Tykkäisitkö että ihmisten vapaa-ajan sosiaalinen elämä tapahtuis pääosin kodeissa vai kadulla?

Afrikkalainen ystäväni laittoi videon normipäivästä heidän pääkaupungissaan. Katu täynnä porukkaa.

Luin Iltiksen maailmanmatkaaja-kolumnista että Espanjassa ei panosteta sisustamiseen, koska illat vietetään ravintoloissa.

En tiedä...puolensa ja puolensa.
Puolesta:
-ei tartteis siivota kotia
-näkis monta tuttua kerralla kadulla
-ei joka ilta tartteis vääntää ruokaa

Vastaan:
-ruokkisko se adhd-säntäily-mölötyskulttuuria?
-Ei ois mukava asua katuhälinän ja huutelun keskellä
-mun mielestä suomalaisten ei tartte väen vängällä muuttua kansojen sulatusuuniksi tai trendikkääksi katukulttuuripaikaksi.
Jos kohta ei rauhallisia paikkoja ja rauhaa rakastavia ole missään maapallolla, niin on ihan h****tin tylsää.
Monimuotoisuuden vaatimus alkaa olla hyvin yksipuolista.
 
Viimeksi muokattu:
r0s
No sehän riippuu kodista.

Ku meillä on täällä isot ok-talot ja lattialämmitykset ja takat ja kaik.

Esimerkiksi espanjassa taas on pieniä, pimeitä kivitaloja joissa on kesälläkin nihkeänkosteaa ja talvella suorastaan kylmä. Eikä varsinaista sisäolotilaa edes ole. On makkarit ja keittiö ja keittiökin ahdas.

Me syötiin kanarialla lähes aina ulkona. Siis joko vuokrakämpän puutarhassa tai sit jossain katuravintolassa pari kertaa -kun meidän mieleen se on turhan meluisa ja hälinää riitti.



Eli siis oon samaa mieltä kanssasi. Ois kamalaa jos koko kortteli ois samassa ruokaravintolassa samaan aikaan syömässä!
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Mä mietin lapsia. Joskus on kiva käydä perheen kans pizzalla tai hesessä tai kiinalaisessa, mut en jaksais 2-3 kertaa viikossa.

Sit mä mietin ekstroverttiyden korostamista tässä ajassa: kohtaako se älykkyyden ja keskittymiskyvyn kanssa aina?

Nykyään korostetaan sosiaalista älykkyyttä, mutta mun mielestä muut älykkyyden lajit kärsii: matemaattinen ja tekemisen (tarkkuus, sorminäppäryys) älykkyys.

Joku suomalainen pikku-nörtti-Hermanni lukemassa tähtitiedekirjaa illalla Kekkosen kuva seinällä, tai pikku-Henriikka kokoamassa ja sisustamassa hyvin tarkkaa nukkekotia on yhtä arvokas asia, kuin pikku-Manoliton ilta:

Säntäillään alkuilta naapurustossa kaverilta toiselle, sit otetaan pihakadulla jalkkista vähän höntsysäännöillä ja loppuillasta äiti-Maria kaakattaa "tulehan Manolito meidän kanssa ristoranteen syömään, sinne tulee puoli sukua".

Kumpaakaan älykkyyden lajia ei saa poissulkea.
 
r0s
Mä mietin lapsia. Joskus on kiva käydä perheen kans pizzalla tai hesessä tai kiinalaisessa, mut en jaksais 2-3 kertaa viikossa.

Sit mä mietin ekstroverttiyden korostamista tässä ajassa: kohtaako se älykkyyden ja keskittymiskyvyn kanssa aina?

Nykyään korostetaan sosiaalista älykkyyttä, mutta mun mielestä muut älykkyyden lajit kärsii: matemaattinen ja tekemisen (tarkkuus, sorminäppäryys) älykkyys.

Joku suomalainen pikku-nörtti-Hermanni lukemassa tähtitiedekirjaa illalla Kekkosen kuva seinällä, tai pikku-Henriikka kokoamassa ja sisustamassa hyvin tarkkaa nukkekotia on yhtä arvokas asia, kuin pikku-Manoliton ilta:

Säntäillään alkuilta naapurustossa kaverilta toiselle, sit otetaan pihakadulla jalkkista vähän höntsysäännöillä ja loppuillasta äiti-Maria kaakattaa "tulehan Manolito meidän kanssa ristoranteen syömään, sinne tulee puoli sukua".

Kumpaakaan älykkyyden lajia ei saa poissulkea.

Niiiih. Ja ne ipanathan noissa maissa ovat ihan järkky rasittavia.

Tappelevat keskenään ja kiljuvat. Ja sit vanhemmat kiljuvat niille ja edes perinteisessä suomalaisessa sian lahtauksessa ei taida olla yhtä kovaa meteliä.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Usan valkoisilla alueilla on jotenkin -ainakin vielä- semmoinen kiva yhdistelmä kotia ja katuravintolaa.

Siis että ollaan sosiaalisia ja kokoonnutaan yhteen, mutta ymmärretään kodin rauhan, kotiruokailujen ja opiskelun päälle.
 
vierailija
vierailija
Pääasiassa kodissa. Se on lapsille helpompaa ja itsellekin mukavaa. Tosin sellaisia isoja aikuisten kokoontumisia on parempi hoitaa ravintoloissa ja mieluummin niin, että varattuna on kabinetti.
 

Yhteistyössä