TV1 Hiljaa toivotut, seuraako kukaan kyseistä ohjelmaa?

[QUOTE="vieras";25617169]Kyllä oli siltä tummatukkaiselta naiselta aika julmasti sanottu tuossa alkupuolella, kun sanoi miehen ajattelevan vain rahaa kun taas nainen itse ajattelee lasta. Mies oli mielestäni koko ajan todella sympaattinen, lapsen kaipuu näkyi selvästi, eikä missään vaiheessa saanut sellaista kuvaa, että raha olisi tärkeämpi.[/QUOTE]

No, ainut riita mikä meillä on koko aiheeseen liittyen koskaan ollut ja saatiin sopivasti nauhalle ja hyvin leikaten näytti varmaan pahemmalta kuin oli. Se siitä.

Mutta tuosta Miona ja Severi vs. Harry Potter.. Onko siellä jotain sellaisia nimiä? Kerro lisää! En ole koskaan avannut yhtäkään kyseisen sarjan kirjaa.

Ja miksi Miona oli happikaapissa, niin.. Hän syntyi perätilan vuoksi sektiolla ja lopetti jostain syystä hengittämisen 8minuutin iässä. Pienellä avustuksella ja imulla se saatiin kuitenkin toimimaan, mutta hän oli sitten kaapissa muutaman tunnin.

Miona olisi voinut syntyä luomusti 2003-2007, mutta sitten 2007 mentiin hoitoihin ja kevyempien hoitojen jälkeen siirryttiin koeputkiin, joista Miona sitten sai alkunsa heti ekalla. Severi sai sitten alkunsa kolmannen icsin tuoresiirrosta.

Asiallisiin kysymyksiin on kiva vastailla.

 

Katsoin. Ihastuin ikihyviksi Raitapaitaisen hymykuoppaan. Annoit lapsettomuudelle toisenlaiset kasvot, kuin ne, mihin minä olen elämässäni joutunut törmäämään.

Kaikkea hyvää tähän päivään ja kaikkiin tuleviin

 

Mutta tuosta Miona ja Severi vs. Harry Potter.. Onko siellä jotain sellaisia nimiä? Kerro lisää! En ole koskaan avannut yhtäkään kyseisen sarjan kirjaa.

Pottereissa on Hermione ja Severus, molemmat tärkeitä hahmoja. Tuli mieleen, että jos olette halunneet "suomalaisemmat" ja helpommat versiot niistä lapsille. Mutta tosiaan kivat nimet, mistä sitten olettekaan ne napanneet.

 

Kyllä mä ymmärsin että se riita oli sellanen "purkaus" epätoivon keskellä. Tulee itsekin sanottua kaikenlaista kun tappelee. Ja oli aika selkeetä että mies ei miettinyt vaan rahaa vaan oli tukena ym. Ehkä hieman enemmän mietti järellä kuin tunteella.

 

Muaki alko naurattaa kun puhuttiin et pitää kysyy plussalta Ihana!

Katsoin eilen sen dokkarin ja tuli siin itellekki tosi paha mieli ja jotenki sen tuskan pysty tuntemaan. Ja sitten loppuviimein kun se vauva sieltä tuli niin kyllä siinä omaki naama oli kuin hangonkeksi!

Onnea raitikselle tosiaan molemmista lapsista ja hienoa et kaikki muuttui hyväksi!

 

Minäkin katsoin ja pystyin niin samaistumaan siihen vaaleatukkaiseen naiseen. Meillä ei tosin tarvittu hoitoja vaan raskaudet alkoivat aina luomuna. Mutta neljä perättäistä keskenmenoa kokeneena tuntui niin tutulta ne fiilikset siinä gynen tuolissa kuunnella sitä "valitettavasti täällä ei nyt ole kaikki ok". Ihan yhtä kyynisenä sitä lopulta itsekin pystyi asiaa aika viileästi käsittelemään, että onhan tämä jo nähty ja mennän taas sitten kaavinnan kautta ja parin päivän päästä normaalisti duuniin.

Toisaalta oma tuska ei ollut niin suuri koska kotoa löytyi jo kouluikäinen esikoinen. Silti sekundäärinenkin lapsettomuus on vaikea asia ja toinen lapsi yhtä lailla "hiljlaa toivottu".

Ja meitäkin onnisti vihdoin ja nyt ollaan onnellisesti raskauden puolivälissä

 

Hei Raitis! Minkä verran se lapsi sitten lopulta tuli maksamaan?

Ja onko lapsella sinun nenäsi? Itselläni on melkein samanlainen...

Kiitos koskettavasta ohjelmasta!

 

Mahtava dokumentti Raitis :heart:

 

Kiitos Pieni Tähtönen! Mitä sulle kuuluu? Tule ihmeessä meidän elokuisten fb-ryhmään, siellä on kaikki tutut viime kesältä!

Heh joo.. On meidän lapsiraukoilla mun nenät. Tosin paljon nätimmät versiot, mutta omaksi ne tunnistaa.

 

Tässä mukuliinit.. :heart:


Severi


Miona

 

Ihana lopputuolos! Kosketti todella toi dokkari, voi sitä kyynelten määrää. Oma parisuhde ei tätä kaikkea kestänyt ja kyllä ne menneisyyden tunnot pulpahti hetkittäin pintaan teidän matkaa seuratessa. Te ootte vahvoja! Kaikkea hyvää tulevaisuuteen :heart:

 

Mä en kyllä kokenut vaaleatukkaista mitenkään "kylmänä", niin kuin täällä on heitelty vaan hyvin aikuisena ja realistisena, jopa määrätietoisena. Tämän pariskunnan lääkäri oli myös mahtis - mielenkiintoisia keskusteluja ja uskalsi "ottaa härkää sarvista" vaikka yksityisen puolen lääkäri niin mahtavasti ajatteli, ettei hoitoja maksamallkaan voi ikuisesti jaksaa vaan naisen mielenterveyden takia johonkin on laitettava stoppi ja mietittävä elämää laajemmin.

 

oli pakko katsoa toi tänään, ihanaa että molemmat parit sai lopussa kauan kaivatun lapsen syliinsä kyllä itselläkin pari kyyneltä vierähti ohjelman aikana

 

Tässä mukuliinit.. :heart:


Severi


Miona

tyttö on kyllä isänsä kopio!

hellusia lapsia <3

 

tuleekohan uusontana kun meijän koneella on yks pikkusormi säätäny äänet sellaiseksi, ettei puheesta saa mtn selvää, ei voi areenasta kattoo...

 

Aivan IHANA dokumentti oli vaikka toikin kipeitä muistoja mieleen.
Muisti niin elävästi sen piinapäivien odotuksen, ne omat negatiiviset testit ja onneksi myös omalla kohdalla sen valtavan onnen, joka plussatestistä seurasi.
Onnea elämäänne lapsiperheenä.

 

Mä katsoin ja olin tosi iloinen molempien pariskuntien puolesta kun saivat kaipaamansa lapsen.

 

Vissiin pitkään yrittäminen jättänyt jälkensä jo siihen vaaleaan naiseen kun oli niin kovin pessimistinen..Mut toisaalta ihan ymmärrettävääkin tuossa kohtaa.

Raitapaitainen säväytti kyllä ja kovasti, tuli ihan sellanen olo et tuo ihminen olisi mukava tavata joskus.

Mutta itku tuli siinä lopussa kun ekaa kertaa pääsit vauvaa koskemaan. :heart:

 

Koskettava dokumentti. Hienoa että pariskunnat rohkenivat siinä esiintymään!

 

Todella koskettava ohjelma ja valtavan vahvoja ihmisiä Kaikkea hyvää molemmille pareille.

 

Todella koskettava dokumentti, piti ihan toiseen kertaan katsoa ja itkeä pilittää. Raskaita asioita olette molemmat parit käyneet läpi.
Mikä minua ihan eniten kosketti dokumentissa oli molempien parien keskinäinen rakkaus, tuki ja ymmärtämys ja se kuinka järkevästi he osasivat asiasta keskustella surusta ja pettymyksistä huolimatta. Aivan uskomatonta!!

Onnea siis Raitapaitaisen koko perheelle ja toisellekkin pariskunnalle, jos palstaa lukee. Urheita ja vahvoja ihmisiä olette!

 

Oikeesti tuntu että he valittivat vaan kaikesta avusta jota heille yritettiin antaa. Lapsi on lahja eikä mikään tilauskappale. Jos ei onnistu niin miksei ihmiset usko että heille ei vauvaa ole tarkoitettu ?

Ja he ketkä saavat, sitten valittavat täällä ongelmiaan. Ihan hupunpuppua koko vauvojen "tilailu"

 

Mäkin katsoin ohjelman ja teidän puolestanne sai sekä surun että ilon kyyneleitä kuivatella. Tosi hyvin tehty dokkari, jossa katsoja pääsi tosi lähelle kokemaan sen tuskan ja ilon. Harvoin olen niin onnellinen tuntemattomien ihmisten puolesta kuin tuon dokumentin katsottuani. En oikein ymmärrä, miksi Hesarissa niin monia asioita tuosta elokuvasta kritisoitiin.

Raitapaitainen, miltä teistä tuntui katsoa tuo ohjelma?

 

Tuli vedet silmiin siinä kohden kun Raitapaitaisen testiin paukahti haamu

 

Raitapaitainen!
Ihanaa että oot täällä ottamassa palautetta rohkeasti vastaan ja että ootte miehesi kanssa uskaltautuneet ihan omina itsenänne dokumenttiin mukaan! Haluan kiittää teitä sydämeni pohjasta!

Ja onneksi olkoon teille, mahtavaa kuulla että ootte onnistuneet saamaan vielä toisenkin rakkauspakkauksen!

Itsekin lapsettomuudesta kärsineenä halusin ehdottomasti katsoa dokumentin, tosin en tiedä miten olisin asiaan suhtautunut jos meillä olisi nyt toisenlainen tilanne. Vuosien yrityksen jälkeen meidän kauan kaivattu muru kasvaa massussa ja laskettuun aikaan on n. kolme viikkoa. Edelleen kuitenkin kannan lapsettomuuden syvää arpea mukanani, enkä tiedä pyyhkiytyykö se ikinä mielestä täysin vaikka äidiksi asti pääsenkin. Välillä tuntui dokumenttia katsoessa että olisi omaa elämäänsä katsellut, ja ensimmäiset itkut itkin jo kun teitte ekan negatestin... Samaten toisen pariskunnan tilanne tuntui riipaisevan tutulta, kun itse on kokenut keskenmenon kaavintoineen. Sydäntä särki nähdä heidät käymässä läpi jo kolmatta keskenmenoa, se tuntui jo ihan jumalattoman epäreilulta. Onneksi tällekin parille suotiin se onnistuminen monen vuoden koettelemusten jälkeen!

Ymmärrän hyvin myös sen katkeruuden, mistä täälläkin on puhuttu. Itsestä tuntuu, ettei sitä mitenkään pysty välttämään, vaan väkisinkin katkeroituu elämälle, kohtalolle, omalle kropalle, muille raskautuneille jne. Se vaan kuuluu siihen surutyön prosessiin. Ja kun hoidoissa toivo ja epätoivo vaihtelevat niin katkeruuskin välillä hallitsee koko ajattelua. Mutta ajan myötä sekin hellittää. Itsellä ihme kyllä katkeruus hellitti, juuri ennen plussausta toisesta ivf:stä, vaikka sitä tunnetta olinkin kantanut mukanani enemmän tai vähemmän neljä vuotta.

Mutta anyway, toivon ymmärrystä kanssaihmisille, sillä kaikki me joudumme tavalla tai toisella kokemaan pettymyksiä ja surua elämässämme. Toivon myös että ne eivät katkeroita lopullisesti.