Tyhmä ja turha juttu,mutta silti..

["Sormus"]

Mä rakastan mun miestä enemmän kuin mitään muuta!! Kaikki on oikein hienosti ja olen onnellinen. Olen tuntenut mieheni jo teinistä saakka,riparilta. Ollaan kauan samoissa porukoissa pyöritty ja meillä on aina ollu yhteisiä kavereita. Tulloin seurustelin toisen kanssa. Alettiin sitten seurustella 2 vuotta sitten mieheni vieteltyä minut (olin toki eronnut jo exästäni). Tähän meidän tarinaan mahtuu myös kaksi keskenmenoakin
Olen aivan ikionnellinen miehestäni. Hän on kiltti,lempeä ihana kaikinpuolin. Silloin ex-mieheni aikaan olin sitä mieltä että kuka tyttö se sitten onkaan joka tämän nykyisen mieheni saa,on todellinen onnentyttö. Ihana nyt todeta,että olen todellakin onnentyttö! Ja vielä ilokseni kuulin mieheni rakastaneen minua salaa 10v, tuolta riparilta saakka siis

Nyt minä haluaisin vahvistaa ja julkistaa meidän suhdetta ja mennä kihloihin. Mies vaan ei ole samaa mieltä. Hänen mielestään kihlat on niin vanhanaikaista ja jos kerran meinataan mennä naimisiin,niin suoraan vaan. Ei tarvita kihloja..? Hänen vanhempansakin ovat edelleen vain kihloissa..
Olen epäsuorasti kosinut miestä kyllä,mutta ei ole myöntynyt..
Mikä sitä pelottaa? Mies on valmis perheeseen ja kova yritys koko ajan päällä. Miksiköhän mies on valmis lapsiin,muttei kihloihin? Ei ole saanut sanotuksi kun olen kysynyt mikä mättää..

Eilen satuhäitä katsoessa tunsin niin kamalan voimakkasta rakkautta miestäni kohtaan ja samalla taas toivoin hiljaa sormusta sormeeni..