Tutti pois ja hirveä huuto...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti

Vieras
Lapsi on 1,5 vuotias. Yritin ottaa tutin jo pois, ihan kamala huuto, joka ei lopu, ei lopu, ei lopu...

Kauanko se lapsi jaksaa huutaa, ihan väsyksiin asti, henkihieveriin että äidillä tekee pahaa. Lankesin ja annoin tutin takaisin, en kestänyt katsella pienen hätää ja pahaa oloa.

Miten te muut? Annatteko vain huutaa? Esikoinen luopui paljon helpommin, tämä toinen ei taida luopuakaan ollenkaan..

Koitin myös niin, että annoin tutin kanssa nukahtaa ja otin tutin pois suusta. Nukkuin aikansa ja heräsi yöllä karmivaan huutoon kun tuttia ei löytynyt takaisin suuhun. Ja äitiä väsytti niin, että lankesi taas ja antoi tutin suuhun.

Auttakaa!
 
mun poika luopui tutista vasta 2v8kk
aiemmin kun yritettiin pois ottaa seurasi vain hysteerinen huuto.. eli jos tuntuu siltä että lapsi ei oel avlmis niin anna tutin olla
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mä antaisin pitää unitutin vielä n. vuoden päivät :)

samoin, meillä ollut unitutti reilu kaksi vuotiaaksi,
ja hammalääkärikin sanoi ettei ole haittaa kun vain unituttina käyttää vaikka olisi sinne kolme vuotiaaksi.

 
Meillä sama ongelma.. 2v neiti ja tutti vaan öisin.. Mut ei suostu millään nukkumaan ilman.. Ihan hirveä huuto alkaa jos yritetään sänkyyn ilman tuttia.. Kerran olen tunnin sitä huutoa kuunnellu.. Ei kestä oma pää kuunnella enempää.. En yhtään keksi miten saisin tutin öisinkin pois..
 
Esikoisen kanssa tutista luopuminen oli vain kitinää, sen kesti hyvin. Mutta tämä toinen näyttää ihan todella kärsivän kun ei ole tuttia turvana. Ei nukahda ei sitten millään, jatkuu se huuto tosi pitkään..eikä lopu.

Kun sitten tutin antaa, nukahtaa ihan hetkessä.

Jokseenkin aihe pinnalla kun ulkopuoliset tuntuu painostavan, "ettei noin iso lapsi enää syö tuttia". Eikä siis imekään päivisin..vain nukahtamiseen tarvii tutin.

 
Joo, me käytiin tänään just hammaslääkäris ja se oli kyl sillei et kyl siit nyt pitäis päästä eroon.. Ja kerto kaikki huonot puolet mitä se tekee hampaille yms...
 
Puolivuotiaana otettiin tutti pois. Nukuttaminen oli viikon työläämpää, mutta nyt tuntuu kun poika on pian 2v että olis ollut ihan hullupäistä pitää tuttia yhtään sen kauempaa. Hienosti on pärjätty, jos kiukku on jossain iskenyt niin sitten on lähdetty rauhoittumaan jonnekin missä muita ei haittaa... Mutta mitään tarvetarvetta pojalla ei tutille ole sen jälkeen ollut, ei ole syönyt mitään rättiä tai lelua eikä edes sormea...
 
Meille hammaslääkäri sanoi n. 2v että jos vielä jatketaan tutin kanssa niin saadaan tuoda se rautahampaiden kanssa oikomishoitoon.
Samana päivänä kerroin pojalle että nyt on se aika että hiiri vauvat tarvii tutteja ja sinä olet niin iso ettei se ole enää sinulle tarpeellista. Jee, asia ymmärrettiin...
Leikkasin kaikista tuteista kärjen pois, ja illalla kun täytyi saada tutti suuhun, ei se maistunutkaan. Asiaa puitiin hieman ja muistuttelin niistä hiiri vauvoista ja itkettihän se...
Työnsi rikkinäisen tutin suuhun ja yrtiit luttuuttaa mutta sylkäisi pois kun ei ollut enää sama.
Pari iltaa kitistiin ja itkettiin mutta sitten asia unohtui.
 
Meillä samanikäinen lapsi ja neljä tutitonta yötä takana.

Ekana yönä nukahti hyvin, kahtena seuraavana hirveän huudon kanssa. Oltiin miehen kanssa jompikumpi kokoajan sängyn vieressä ja tassuteltiin, ei otettu syliin. Huutoa kesti kyllä mun mielestä ikuisuudelta tuntuvan ajan, mutta ei oikeasti niin kauan ja lopulta kääntyi kyljelleen ja nukahti. Eilen huuto oli jo sellaista normaalia protestointi-huutoa, johon ei juuri tarvitse reagoida ja nukahti nopeasti itsekseen.

Isompi ongelma on, jos lapsi sattuu heräämään yöllä... Ekana tutittomana yönä huusi 2h, sitten seuraavan yön nukkui aamuun asti ja kolmantena yönä kitisi vähän, mutta riitti että kävin laittamassa takaisin pitkälleen ja peiton päälle. Viime yönä sitten huusi tosi kovasti tunnin verran, oli oikeasti ihan hurjaa se huuto ja tuntui ettei se lopu millään. Ei varmaan ikinä ennen ole huutanut noin. Laitettiin vähän valojakin päälle, jotta vähän tokenisi, kun tuntui että huusi ihan kuin riivattu ja oli ihan muissa maailmoissa. Ja tottakai pidettiin aina välillä sylissä. Lopulta kuitenkin sitten rauhottui nukahti omaan sänkyynsä miehen ollessa vieressä ja lohdutellessa.

Päiväunille nukahtamisen kanssa ei ole ollut ongelmia, se on jännä juttu.

Meilläkin tyttö on käyttänyt tuttia vain nukahtaessa ja alun perin ajattelin että parin vuoden ikään saa käyttää, mutta käytiin hammashoitolassa ja siellä oltiin sitä mieltä, että olisi hyvä mahdollisimman pian päästä tutista eroon. Ja kesällä syntyy toinen, että siinäkin mielessä hyvä sauma nyt ennen sitä.

Tsemppiä! Me ollaan päätetty, että tää jatketaan nyt loppuun asti, vaikka kuinka rankalta tuntuisi. Oikeasti sillä lapsella kun ei ole mitään hätää ja niin kauan, kun ei jätetä yksin huutamaan, ei hänelle siitä mitään vahinkoa aiheudu. Toki rankkaa on vanhemmille ja lapsellekin kun yöuni katkeaa, meillä ainakin päivällä nukuttaa huomattavasti paremmin.

 
meidän 2v1kk ikäinen on nyt ollut vajaan viikon ilman unituttia. Ja mä hämmästyin sitä miten se oikeen menikin niin helposti. Olin varautunut vähintään viikon mesoamiseen ja menetettyihin yöuniin mutta kappas, ei itkun itkua. Ekana iltana vähän kyseli että missäs tutti ja sanoin ettei sitä enää ole. Iso tyttö jo eikä sitä enää tarvita. Totes että joo. Seuraavina päivinä saattoi vähän kysäistä mutta sen suurempaa meteliä siitä ei tullut.

Ja mä kun luulin että tuo meidän neiti on niiiiiin riippuvainen siitä tutistaan :)
 
Viikko meni esikoisella ennenkuin kävi huutamatta nukkumaan, ikää oli silloin 1v9kk.
Saattoi huutaa neljäkin tuntia ennenkun rauhottui..
Mä ( tai isi) olin paikalla huoneessa, mutta en ottanut sykkyyn vaan selitin miljoona kertaa että tutti on rikki, sitä ei voi enää syödä (olin siis leikannut sen kumiosan pois). Puhumalla rauhoiteltiiin.
Ja kyllä se sitten lopulta meni perille, eikä sen koommin koskenutkaan tuttiin, vaikka pienemmällä oli päivälläkin tutti.

Kuopuksella tuo olis kohta edessä, 1v7kk ikää nyt.
 
Eilen lähti meidän tytöltä myös tutit. Leikkasin tutin päät irti ja näytin tytölle joka ihmettei niita ja hoki et "ikki ikki."
Illalla unille menessä hoki samaa, ei huutanut muta unen saanti kesti kauan. Pyöri ja hyöri tunnin...
Tänään päikkäreille mennessä sama homma ja yks raivokohtaus...
Yllättävän helppoa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olisin ottanut jo aikaisemmin pois, ennen kuin tarpeesta tulisi tapa.


Tosi hyvä vinkki =)
Me tehtiin tuolla toisella niin,että ihan pieni pala kerrallaan leikattiin tuttia lyhyemmäksi,sai aina pari yötä pitää ennen lyhentämistä.Itkuja ei tullut ja lopulta ei enää tutti pysynyt suussa.Muutaman yön piti sitä vielä kädessä ja sitten vaihtui risa tutti unikaveriin.Ei mainittu asiasta mitenkään,eikä sanottu,että tutit on rikki,tehtiin kaikki niinkuin ennenkin.Jos pääsis takaisin ajassa,tehtäis ekanki kohdalla nuin,hällä kun otettiin vaan tutit pois ja pari iltaa itkettiin perään.
 
Tuo on kyllä hyvä vinkki joo, että tutti aikaisemmin pois. Ei vaan aina onnistu. Meillä esim. yöt ovat olleet tosi levottomia siitä asti, kun lapsi oli puolivuotias, siihen asti nukkui hyvin. Ei paljon tehnyt mieli aloittaa tuttirumbaa silloin, kun saattoi muutenkin olla että valvottiin lapsen kanssa pari tuntia aamuyöllä ja välillä useammankin kerran yössä. Vasta kun sai itse nukkua muutaman kuukauden paremmin, jaksoi tuttirumban aloittaa. Mutta periaatteessa kyllä olen samaa mieltä, mitä aikaisemmin niin sen helpommin varmasti sujuu! :)
 

Similar threads

Yhteistyössä