä kehdosta hautaan. Kyllä tuohon pisteeseen joutuminen muitten taholta vie työhalut.
Ihmiset ympärillä aiheuttavat huonolla käyttäytymisellä sen, että monet alkavat elämäntapatyöttömiksi.
Tämä on ihan totta.
Eikä kiusaamiseen oikeasti puututa sen vaatimalla tavalla.
 
vierailija
I Demokratiska Folkrepubliken Korea (DFRK) lägger man vikt vid att hålla historien levande och föra erfarenheter vidare till kommande generationer. Den 16 februari är en årlig högtidsdag, ”den lysande stjärnans dag”. Den dagen föddes ledaren Kim Jong Il, som i år skulle ha fyllt 79 år. Kim Jong Il ledde det koreanska folket under en mycket svår period. Han inspirerade också folk världen över som försvarar sin självständighet och kämpar för nationellt oberoende och social rättvisa.

Han föddes 1942 som son till den legendariske gerillaledaren Kim Il Sung, medan kampen för Koreas oberoende mot den brutala japanska kolonialismen pågick. Japan kapitulerade och Korea befriades, men som ung pojke fick han uppleva det hårda kriget mot USA-imperialismen för fäderneslandets befrielse. Det var erfarenheter som blev bestämmande för hans fostran och politiska utveckling.

Efter krigets slut 1953 byggde det koreanska folket på kort tid åter upp sitt krigshärjade land med en socialistisk ekonomi och framhöll samtidigt sin självständighet gentemot de rivaliserande kommunistiska stormakterna Sovjetunionen och Kina. Koreas arbetarparti tog upp kamp mot ”servilism, revisionism och dogmatism” och lanserade med kraft jucheidén, en politisk linje baserad på erfarenheterna från decennier av gerillakamp.

Kim Jong Il utvecklade, systematiserade och klargjorde jucheidén. I skriften ”Om jucheidén” 1982 skrev han:

”Man kan säga att kommuniströrelsens historia, som spänner över mer än hundra år, är en historia av arbetarklassledare som skapar och utvecklar revolutionära idéer, en historia där dessa idéer har tillämpats för att omvandla världen.”

Han klargjorde att en av utgångspunkterna för jucheidén är ”att det är folkets massor som är revolutionens herrar och att man kan segra i revolutionen först när man går ut till dem för att fostra och mobilisera dem”. En annan utgångspunkt är ”att en revolution skall genomföras, inte enligt någons gillande eller instruktioner, utan genom ens egen övertygelse och ens eget ansvar, och att alla problem som uppstår i revolutionen måste lösas på ett självständigt och skapande sätt”.

Kim Jong Il fick en gedigen politisk och militär utbildning. I början av 1960-talet gav han vägledning till Koreanska folkarméns historiska 105:e Seoulvaktpansardivision, uppkallad efter revolutionshjälten Ryu Kyong Su. I juni 1964 började han arbeta i Koreas arbetarpartis centralkommitté. När Sovjetunionen och dess lydstater i inledningen till 1990-talet övergav socialismen och även Kina lade om sin politiska kurs och sin handelspolitik, tog DFRK initiativ för att försvara socialismen och de framsteg som vunnits i hård kamp. I Pyongyang anordnades i april 1992, i samband med president Kim Il Sungs 80-årsdag, ett seminarium med representanter för 70 kommunistiska och andra partier från 51 länder. I Pyongyangdeklaration manade partierna till försvar för socialismen och till ömsesidigt stöd och samarbete i ansträngningarna för social rättvisa, demokrati, rätten att existera och leva i fred mot imperialistisk dominanssträvan, underkuvande under kapital och neokolonialism. I deklarationen framhölls: ”Garantin för ett socialistiskt samhälles framåtskridande ligger i att folkets massor blir samhällets verkliga herrar.”

För koreanerna blev de kommande åren mycket svåra. Förutom bortfallet av gynnsamma handelsrelationer med socialistiska länder drabbades norra Korea av förödande naturkatastrofer. Imperialismen ökade trycket och räknade med DFRK:s snara sammanbrott. Till råga på allt avled landets store ledare president Kim Il Sung 1994.

Med Kim Jong Il som efterträdare var den politiska kontinuiteten tryggad, men de svåra åren på 90-talet kom att gå till historien som ”den mödosamma marschen”. Kim Jong Il ledde sitt folk genom svårigheterna genom songun-politiken, ”militären främst”, vilket innebar att prioritera det väpnade försvaret av revolutionen och socialismen och samtidigt ge militären en nyckelroll i det ekonomiska uppbygget. Så tog sig Koreas folk igenom de svåra åren och lade grunden för ett starkt och blomstrande socialistiskt land.

På hans initiativ hölls i juni 2000 det historiska första nord-sydliga toppmötet i Pyongyang, som antog den nord-sydliga gemensamma 15 juni-deklarationen och inledde en ny epok av samarbete mellan norra och södra Korea. Deklarationen framhöll principen om återförening av det koreanska folket självt, oberoende, fredligt och i form av en konfederation enligt principen ”av vår nation själv”. Det är och förblir grunden för fred på Koreahalvön och en positiv utveckling av relationerna mellan norra och södra Korea.

Kim Jong Il avled den 17 december 2011 och sörjdes djupt. Det koreanska folket, idag anförda av Kim Jong Un, minns honom med värme och håller fast vid hans löfte: ”Vår socialism är orubblig, vilken storm som än må dra fram.”
 
vierailija
Juu, mutta kiusaaminen pitää saada loppumaan. Joitakin ihmisiä kiusataan peruskoulun ensimmäiseltä luokalta alkaen aina hautaan asti ensin koulussa, sitten opiskeluaikoina ja edelleen työpaikoissa sekä myös vapaa-ajan elämässä, niin kyllä siinä lujinki lyö hanskat tiskiin ja sanoo pitäkää ytteiskuntanne.

Kyllä kylmä totuus on tässä maassa kiusataan osaa ihmisistä kehdosta hautaan. Kyllä tuohon pisteeseen joutuminen muitten taholta vie työhalut.
Ihmiset ympärillä aiheuttavat huonolla käyttäytymisellä sen, että monet alkavat elämäntapatyöttömiksi.
Seksuaalinen häirintä on pahinta työpaikoilla. Onnellisena eläkeläisenä tuhahtelen itsekseni, kun luen ettei ongelma ole vieläkään poistunut maailmasta.
Suomessa nainen ei ole koskaan sopivan ikäinen.
Suosittelen vierailua Mieli ry:n sivulla, kun siihen on tarvetta.
Eilen järjestön puheenjohtaja sanoi radiossa ettei ihmisen iällä ole mitään merkitystä. Jäätelö maistuu aina yhtä hyvälle olipa minkä ikäinen tahansa.
Kuvaamataidon opettajani kertoi aikoinaan naistaiteilijasta, joka alkoi maalata
kahdeksankypiisenä. Ei minulla ole mitään hätää. Odottelen vain milloin inspiraatio iskee ja tartun sitten pensseleihin. Kesämökkipitäjässäni oli aikoinaan Suomen kuuluisin taidemaalari. Hänen juttuja seuratessani olen ollut joka päivä hyvilläni, että taiteilija sisimmäsi on pysynyt uinuvassa tilassa.
Elämässäni ei ole miehiä, joista sutia monen metrin maalauksia.
Mieluummin maalaisin pienia tauluja elämäntapatyöttömistä sitten kun herään horroksestani ”tuottavaksi” Suomen kansalaiseksi.
 
I Demokratiska Folkrepubliken Korea (DFRK) lägger man vikt vid att hålla historien levande och föra erfarenheter vidare till kommande generationer. Den 16 februari är en årlig högtidsdag, ”den lysande stjärnans dag”. Den dagen föddes ledaren Kim Jong Il, som i år skulle ha fyllt 79 år. Kim Jong Il ledde det koreanska folket under en mycket svår period. Han inspirerade också folk världen över som försvarar sin självständighet och kämpar för nationellt oberoende och social rättvisa.

Han föddes 1942 som son till den legendariske gerillaledaren Kim Il Sung, medan kampen för Koreas oberoende mot den brutala japanska kolonialismen pågick. Japan kapitulerade och Korea befriades, men som ung pojke fick han uppleva det hårda kriget mot USA-imperialismen för fäderneslandets befrielse. Det var erfarenheter som blev bestämmande för hans fostran och politiska utveckling.

Efter krigets slut 1953 byggde det koreanska folket på kort tid åter upp sitt krigshärjade land med en socialistisk ekonomi och framhöll samtidigt sin självständighet gentemot de rivaliserande kommunistiska stormakterna Sovjetunionen och Kina. Koreas arbetarparti tog upp kamp mot ”servilism, revisionism och dogmatism” och lanserade med kraft jucheidén, en politisk linje baserad på erfarenheterna från decennier av gerillakamp.

Kim Jong Il utvecklade, systematiserade och klargjorde jucheidén. I skriften ”Om jucheidén” 1982 skrev han:

”Man kan säga att kommuniströrelsens historia, som spänner över mer än hundra år, är en historia av arbetarklassledare som skapar och utvecklar revolutionära idéer, en historia där dessa idéer har tillämpats för att omvandla världen.”

Han klargjorde att en av utgångspunkterna för jucheidén är ”att det är folkets massor som är revolutionens herrar och att man kan segra i revolutionen först när man går ut till dem för att fostra och mobilisera dem”. En annan utgångspunkt är ”att en revolution skall genomföras, inte enligt någons gillande eller instruktioner, utan genom ens egen övertygelse och ens eget ansvar, och att alla problem som uppstår i revolutionen måste lösas på ett självständigt och skapande sätt”.

Kim Jong Il fick en gedigen politisk och militär utbildning. I början av 1960-talet gav han vägledning till Koreanska folkarméns historiska 105:e Seoulvaktpansardivision, uppkallad efter revolutionshjälten Ryu Kyong Su. I juni 1964 började han arbeta i Koreas arbetarpartis centralkommitté. När Sovjetunionen och dess lydstater i inledningen till 1990-talet övergav socialismen och även Kina lade om sin politiska kurs och sin handelspolitik, tog DFRK initiativ för att försvara socialismen och de framsteg som vunnits i hård kamp. I Pyongyang anordnades i april 1992, i samband med president Kim Il Sungs 80-årsdag, ett seminarium med representanter för 70 kommunistiska och andra partier från 51 länder. I Pyongyangdeklaration manade partierna till försvar för socialismen och till ömsesidigt stöd och samarbete i ansträngningarna för social rättvisa, demokrati, rätten att existera och leva i fred mot imperialistisk dominanssträvan, underkuvande under kapital och neokolonialism. I deklarationen framhölls: ”Garantin för ett socialistiskt samhälles framåtskridande ligger i att folkets massor blir samhällets verkliga herrar.”

För koreanerna blev de kommande åren mycket svåra. Förutom bortfallet av gynnsamma handelsrelationer med socialistiska länder drabbades norra Korea av förödande naturkatastrofer. Imperialismen ökade trycket och räknade med DFRK:s snara sammanbrott. Till råga på allt avled landets store ledare president Kim Il Sung 1994.

Med Kim Jong Il som efterträdare var den politiska kontinuiteten tryggad, men de svåra åren på 90-talet kom att gå till historien som ”den mödosamma marschen”. Kim Jong Il ledde sitt folk genom svårigheterna genom songun-politiken, ”militären främst”, vilket innebar att prioritera det väpnade försvaret av revolutionen och socialismen och samtidigt ge militären en nyckelroll i det ekonomiska uppbygget. Så tog sig Koreas folk igenom de svåra åren och lade grunden för ett starkt och blomstrande socialistiskt land.

På hans initiativ hölls i juni 2000 det historiska första nord-sydliga toppmötet i Pyongyang, som antog den nord-sydliga gemensamma 15 juni-deklarationen och inledde en ny epok av samarbete mellan norra och södra Korea. Deklarationen framhöll principen om återförening av det koreanska folket självt, oberoende, fredligt och i form av en konfederation enligt principen ”av vår nation själv”. Det är och förblir grunden för fred på Koreahalvön och en positiv utveckling av relationerna mellan norra och södra Korea.

Kim Jong Il avled den 17 december 2011 och sörjdes djupt. Det koreanska folket, idag anförda av Kim Jong Un, minns honom med värme och håller fast vid hans löfte: ”Vår socialism är orubblig, vilken storm som än må dra fram.”
Jos nyt kuvitellaan, että meillä olisi oma päätösvalta asioista…
Onhan meillä sivistyneinä valtioina välimuotoja kaikista suuntauksista. Ei kaikkeen tarvitse mennä täysillä. Perustetaan vaikka ihan uusi suuntaus!

Tarvitaan vain fiksuja päättäjiä (mitä meillä ei valitettavasti monia ole) jotka asettaisivat kansalaiset ensin ja katsottaisi, että omia ei jätetä pulaan.
Pahimmat roistot ketkä Suomea ja suomalaisia tässä kurittavat ovat meidän omat päättäjät!
Meiltä kerätään suurin osa ansaitsemistamme rahoista pois jotta ne voidaan tunkea milloin mihinkin keksivät. Päättäjien rahan hassaaminen on lähtenyt ihan käsistä! Myös sairaat riippuvuudet muista maista ovat erittäin haitallinen sivutuote, mutta demokraattisesti liittyminen esim. monikansallisiin organisaatioihin ei ole toteutunut.
Lisäksi jostakin syystä ei haluta tulkita asioita Suomen hyväksi, kuten muut maat tekevät - he vetävät näkyvästi ja rohkeasti kotiin päin. KOSKA, sehän olisi tässä vähän niin kuin se jutun juoni.🙄

Ihmisten tulisi nyt ottaa yhteisvastuuta yhteisesti hyvinvoinnista siten, että tehdään päättäjille selväksi, että se rahan hassaaminen muuhun kuin suomalaisille välttämättömiin asioihin tulee lopettaa!

Se, että ensimmäisenä kurjistetaan elintasoa on väärin priorisoitu. Se aiheuttaa vaan suuremman hintalapun suomalaisille, jo nyt, ja myöhemmin! Tämä on ihan selkeä asia!
Luotto tulevaan on tärkeä voimavara ja puskee oikeaan suuntaan. Kun luotto tulevaan viedään pois, liian moni asia pysähtyy ja kurjistaminen masentaa.
Ei tämä ole enää silloin mikään parannus/voimavara jolla voidaan rakentaa jotakin toimivaa, saati päästä veloista. (on muuten sairasta tuo ekp:n touhu ollaan kyllä ihan ekp:n huoria).

Mielummin keskityttäisi tekemään suomalaisille enemmän vaurautta - tähän on ollut, ja on edelleen, hyvät mahdollisuudet. Mutta, jostakin kumman syystä bisnekset ovat kerta toisensa jälkeen olleet kannattamattomia (tarkoituksenmukaista toimintaa/alasajoa?).

Me tarvitaan Suomeen parempia päättäjiä jotka ymmärtävät asiakokonaisuuksia ja on aito itsenäinen halu tehdä hyvää suomalaisille! Ei mitään toisen lieassa roikkuvia nukkeja jotka haluavat vain näyttää hyvältä ulkomaalaisten silmissä ja nuoleskella heitä!

Kuka pitää huolta Suomalaisten rahoista ja suomalaisista! Siinä on melko hyvä kysymys. Mitään Suomen ja suomalaisten priorisoinnista ei voi edes lukea mistään, oletteko huomanneet?
Se ei ilmeisesti kuulu nykypirtaan - joidenkin outojen mielestä!
 
Juu, mutta kiusaaminen pitää saada loppumaan. Joitakin ihmisiä kiusataan peruskoulun ensimmäiseltä luokalta alkaen aina hautaan asti ensin koulussa, sitten opiskeluaikoina ja edelleen työpaikoissa sekä myös vapaa-ajan elämässä, niin kyllä siinä lujinki lyö hanskat tiskiin ja sanoo pitäkää ytteiskuntanne.

Kyllä kylmä totuus on tässä maassa kiusataan osaa ihmisistä kehdosta hautaan. Kyllä tuohon pisteeseen joutuminen muitten taholta vie työhalut.
Ihmiset ympärillä aiheuttavat huonolla käyttäytymisellä sen, että monet alkavat elämäntapatyöttömiksi.
Jos kiusaamista tapahtuu ihan kaikkialla, minne henkilö meneekään, se yleensä viestii siitä, että sillä yhdellä ainoalla yhteisellä tekijällä on kenties jotain vaikutusta siihen, miten muut toimii.
 
vierailija
Jos kiusaamista tapahtuu ihan kaikkialla, minne henkilö meneekään, se yleensä viestii siitä, että sillä yhdellä ainoalla yhteisellä tekijällä on kenties jotain vaikutusta siihen, miten muut toimii.
Aha, syyllistät siis uhrin? (vertaus kun Venäjä hyökkäs Ukrainaan, niin syyllinen on Ukraina. Näin tulkitsen sun viestin).
Kiusaamisen aloittaa aina yksi jolla on pätemisen tarve hänen omasta heikkoudesta johon sitten muut yhtyvät, kun pitävät tätä alitajuisesti jonkinlaisena johtajana.
 
vierailija
Seksuaalinen häirintä on pahinta työpaikoilla. Onnellisena eläkeläisenä tuhahtelen itsekseni, kun luen ettei ongelma ole vieläkään poistunut maailmasta.
Suomessa nainen ei ole koskaan sopivan ikäinen.
Suosittelen vierailua Mieli ry:n sivulla, kun siihen on tarvetta.
Eilen järjestön puheenjohtaja sanoi radiossa ettei ihmisen iällä ole mitään merkitystä. Jäätelö maistuu aina yhtä hyvälle olipa minkä ikäinen tahansa.
Kuvaamataidon opettajani kertoi aikoinaan naistaiteilijasta, joka alkoi maalata
kahdeksankypiisenä. Ei minulla ole mitään hätää. Odottelen vain milloin inspiraatio iskee ja tartun sitten pensseleihin. Kesämökkipitäjässäni oli aikoinaan Suomen kuuluisin taidemaalari. Hänen juttuja seuratessani olen ollut joka päivä hyvilläni, että taiteilija sisimmäsi on pysynyt uinuvassa tilassa.
Elämässäni ei ole miehiä, joista sutia monen metrin maalauksia.
Mieluummin maalaisin pienia tauluja elämäntapatyöttömistä sitten kun herään horroksestani ”tuottavaksi” Suomen kansalaiseksi.
Erinomainen kirjoitus.👍
 
vierailija
Yritystukikin on ilmaista sosiaalietuutta maksetaan vaan rikkaille.

9 miljardia joka vuosi.

Miljardi on 1000 miljoonaa- eli 9000 miljoonaa menee joka vuosi suomalaisten rahoja rikkaille,,,
 
vierailija
Oikeiston elämäntapatyötönuutisointi siis jatkuu. Samaa uutisointia tuutattiin 2015 alkaen Sipilän oikeistohallituskauden leikkauksia edistämään. Porukka liian tyhmää tajutakseen. Menee kuin Afrikassa, jossa hutut ja tutsit saatiin teurastamaan toisiaan radiolla toistetulla vihapuheella. Ei ole suomalainen paljon fiksumpi mediakriittisyydessään. No toisaalta ÄO:n ja PISA-tulosten lasku sen jo kertoo, meistä on tulossa yhä enemmän laitaoikeistoa :(
 

Yhteistyössä