Työäidin arkea--vain isi kelpaa

[r]

Onpa murheellinen olo...menin töihin kun lapsi oli 1v1kk, poika jäi kotiin isänsä kanssa. Nyt ikää 1v 4kk ja kun murhe tai harmi iskee vain isi kelpaa lohduttajaksi! Kertakaikkiaan kurja olo kun yritän ottaa itkevän lapsen syliin ja se vaan pyristelee irti ja menee isänsä luo ja rauhoittuu heti.

Nukuttajaksi kelpaa isi, yöllisiin heräämisiin isi. Mitähän virkaa (muutakuin se iänikuinen kunnan virka) tällä äidillä enää on?

Ja töisä olen 4pv/viikko päivätöitä, kyllä sen minut vielä pitäisi muistaa.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Aah. Eikös olekin ihanaa, kun saa nukkua yönsä rauhassa.

 

[Peppari]

Voi miten ihana tilanne saa nauttia lapsesta täysillä, ilman tappelua ja vinkumista.

 

[r]

No voihan sen noinkin ajatella kuten talonmies ja peppari. Kyllä se mulle vinkuu ja narisee kun en enää osaa tehdä vissiin juttuja oikein, kuten isänsä kanssa tekee.

 

[-minä-]

Mä oon kyllä sitä mieltä että sulla on ihanteellinen tilanne... nimimerkillä työssäkäyvä äiti ja vain-äiti-kelpaa -lapsi...

 

[maissihiiri]

Meillä taas kävi niin kun minä menin töihin ja mies jä pojan kanssa kotiin, että molemmista tuli yhtä tärkeitä... Aikaisemmin siis minä olin ollut se joka kelpasi.

 

[juu]

Oispa meilläkin noin!!! Sulla on tosi ihana tilanne <3